Kuinka Donald Trumpista tuli ”Persian kuningas Kyyros”?

Heinäkuussa kampanjakiertueensa yhteydessä republikaanipuolueen ehdokas Donald Trump joutui salamurhayrityksen kohteeksi. Oli vain senteistä kiinni, että luoti olisi osunut tappavasti. Sittemmin Trump toisti hänen kannattajiensa käsitystä toteamalla, että Jumalan käsi pelasti hänet luodilta. Monen mielestä sen täytyikin pitää paikkaansa, sillä konservatiivikristittyjen näkemyksen mukaan Trump on Jumalan valittu, jonka tehtävänä on toteuttaa saamaansa missiota.

Amerikkalaisessa yhteiskunnassa on maallistumiskehityksestä huolimatta yhä vahvoja kristinuskosta nousevia piirteitä. Erityisesti politiikka on voimakkaasti uskonnon värittämää ja kristitty, arvokonservatiivi väestönosa pyrkii saamaan oman uskonvakaumuksensa osaksi yhteiskunnallisia päätöksiä. Vaalikampanjoissa republikaanipuolueen edustajat käyvät kirkoissa ja uskonnollisissa tilaisuuksissa esiintymässä ja omassa puheessaan käyttävät kristinuskosta tuttua retoriikkaa, joka puhuttelee äänestäjäkuntaa.

Vuonna 2015 Donald Trump ilmoitti asettuvansa republikaanipuolueen ehdokkaaksi seuraavana vuonna järjestettäviin presidentinvaaleihin. Hänen nousunsa esivaaleissa yllätti monet, jotka eivät olettaneet hänen saavan riittävää kannatusta, varsinaisesta voitosta puhumattakaan.

Myyntipuheessaan Trump ei edes yrittänyt luoda itsestään hurskasta kuvaa tai väittänyt olevansa hyvä ihminen. Sen sijaan hän on luvannut ajaa konservatiivikristittyjen asiaa.

– Keskeinen osa voittoa oli konservatiivikristityiksi itsensä mieltävien kannatus. Uskonnollisuus ja näiden kristittyjen näkökulmasta uskontoon liittyvät kysymykset olivat silloin myös osa vaalikampanjointia. Yhdysvaltojen uskonnollista oikeistoa yhdistää muun muassa pyrkimys aborttien kieltämiseen sekä kielteinen suhtautuminen seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin, tutkija Maria Lindén Ulkopoliittisesta instituutista toteaa.

Konservatiivisten kristittyjen myötämielisyys Trumpia kohtaan vaikuttaa ulkopuolelta katsottuna hämmentävältä, sillä hän ei ole kertonut olevansa yksi heistä eikä hän ole omassa elämässään esimerkiksi noudattanut perhearvoja. Myyntipuheessaan Trump ei edes yrittänyt luoda itsestään hurskasta kuvaa tai väittänyt olevansa hyvä ihminen. Sen sijaan hän on luvannut ajaa konservatiivikristittyjen asiaa.

– Trumpin ensimmäisen vaalikampanjan aikana kannattajat vertasivat häntä Raamatun kuningas Kyyrokseen, joka vapautti juutalaiset pakkosiirtolaisuudesta ja antoi heille luvan rakentaa uudelleen Jerusalemin temppelin. Vertauksen ajatus on, että Trump ei niinkään ole yksi näistä kristityistä, vaan henkilö, joka voi tehdä asioita heidän puolestaan, Lindén huomauttaa.

– Yhdysvaltojen uskonnollista oikeistoa yhdistää muun muassa pyrkimys aborttien kieltämiseen sekä kielteinen suhtautuminen seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin, Maria Lindén sanoo.

Trump lunasti lupauksensa

Trump saikin aiemmalla kaudellaan nimitettyä Yhdysvaltain korkeimman oikeuden elinikäiseen tuomarin virkaan kolme tuomaria, mikä oli ehkä vaikutukseltaan hänen kautensa suurin saavutus.

– Nimitetyt tuomarit ovat arvokonservatiivisia kristittyjä. Nimityksen tavoitteena oli kumota korkeimman oikeuden aiempi päätös aborttioikeuden ulottamisesta kaikkiin osavaltioihin. Konservatiivisissa osavaltioissa on aiemmin voinut olla muita tapoja rajoittaa aborttioikeutta, kuten toimenpiteitä tekevien klinikoiden vähäisyys, mutta korkeimman oikeuden päätöksen takia sitä ei ole voitu täysin kieltää.

Trump voitti vuonna 2016 nimenomaan arvokristittyjen äänillä, joille aborttikysymys oli keskeinen. He olivat hänen ensimmäiseen kauteensa tyytyväisiä ja sen jäljiltä kiitollisuuden velassa Trumpille. Ja koska moni ajatteli, että presidentti Trump on Jumalan valittu, ei näille ihmisille tarvinnut perustella, miksi häntä pitäisi äänestää vuoden 2024 vaaleissa.

Abortin rajoittamista on tiukkaa sääntelyä vastustavien keskuudessa kritisoitu sillä, että sikäläisessä yhteiskunnassa kukaan ei auta niitä naisia, jotka joutuvat vastentahtoisesti synnyttämään lapsen tai niitä lapsia, jotka syntyvät ei-toivottuina.

Aborttikysymys on ollut vuosien ajan Yhdysvalloissa merkittävä poliittinen kysymys. Pohjoismaisesta näkökulmasta se voi tuntua erikoiselta, sillä meillä abortti on yleensä nähty naisen yksityiselämään ja terveyteen liittyvänä asiana. Abortin rajoittamista on tiukkaa sääntelyä vastustavien keskuudessa kritisoitu sillä, että sikäläisessä yhteiskunnassa kukaan ei auta niitä naisia, jotka joutuvat vastentahtoisesti synnyttämään lapsen tai niitä lapsia, jotka syntyvät ei-toivottuina. Lasten tai äitien sijasta ollaan pikemminkin kiinnostuneita sikiöistä.

– Demokraattipuolueen ehdokas Kamala Harris sen sijaan on puolustanut voimakkaasti aborttioikeutta. Se jo yksistään vaikutti siten, että arvokonservatiivit ajattelivat hänen ajavan vauvojen murhaamista, eivätkä olisi voineet kuvitella äänestävänsä häntä presidentiksi, Lindén selittää.

– Uskonnottomien määrä kasvaa Yhdysvalloissa nopeaan tahtiin, mutta voi mennä vielä kauan, ennen kuin ateistiksi itsensä määrittelevä ehdokas voi saada tarpeeksi ääniä tullakseen presidentiksi, sanoo Olli Saukko.

Historia vaikuttaa

Kristinusko on vaikuttanut keskeisesti siihen, millainen Yhdysvalloista aikanaan muotoutui. 1600-luvulla alueelle asettui protestantteja, jotka pakenivat Euroopasta katolisten harjoittamaa uskonnollista vainoa. Heille uskonnonvapaus oli keskeinen arvo.

– Yhdysvalloissa uskonnonvapaus on ymmärretty niin, että kukin saa uskoa mihin haluaa, ja harjoittaa uskontoa haluamallaan tavalla. Tätä voisi kuvata positiiviseksi uskonnonvapaudeksi, kun taas esimerkiksi Ranskassa korostetaan negatiivista uskonnonvapautta, eli julkisten ja uskonnollisten tahojen erillään pitämistä siten, että uskontoa ei tuoda esille, väitöskirjatutkija Olli Saukko Helsingin yliopistosta kertoo.

Saukon mukaan yhdysvaltalaisia myös yhdistävät uskonnon kaltaiset ajatukset, kuten että perustuslaki tai valtion lippu ovat pyhässä asemassa. Kaikki presidentit ovat käyttäneet sanontaa God bless America eli Jumala siunatkoon Amerikkaa. Jumalasta puhuttaessa ajatellaan, että kaikki monoteistisen uskonnon harjoittavat kykenevät samaistumaan siihen. Yhdysvaltain virallinen motto In God We Trust, Jumalaan me luotamme, on esimerkiksi painettu kaikkiin rahoihin.

– Lähihistoriassa kristinusko motivoi muun muassa Martin Luther Kingin aktivismia kansalaisoikeuksien puolesta, ja myös demokraattipuolueen piirissä on ollut kristillisiä vaikuttajia.

Erityisesti Barack Obama edusti sallivampaa kristillisyyttä, ja se oli näkyvä osa hänen kampanjaansa. Kristilliset ryhmät vaikuttavat kuitenkin yhä enemmän nimenomaan konservatiivisella puolella.

Yhteiskunnan kahtiajakautuminen on pitkän kehityksen tulos. Nykyisen polarisaation juuret ovat 1960-luvulla, jolloin eri ryhmät alkoivat ajaa oikeuksiaan. Yhdysvaltain kaksipuoluejärjestelmä korostaa kahtiajakoa entisestään, kun maltillisetkin äänestäjät käytännössä valitsevat kahden vaihtoehdon välillä.
– Olli Saukko

– Suurin osa evankelikaaleista ajattelee, että demokraattien pyrkimykset ovat uhka heitä ja samalla myös kristinuskoa vastaan. Monet heistä eivät pidä siitä, että yhteiskunnassa on siirrytty liberaaliin suuntaan, vaan haluavat paluuta aiempaan. Selkeä esimerkki tästä on juuri vuonna 2022 tiukentunut aborttilaki. Konservatiivikristityt ovat saaneet Trumpin myötä enemmän valtaa, tosin myös uskonnottomista noin neljännes äänesti Trumpia, Saukko huomauttaa.

Vaikka Donald Trump sanoi Jumalan käden pelastaneen hänet salamurhalta, ei hän ole puhunut henkilökohtaisesta vakaumuksestaan. Trump on ainoastaan todennut olevansa kirkkokuntiin sitoutumaton kristitty. Demokraattien Kamala Harris on baptisti, ja hänellä on edelleen yhteyksiä baptistikirkkoonsa San Franciscossa, mutta hänkään ei kampanjansa aikana juurikaan puhunut uskostaan. Vallassa oleva presidentti Joe Biden taas on harras katolilainen, hän on muuten John F. Kennedyn lisäksi ainoa Yhdysvaltain katolinen presidentti.

– Uskonnottomien määrä kasvaa Yhdysvalloissa nopeaan tahtiin, mutta voi mennä vielä kauan, ennen kuin ateistiksi itsensä määrittelevä ehdokas voi saada tarpeeksi ääniä tullakseen presidentiksi, Saukko arvelee.

– Yhteiskunnan kahtiajakautuminen on pitkän kehityksen tulos. Nykyisen polarisaation juuret ovat 1960-luvulla, jolloin eri ryhmät alkoivat ajaa oikeuksiaan. Yhdysvaltain kaksipuoluejärjestelmä korostaa kahtiajakoa entisestään, kun maltillisetkin äänestäjät käytännössä valitsevat kahden vaihtoehdon välillä, Saukko sanoo.

Donald Trumpia kuvataan kirkkokuntiin sitoutumattomaksi kristityksi. Väistyvä presidentti Joe Biden taas on harras katolilainen.

Hyvä ja paha

Vastakkainasetteluun liittyen Maria Lindén on kiinnittänyt huomiota siihen, että Trumpin kannattajat puhuivat hänen ensimmäisen kautensa aikana kristillistä metaforaa käyttäen, että Obama edusti pimeyttä ja pahuutta, ja Trump toi valon. Se on vaarallista.

– Demokratia on uhattuna, mikäli toisen puolueen edustajat nähdään vihollisena, tai jopa paholaisen edustajina, silloinhan kaikki keinot vastustajan päihittämiseksi ovat sallittuja. Hyvän ja pahan käyttäminen retoriikassa voi olla hyödyllistä politiikassa, mutta haitallista yhteiskuntarauhan kannalta, Lindén painottaa.

Trump on käyttänyt hyödykseen sitä, että hänen on ajateltu olevan Jumalan valittu. Koska edellisissäkin presidentinvaaleissa kannattajat olivat tätä mieltä, oli heidän helppo uskoa valheelliseen tarinaan, että vaalit on varastettu, ja siksi Trump ei silloin tullut valituksi. Oli helpompaa uskoa huijaukseen, kuin siihen, että olisi uskossaan väärässä.

Lindénin mukaan kansalaisten todellisuudet ovat eriytyneet eivätkä monet välttämättä seuraa muuta kuin omaa kantaansa vahvistavia medioita.

Trumpin voiton puolesta rukoiltiin ja joitain päiviä ennen viimeisimpiä vaaleja hän esimerkiksi vieraili latinojen järjestämässä kannatustilaisuudessa. Presidenttikandidaatin ympärille kokoontui tapahtuman lopuksi joukko ihmisiä, jotka asettivat kätensä Trumpin päälle ja rukoilivat ääneen.

– Vastustajat ovat yrittäneet saada hänen kannattajiaan muuttamaan mieltään korostamalla kaikkea vääräksi koettua ja jopa rikollista, mitä Trump on tehnyt. Sillä ei ollut merkitystä, sillä alusta alkaen on vallinnut diiliajattelu: Trump voi valehdella ja olla syntinen, se ei haittaa, jos hän kuitenkin voitettuaan konservatiivikristittyjen äänillä toimii heille tärkeiden asioiden edistämiseksi.

Yhdysvaltojen poliittinen ja yhteiskunnallinen kahtiajakautuminen on fakta. Lindénin mukaan kansalaisten todellisuudet ovat eriytyneet eivätkä monet välttämättä seuraa muuta kuin omaa kantaansa vahvistavia medioita. Merkittävä väestönosa on myös melko heikosti koulutettua.

– Ääripäiden maassa on huipputason kouluja mutta myös huonoja. Osa arvokonservatiiveista ei edes halua lastensa menevän korkeakouluun, koska pelkäävät, että heidät aivopestään siellä. Usein riskinä onkin, että jälkikasvu irtautuu siinä vaiheessa, kun heille opetetaan tieteellisen ja kriittiseen ajatteluun. Siksi monet vanhemmat uskovat, että korkeakoulussa nuoren uskonnollisuus tuhotaan, ja kierre jatkuu.