Pääkirjoitus | Kirje Babyloniin

Kirkkohallitus hyväksyi syyskuun lopulla kirkon uuden strategian vuosille 2027–2032. Lopullisesti sen linjaa vielä kirkolliskokous, mutta teksti on jo julkaistu. Strategian otsikko on kaunis: ”Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon”. Lause on Raamatusta, Jeremian kirjan luvusta 29, jonka alkupuoli on Jeremian Jerusalemista Babyloniin pakkosiirtolaisille lähettämä kirje.

Kirjeen vastaanottajat olivat menettäneet maansa, temppelinsä ja entisen elämänsä. Kansan keskuudessa oli puhetta pikaisesta paluusta: Jerusalemissa profeetta Hananja lupasi sitä jopa parissa vuodessa, ja siirtolaisten omat profeetat lupailivat samaa.

Evankelisluterilaisesta identiteetistä on tulossa vähemmistöidentiteetti.

Jeremia sen sijaan profetoi paluuta omalle maalle vasta 70 vuoden pakkosiirtolaisuuden jälkeen. Hän kehotti: ”Rakentakaa taloja ja asettukaa niihin asumaan! Istuttakaa puutarhoja ja nauttikaa niiden hedelmistä! Ottakaa itsellenne vaimot, syntyköön teille poikia ja tyttäriä! Ottakaa pojillennekin vaimot ja naittakaa tyttärenne, että he saisivat poikia ja tyttäriä. Lisääntykää, älkää vähentykö! Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne.”

Lause tulevaisuudesta ja toivosta tulee kirjeessä noiden kehotusten jälkeen.

Enää reilut puolet Suomessa syntyneistä vauvoista kastetaan. Evankelisluterilaisesta identiteetistä on tulossa vähemmistöidentiteetti, ja Uudenmaan väestöstä enää alle puolet kuuluu Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kirkon verotulojen ennakoidaankin kääntyvän laskuun 2030-luvulla.

Tällaisessa tilanteessa on kaksi kiusausta. Ensimmäinen on nostalgia: haaveilla paluusta aikaan, jolloin kirkko oli täynnä ja koko kansa lauloi samoja virsiä. Toinen on kieltäminen: suljetaan silmät ja jatketaan kuten ennenkin.

Jeremian kirje neuvoo kolmannen tien. Asettukaa taloksi. Rakentakaa ja istuttakaa. Etsikää tämän maan parasta ja rukoilkaa sen puolesta.

Mitä se voisi tarkoittaa tässä ajassa? Mitä puutarhan istuttaminen tarkoittaa kirkolle?

Monet nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia hengellisistä kysymyksistä, vaikka heidän tiensä ei välttämättä kulje perinteen kautta.

Samassa strategiapaperissa kerrotaan visio: ”Kirkko vuonna 2033 elää evankeliumista.”

Se on hehkuva ydin. Nyt siihen on puhallettava liekki. Sillä evankeliumista kirkko elää.

Maaperä ei ole kuollut. Monet nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia hengellisistä kysymyksistä, vaikka heidän tiensä ei välttämättä kulje perinteen kautta.

Strategiakausi kestää kuusi vuotta. Jeremian horisontti oli seitsemänkymmentä. Moni kirjeen saajista ei itse nähnyt paluuta, mutta heidän lastenlapsensa näkivät. Puutarhan istuttajakaan ei näe työnsä hedelmiä saman tien. Juuri siksi istuttaminen on toivon teko.