KIRJOITTAJA

Arja-Leena Paavola Arja-Leena Paavola

toimitus@sana.fi

KUVAT

Museovirasto

Jaa artikkeli

Kulttuuri | 03.08.2023 | 14/2023

Uraauurtava Margareta Capsia oli tuottelias alttaritaulumaalari

Margareta Capsia oli ensimmäinen Suomessa ammattitaiteilijana toiminut nainen. Hänen alttaritaulujaan sekä muotokuviaan tunnetaan useita, mutta hän itse on jäänyt pimentoon.

Suomen varhaisimpana naistaiteilijana tunnettu Margareta Capsia (1682–1759) oli monipuolinen ammattilainen, joka maalasi muotokuvia piispoista, sotilaista ja porvareista ja otti vastaan myös koristemaalaustehtäviä. Jälkipolvi tuntee hänet parhaiten tummasävyisistä, barokkihenkisistä alttaritauluista. Margareta Capsiasta itsestään ei tiettävästi ole säilynyt oma- tai muotokuvia, joten hänen ulkomuotonsa jäi jälkipolville arvoitukseksi.

Tukholmassa hollantilaistaustaiseen perheeseen syntynyt Margareta eli vakavaraisissa oloissa. Hänen isänsä oli menestyvä kauppias ja perhe asui arvostetulla alueella. Isän kuoltua vuonna 1700 tytär jäi asumaan äitinsä kanssa. Tämän jälkeen seuraakin lukuisia vuosia, joiden ajalta Margaretan elämänvaiheita ei tunneta. Voi olla, että hän oli sinä aikana jonkin taiteilijan opissa tai meni naimisiin muualla. Vasta vuonna 1719 hänestä on saatavilla seuraava tieto: Margareta Capsia solmi avioliiton suomalaisen papin, Jacob Gavelinin (1685–1750) kanssa.

Suomi oli 1700-luvun alkuvuosikymmenillä köyhä maa, jossa ahdinkoa lisäsi merkittävästi isovihana tunnettu Venäjän miehitysvalta. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaa oli armottoman hävityksen kohteena. Vaasan kappalaisena toiminut Gavelin oli monen muun tavoin paennut emämaahan Ruotsiin. Tilanteen rauhoituttua pariskunta pääsi muuttamaan Vaasaan vuonna 1721. Margareta oli silloin 37-vuotias.

Jumalallista valoa

Vanhimmat tunnetut Capsian maalaamat muotokuvat ovat Suomeen muuton jälkeiseltä ajalta. Taiteilija oli selvästi kyvykäs ja hän saavutti mainetta vallasväen parissa.

Vuonna 1725 Capsialta tilattiin alttaritaulu Pietarsaaren kirkkoon. Viimeinen ehtoollinen -maalauksen inspiraation lähteenä on todennäköisesti ollut Matthäus Merianin raamattukuvitus. Capsian teos edusti valmistumisaikanaan jo hieman vanhahtavaa tyyliä, minkä voi nähdä barokkityyppisessä, mahtipontisessa ympäristössä. Marmorilattia ja massiiviset pylväät ovat lisäksi melkoisessa ristiriidassa Jeesuksen ajan elämän kanssa, mutta kyse olikin taiteen tyylipiirteistä.

Ehtoolliselle kokoontuneista on helppo erottaa Juudas Iskariot, joka on kuvattu todella roiston näköisenä. Hän tuijottaa haastaen suoraan katsojaan ja punahiuksisena poikkeaa muista miehistä. Lisäksi Juudas jää pimentoon, kun taas jumalallinen valo lankea Jeesuksen ja muiden opetuslasten kasvoille. Erityisesti nuori Johannes, joka nojaa Jeesuksen olkaan, pääsee osalliseksi loisteesta.

Suomessa elettiin isovihan aiheuttaman nälänhädän jälkimainingeissa. Ei siis ihme, että maalauksen ehtoollistarjoilut ovat jokseenkin karut ylellisestä ympäristöstä huolimatta verrattuna eteläeurooppalaisiin vastaaviin aihekuvauksiin. Niissä viimeinen ehtoollinen saatettiin esittää runsaana ateriana viineineen ja hedelmineen.

Capsian maalauksessa kunkin henkilön edessä on pieni tinalautanen ja yhdellä suupalalla syötävä sämpylä odottaa paljaalla pöydällä. Tarjoiluvadilla on kypsennetty karitsa. Maalauksen etualalle on kuvattu koristeellinen vesikannu sekä vati, jossa Jeesus pesi opetuslastensa jalat.

 

Piispa Browallius

Margareta Capsian maalaama muotokuva piispa Johannes Browalliuksesta on ajoitettu vuodelle 1750. Browallius kuoli 47-vuotiaana. Hän ehti tehdä merkittävän uran kirkossa ja Turun Akatemiassa, jossa hän panosti erityisesti luonnontieteiden kehittämiseen.

 

Vaimon suuremmat ansiot

Avioliitto Gavelinin kanssa oli lapseton, mutta puolison kolme sukulaislasta eli pariskunnan kasvatettavana. Kiinnostava yksityiskohta on se, että Margaretan on kerrottu ajoittain ansainneen paremmin, kuin hänen miehensä. Kahdeksan Vaasan vuoden jälkeen perhe muutti Turkuun.

Emme tiedä mitään Margareta Capsian persoonasta. Jotain voidaan kuitenkin päätellä siitä, että häneltä tilattiin muotokuvia piispoista ja Turun Akatemian professoreista. Potretin maalaaminen edellyttää pitkiä istuntoja mallin kanssa ja varmasti myös sivistynyttä keskustelua.

Yksi hienoimmista muotokuvista esittää Turun piispa Johannes Browalliusta (1707–55), joka nimitettiin piispaksi vain 42-vuotiaana. Maalauksessa piispan käsi lepää suuren vatsakummun päällä ja tämän kukoistava ulkomuoto kertoo hyvinvoinnista. Taiteilija on saanut kuvattua myös Browalliuksen ominaisuuksia, kuten eräänlaista itsetyytyväistä arvokkuutta.

Capsia maalasi muun muassa Mynämäen, Kiikalan ja Paraisten kirkkoon ristiinnaulittua esittävät alttaritaulut. Lohjan kirkkoon häneltä tilattiin alttaritaulu, jonka aiheena on ristiltä otto. Teos on nykyään kirkon pohjoisseinällä. Maalauksessa Jeesus lasketaan ristiltä pimenevässä yössä. Maria ja maassa polvillaan oleva Magdalan Maria ottavat ruumiin vastaan. Tikkailla ylimpänä seisova Joosef Arimatialainen on kuvattu hankalassa perspektiivissä, mikä saa tämän pään näyttämään irtonaiselta.

Joidenkin teosten tunnistamista on vaikeuttanut se, että taiteilija ei aina signeerannut niitä varsinkaan uransa loppuvaiheessa. Syynä oli mahdollisesti näön heikkenemisestä johtunut työn tason lasku.

Margareta Capsia kuoli 77-vuotiaana ja hänet haudattiin miehensä viereen Turun tuomiokirkkoon. Taiteilija painui osin unohduksiin, kunnes uudet sukupolvet ovat nostaneet hänet esiin uraauurtavana naisena.

 

 Capsian maalaus Jeesuksesta ristillä

Margareta Capsian maalaama Ristiltäotto (1738). Lohjan Pyhän Laurin kirkon alttaritaulun lahjoitti kirkkoherra Gregorius Arctopolitan, joka teki muitakin huomattavia lahjoituksia Lohjan kirkolle.

 

Kokeile kuukausi eurolla

Tutustu Sanan digitilaukseen 1 € / 1 kk. Se on helppoa ja turvallista, voit perua tilauksen milloin hyvänsä.

Ilkka Enkenberg

Ilkka Enkenberg

Päätoimittaja

LISÄÄ AIHEPIIRISTÄ

Jaa artikkeli