Näkökulma: C-kasetti auttoi Iranin vallankumouksessa 1979 – seuraavalla kerralla tarvitaan valistusfilosofiaa

Kun länteen tihkuu tietoja Iranin islamilaisen tasavallan julmuudesta mielenosoittajia kohtaan, voi olla vaikea käsittää, miksi ihmeessä väestön enemmistö vuonna 1979 vaati johtajakseen ajatollah Ruhollah Khomeinin. Miksi niin moni uskoi, että vanhoillinen islam tarjoaa ratkaisun moderneihin sosiaalis-taloudellisiin ongelmiin?

Khomeini oli vasta noin 33-vuotias muslimioppinut, kun shaahi Reza Pahlavi päätti virallisesti, että tästedes maata kutsutaan Iraniksi. Nimi Iran viittaa arjalaiseen valtakuntaan. Vain kaksi vuotta aiemmin Saksassa oli noussut valtaan eräs toinen hallitsija, joka niin ikään piti omaa valtakuntaansa arjalaisena. Olikin luonnollista, että Iran sai uudelta eurooppalaiselta ystävältään mallia länsimaistumisesta. Shaahi pakotti iranilaiset moderneiksi lainsäädännön voimalla. Vuonna 1935 kiellettiin hijab. Jo aiemmin miehille oli määrätty erityinen ”Pahlavi-hattu”, kolāh-e Pahlavi. Se oli sylinterinmuotoinen pyöreä huovasta tehty lippahattu.

Iranista tuli länsimaisten korporaatioiden hyväksikäyttämä diktatuuri, jonka pahamaineinen salainen poliisi Savak vainosi hallinnon arvostelijoita brutaalisti.

Toisen maalimansodan aikana oli uhkana, että shaahi myy öljyä natseille, joten brittiläiset ja neuvostopanssarit vyöryivät Teheraniin. Sodan lopussa natsimielinen Reza Pahlavi pakotettiin luovuttamaan valtansa pojalleen Mohammad Reza Pahlaville.

Kehitys näytti ainakin länsimaiden näkökulmasta lupaavalta, mutta itse iranilaisille muodostui ylitsepääsemätön este: Anglo-Iranian Oil Company. Se oli brittiläinen öljy-yhtiö, joka piti hallussaan Iranin valtavia öljyvarantoja.

1950-luvulla Mohammed Reza Pahlavi aluksi tuki kansan ihailemaa pääministeriä Mohammad Mossadeqia, joka suitsi länsimaista riistokapitalismia kansallistamalla öljyn. Koska öljyn hinta lännessä nousi, lopulta CIA tuli Ison-Britannian tueksi, ja Mossadeq syrjäytettiin. Iranista tuli länsimaisten korporaatioiden hyväksikäyttämä diktatuuri, jonka pahamaineinen salainen poliisi Savak vainosi hallinnon arvostelijoita brutaalisti.

Vallankumous alkoi c-kaseteista

Oliko siis ihme, että 1970-luvulla hurskas mutta kouluttamaton kansa alkoi vaatia islamilaista vallankumousta? Iranin sivistyneistössäkin alettiin ajatella, että länsimaiden suvaitsevaiset vapausarvot eivät sittenkään tuo iranilaisille hyvää elämää vaan päinvastoin imperialistisen vaikutusvallan johdosta kansa menettää itsetuntonsa, identiteettinsä ja arvonsa.

Ruhollah Khomeini oli runoudesta ja mystiikasta kiinnostunut filosofian ja teologian monilahjakkuus, joka siihen asti oli uppoutunut tutkimus- ja opetustyöhön. Radikaali poliittinen islam oli herättänyt kiinnostusta vain osassa oppineistoa. Lopulta ihmisten kärsimys sai Khomeinin vakuuttumaan siitä, että islamilla täytyi olla yhteiskunnallista sanottavaa myös teollistuneessa yhteiskunnassa.

Khomeini alkoi julkisesti julistaa, että shaahin tyrannimainen hallinto oli amerikkalaisten kanssa tehdyissä sopimuksissa madaltanut Iranin kansan ”koiraakin alemmas”. Samalla Khomeini esitti juutalaisvastaisia salaliittoteorioita väittämällä, että juutalaiset pyrkivät myrkyttämään Iranin maallistumisella, ja että se oli syynä kurjistumiseen. Vallankumouksen jälkeen juutalaisvihasta tulikin Iranin virallinen ulko- ja sisäpolitiikan periaate.

Kun Khomeini joutui maanpakoon, hänen puheensa voitiin monistaa tuhansille kaseteille

Vuonna 1963 shaahi asetti Khomeinin kotiarestiin, jonka myötä Khomeinin suosio vain kasvoi, koska nythän shaahi kääntyi entistä enemmän kansaa vastaan.

Tuona samana vuonna hollantilainen elektroniikkajätti Philips toi markkinoille uuden, kaikkien saatavilla olevan tallennusvälineen, c-kasetin. Se toimi niin kuin Gutenbergin kirjapaino keskiajan Euroopassa, sillä kun Khomeini joutui maanpakoon, hänen puheensa voitiin monistaa tuhansille kaseteille, ja niin sanoma islamilaisen vallankumouksen tarpeesta kulki kädestä käteen.

Tammikuun 16. päivänä 1979 shaahi perheineen lähti maanpakoon. Uusi islamistihallinto määräsi hijab-pakon. Vuosina 1981–1982 Khomeini tapatti tuhansia toisinajattelijoita. Vuosien 1987–1990 puhdistuksissa Iran jälleen teloitti tuhansia iranilaisia. Iranin islamilaisen tasavallan ideologiasta ja roolista Lähi-idän geopolitiikassa voit lukea tästä.

Reformaation ja valistuksen esimerkit avuksi

Iranin islamilaisen tasavallan ylimmän johtajan virallinen titteli on vallankumouksen suurjohtaja. Hän edustaa Jumalan valtaa maanpäällä, ja hänen käsissään on viime kädessä kaikki poliittinen ja uskonnollinen päätöksenteko.

Totalitaarisen järjestelmän kaatamiseksi ei riitä, että syrjäytetään ylin johtaja. Itse järjestelmä on rakennettu niin, että asevoimat on hajautettu vahtimaan toisiaan. Tällöin minkään yksittäisen ryhmän on vaikea kaapata valtaa, koska sillä on heti vastassaan muu koneisto.

Toiseksi Ranskan vallankumouksen seurauksena käynnistyi prosessi, jossa erotettiin toisistaan uskonnollinen ja poliittinen vallankäyttö.

Olemme Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen nähneet, miten helposti diktatuuri syntyy uudelleen, mikäli sitä ei pureta osiinsa ja mikäli sen jälkeen ei perusteta totuuskomissioita käsittelemään sortokoneiston rikoksia. Pelkkä johtajan vaihtaminen ei siis muuttaisi itse järjestelmää.

Sanotaan silti iso jos. Jos Iranin islamilainen tasavalta kaatuisi, ja jos maan järeä turvallisuuskoneisto kyettäisiin hajottamaan osiinsa, saattaisi islamilaisessa maailmassa ensimmäistä kertaa syntyä Ranskan suurta vallankumousta (1789–1799) muistuttava tilanne. Ranskan vallankumouksella tietenkin oli järkyttävän verinen hinta, ja jo nyt ihmishenkiä on Lähi-idässä menetetty yli kaiken sietokyvyn.

Jälkikäteen nähtynä Ranskan vallankumouksella on kuitenkin kaksi tärkeää viestiä. Ensiksikin sen jälkeen syntyivät kansalaisoikeudet. Toiseksi Ranskan vallankumouksen seurauksena käynnistyi prosessi, jossa erotettiin toisistaan uskonnollinen ja poliittinen vallankäyttö. Tämä on myös tulevaisuuden Iranin koetinkivi.