Suomen Lähetysseura on työskennellyt Itä-Afrikassa sijaitsevassa Tansaniassa jo yli 75 vuotta läheisessä yhteistyössä maan evankelis-luterilaisenkirkon (Evangelical Lutheran Church in Tanzania, ELCT) kanssa.

Lähetysseura kutsui kymmenen hengen ryhmän suomalaistoimittajia viikon matkalle tutustumaan toimintaansa Tansaniassa. Samalla tarjoutui mahdollisuus tarkastella kehittyvän maan todellisuutta.

Lähetysseuran kehitysyhteistyö tavoittelee äärimmäisen köyhyyden voittamista paikallistasolla ihmisten oman osaamisen ja organisoitumisen kautta. Työssä keskitytään esimerkiksi vammaisten aseman parantamiseen ja opettajankoulutukseen.

Nyakaton Raamattuopisto puolestaan kouluttaa nopeasti kasvaville luterilaisille seurakunnille uusia pappeja ja työntekijöitä.

Shaghihilun kyläneuvosto koolla pohtimassa yhteisiä asioita. Naisilla alkaa olla yhä enemmän sananvaltaa päätöksenteossa.

Kahden suuren uskonnon rajapinnalla

Evankelis-luterilainen kirkko ei ole Tansaniassa mikään pikkutekijä. Siihen kuuluu arviolta lähes kymmenen miljoona ihmistä maan yli 60 miljoonasta asukkaasta. Tansanialaista kristittyjä on noin kaksi kolmasosaa. Kirkon päämajan sijaitsee Tansanian pohjoisosassa Arushan kaupungissa.

Islam on puolestaan valtauskonto Tansanian rannikolla ja Sansibarin saarella. Näillä alueilla on vahvat historialliset yhteydet Arabian niemimaalle.

Kahden ison uskonnon välit ovat Tansaniassa nykyisin varsin vakaat, mutta tietyillä alueilla esiintyy myös jännitteitä.

Open Doors -järjestön vuoden 2025 World Watch List -tutkimuksen mukaan Sansibarin ja rannikkoalueiden islamistiset ryhmät ja naapurimaa Mosambikin jihadistit kohdistavat vainonsa kristittyihin. Näiden alueiden muslimitaustaisia kristittyjä on karkotettu kodeistaan.

Samaan aikaan Tansaniassa on havaittavissa myönteisiäkin signaaleja uskontojen välisissä suhteissa.

Maa sai vuonna 2021 ensimmäisen naispuolisen presidenttinsä. Muslimi Samia Suluhu Hassan tunnetaan uskontojen välisen vuoropuhelun ja yhteisymmärryksen edistäjänä.

Kestävän toimeentulon koordinaattori Patricia Mwaikenda uskoo, että naisten, lasten ja vammaisten aseman parantaminen kehittää koko yhteiskuntaa.

Luterilainen kirkko on tärkeä tekijä

Aamu Arushassa on hälyisä. Laulavien lintujen ääniin sekoittuu kiinalaisvalmisteisten moottoripyörien pärinä.

Tansania kamppailee valtavan väestönkasvun, köyhyyden ja ilmastonmuutoksen kanssa.

Luterilaisen kirkon koordinoima kestävän toimeentulon ohjelma SLEP tavoittaa monia tansanialaisia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.

Kestävän toimeentulon koordinaattori Patricia Mwaikenda uskoo ihmisoikeuksia painottavaan lähestymistapaan. Jos parannetaan naisten, lasten ja vammaisten asemaa, niin samalla kehitystä tapahtuu koko yhteiskunnassa.

– SLEP:issä koulutamme kaikki perheenjäsenet muodostamaan erilaisia ryhmiä. Ne toimivat turvaverkkoina tarjoten vertaistukea ja oppimisympäristön, Mwaikenda kertaa.

Naisten taloudellinen aktiivisuus on lisääntynyt.

 

Koulutuksen seurauksena perinteiset valta-asemat ovat monissa yhteisöissä ja perheissä muuttuneet.

– Naisten taloudellinen aktiivisuus on lisääntynyt. Heidän elämänsä ei enää rajoitu kotitalouden piiriin.

Vammaisista ja seksuaaliterveydestä ei enää vaieta

Tie Selianin sairaalaan on täynnä rankkasateiden kovertamia kuoppia. Niiden kiertämisessä bussikuski saa laittaa kaiken taitonsa peliin. Viimein sairaalan portilla henkilökunnan edustajat ovat vastassa.

Tansanian luterilaisen kirkon omistama Selianin sairaala on maassa poikkeustapaus. Se huomioi Her Resilience -hankkeen kautta vammaiset naiset ja tytöt.

Kierroksella sairaalassa tapaamme henkilöitä, jotka ovat jollakin tavalla saaneet sieltä tukea.

Tansaniassa ei ole helppoa olla henkilö, jolla on albinismi.

 

Yksi heistä on Modester Macha, joka työskentelee peruskoulun oppilaiden vapaaehtoisena tukihenkilönä. Hän sairastaa hyvin harvinaista geneettistä sairautta, johon voi liittyä esimerkiksi alentunut näöntarkkuus.

Tansaniassa ei ole helppoa olla henkilö, jolla on albinismi. Heitä pidetään usein vammaisina, ja heihin saatetaan kohdistaa väkivaltaa.

– Heikkonäköisyyden ja ennakkoluulojen vuoksi omatkin kouluvuoteni olivat hyvin haastavia. En nähnyt taululle, mutta minun ei annettu siirtyä eturiviin, Macha kertoo.

Myöhemmin aikuisena hän sai kirkolta koulutusta albinismista ja alkoi itsekin levittää tietoa muun muassa kouluissa.

Kouluavustajan työssään Modester Macha on päässyt edistämään myös seksuaaliterveyteen kuuluvia asioita. Esimerkiksi tyttöjen kuukautiset ovat olleet Tansaniassa pitkään vaiettu asia.

– Kuukautissuojien hankkiminen on ollut todellinen haaste etenkin maaseudun kylissä. Ei köyhillä perheillä ole ollut mahdollista lähteä ostamaan niitä kaupungista.

Kun yhä useammat Machan kaltaiset vapaaehtoiset huolehtivat tyttöjen asioista, niin koulunkäynti voi jatkua keskeytyksettä myös kuukautisten aikana.

Ilmastokestävyyden lisääminen elintärkeää

Jos ilmastonmuutosta ei muuten usko todeksi, niin kannattaa kierrellä Tansanian syrjäseuduilla.

Sellainen on esimerkiksi Mwanzan suurkaupungin eteläpuolella sijaitseva Shinyangan maakunta.

Suomen Lähetysseura on yhdessä Tanganyika Christian Refugee Servicen (TCRS) kanssa tukenut seudun köyhiä pienviljelijöitä parempaan ilmastokestävyyteen.

Shinyangassa on muun muassa istutettu tuhansia puita ja koulutettu ihmisiä parempaa satoa tuottaviin viljelymenetelmiin.

Rutikuivalla tasangolla siellä täällä laiduntaa pieniä karjaryhmiä. Opas kertoo, että sadekausi on juuri päättynyt ja maisema on nyt ”vehreimmillään”. Millainen mahtaa näkymä olla sitten pitkän kuivuuden jälkeen?

Sateiden määrä on entisestään vähentynyt.

 

Shagihilun kylässä paikalliset maanviljelijät Mahona Luhanda ja Nicolaeus Masesa kertovat, että viljelyyn karulla seudulla liittyy suuria haasteita. Sateiden määrä on entisestään vähentynyt.

Siitä kertoo läheinen joki. Se on enää vain pieni puro, vaikka viime aikoina on saatu sadetta.

– Ennen viljelimme peltoja aika summittaisesti, mutta nyt olemme saaneet opetusta siitä, miten kannattaa toimia, jotta tulee paras mahdollinen sato, miehet toteavat.

Maissi on uutta lajiketta, joka tarvitsee riittävästi kastelua tuottaakseen satoa.

– Saamme pumpun avulla vettä läheisestä joesta. Lisäksi viljelemme kaalia ja makeita bataatteja.

Keskusteluun liittyvät myös paikalla olevat naiset Ester Masunga ja Felista Ngile. Molempien mukaan Lähetysseuran kumppaneineen toteuttama hanke on vaikuttanut heidän elämäänsä jo nyt paljon.

– Lapsemme ovat päässeet kouluun ja me olemme saaneet uusia vaatteita. Pystyin ostamaan itselleni puutarhapalstankin, Ngile sanoo.

Opettaja Taminu Fuadin haave on kehittää Shaghihilun alakoulun ympäristöklubin toimintaa palvelemaan koko kyläyhteisöä.

Ympäristöklubi esimerkki koko yhteisölle

Shagihilun alakoulu on valmistautunut kaukaa Euroopasta tulevien vieraiden vastaanottoon. Oppilaat ovat vastassa kyltit mukanaan. Niissä kehotetaan pitämään ympäristöstä huolta.

Alakoulu on panostanut voimakkaasti ympäristöasioihin. Sinne on muun muassa perustettu ympäristöklubi, jossa on mukana 41 oppilasta eri luokilta.

– Toimimme muun muassa istuttamalla puita ja jakamalla taimia eteenpäin, kertoo opettaja Taminu Fuad.

Oppilaat pystyvät toimimaan eräänlaisina ilmastolähettiläinä kotonaan ja muuallakin.

Opettaja sanoo, että hänen haaveenaan on kehittää ympäristöklubin toimintaa edelleen palvelemaan koko kyläyhteisöä. Koululla on ympäristöasioissa merkittävä rooli.

– Oppilaat pystyvät toimimaan eräänlaisina ilmastolähettiläinä kotonaan ja muuallakin. Keskeistä on saada yhteisön johtajat innostumaan asiasta, Fuad sanoo.

Ympäristön suojeleminen koskee kaikkia

Ympäristöklubin aktiivit ovat kehitelleet erilaisia kastelujärjestelmiä saatavilla olevista materiaaleista. Ratkaisevaa on pystyä kastelemaan kasveja pienillä vesimäärillä. Kaivojen kaivaminen vaatisi sellaisia resursseja, joita harvalla syrjäseudun kylällä on.

13-vuotias Bertha Alfred kertoo ilmoittautuneensa koulunsa ympäristöklubiin ensimmäisten joukossa, kun se perustettiin.

– Ympäristön suojeleminen on elintärkeää, koska koko elämämme riippuu turvallisesta ja puhtaasta ympäristöstä. Kun ympäristö vahingoittuu, niin se horjuttaa koko elämän tasapainoa, koululainen muistuttaa.

Hän toivoo, että lähikylissä innostuttaisiin nykyistäkin enemmän istuttamaan uusia puita.

– Olisi myös tärkeää saada ihmisille vähän polttopuuta käyttäviä ekoliesiä. Näin metsiä säästyisi.

Kysyn Berthalta, mitä hän ajattelee eurooppalaisista, joista kaikki eivät ota ilmastonmuutosta kovinkaan vakavasti.

– Teilläkin esiintyy tulvia, maastopaloja ja poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja. Minusta meidän pitäisi saman maailman lapsina toimia yhdessä ilmastonmuutosta vastaan.

Mikä malli toimii parhaiten?

Tansanian kanssa jo 1960-luvulta saakka yhteistyötä tehnyt Kiina panostaa maahan edelleen vahvasti. Itäisen suurvallan mittavilla resursseilla Tansaniaan on noussut uusia teitä, nopeita rautatieyhteyksiä ja satamia.

Peking ei saarnaa ihmisoikeuksista eikä juuri ilmastonmuutoksestakaan.

Yhteistyö Kiinan kanssa on tansanialaisille tavallaan helppoa, koska se on moraalivapaata. Peking ei saarnaa ihmisoikeuksista eikä juuri ilmastonmuutoksestakaan.

Kristillisestä etiikastakin nouseva länsimainen kehitysyhteistyö puolestaan auttaa tansanialaisia perheitä ja yksilöitä. Lännen tuki kohdistuu erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

Kumpi malli sitten Tansaniassa ja ehkäpä muuallakin Afrikassa voittaa?

Koulutustason nousu taitaa olla ratkaiseva tekijä erityisesti tyttöjen ja naisten kohdalla. Mitä useampi heistä saa hyvän koulutuksen ja nousee päättäviin asemiin, sitä vahvemmalla myös läntiset arvot koko Tansanian yhteiskunnassa ovat.

Toinenkin vaihtoehto on toki mahdollinen. Hyväkuntoinen tie, jota pitkin voi viedä omien viljelysten tuotteet nopeasti myyntiin torille on kova argumentti köyhyyden torjumisessa.

______________________________________________________

Tansania

· Asukasluku noin 62 miljoonaa

· Pinta-ala 947 300 neliökilometriä

· Bkt noin 79 miljardia USD

· Afrikkalaista alkuperää 99 prosenttia (heistä 95 prosenttia on bantuja jakaantuen 130:een heimoon)

· Viralliset kielet: swahili ja englanti

· Freedom Housen vuoden 2025 demokratiaindeksissä Tansania sai yhteispisteet 35/100 ja sijoittui luokkaan ei vapaat

· Noin 43 prosenttia maan väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, kun käytetään kansainvälistä köyhyysrajaa 2,15 USD päivässä. (Worldbank.org)