Pääkirjoitus | Lähi-idän konfliktien taustalla vaikuttaa lopunajallinen uskontulkinta

Lähi-itä on herättänyt viime kuukausina runsasta keskustelua, mutta uskontojen roolista ei ole sanottu paljonkaan.

Kun terroristijärjestö al-Qaida liki neljännesvuosisata sitten iski Yhdysvaltoihin, alettiin korostaa, ettei terrorismilla ole mitään tekemistä todellisen islamin kanssa. Joskus on ajateltu, että konfliktien juurisyitä ei ylipäänsä pitäisi etsiä uskonnoista vaan esimerkiksi ilmastonlämpenemisestä ja kolonialismin historiasta.

Ei näitäkään seikkoja voida ohittaa, mutta uskonnon lähes täydellinen puuttuminen kokonaisarviosta johtaa vääristymiin. Tällöin ääriliikkeitä saatetaan romantisoida ”vapaustaistelijoina”.

On tärkeää ymmärtää, että uskonnolla on maailmanpolitiikassa ohittamaton rooli.

Toisin kuin ehkä ajatellaan, uskonsotien aika ei ole kokonaan ohi, vaan uskonnolliset tulkinnat edelleen ovat jollain tasolla läsnä konflikteissa ja politiikassa. Vladimir Putin on Raamattuun vedoten sanonut, että Venäjällä ovat vastassaan lopunaikojen ”saatanalliset voimat”. Samaan aikaan kymmenet miljoonat amerikkalaiset uskovat edelleen lopunajalliseen Harmageddonin taisteluun.

Iranin ylin johto ja papisto taas katsovat, että lopunajallinen messiashahmo Mahdi ei voi saapua ennen kuin Israel on hävitetty. Palestiinalaisjohtajat ovat vuosikymmeniä toistaneet, että koko alue ”joelta merelle” kuuluu islamille. Tämä perustelu on teologinen eikä poliittinen. Myös Israelissa uskonnollisen oikeiston piirissä on noussut esiin ajatuksia, että mitään osaa ”Israelin maasta” (Eretz Yisrael) ei tule luovuttaa vastineeksi rauhasta. Edellä luetellut esimerkit eivät tietenkään ole keskenään yhteismitallisia, mutta tärkeää on ymmärtää, että uskonnolla on maailmanpolitiikassa ohittamaton rooli.

On olemassa sanonta, että jos ainoa käytössä oleva työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta. Tämä pätee myös konflikteihin, sillä mikään tekijä yksistään ei selitä sotia. Pelkästään uskonnon syyttäminen olisi ongelmallista, koska ei uskonnon pyyhkiminen pois tietoisuudesta poista itse väkivaltaa.

Uskonnollisen ääriajattelun taustalla vaikuttaa usein jyrkän lopunajallinen ja ilmestyskirjallinen uskontulkinta.

Enemmistön mielestä uskonnolliset ääritulkinnat eivät edusta ”todellista kristinuskoa” tai ”todellista islamia”. Uskonnollisen ääriajattelun taustalla vaikuttaa kuitenkin usein jyrkän lopunajallinen ja ilmestyskirjallinen uskontulkinta, joka ääriliikkeiden edustajille itselleen on ainoa oikea ajattelutapa.

Historiassa lopunajallisuus on liittynyt myös sorretun väestön uskonnollisuuteen, koska siihen on sisältynyt lupaus valta-asetelmien purkamisesta. Lopunajallisissa teemoissa on tätä kautta paljon kiinnostavia näkökohtia, joista ei ole syytä luopua vain siksi, että niistä tehtyjä tulkintoja voidaan käyttää väärin. Maltillisten uskonnollisten johtajien tulee löytää lopunajallisiin teemoihin rakentava ja myönteinen näkökulma.