Mystikot | Pyhä Birgitta arvosteli kuninkaita kehottamalla heitä elämään Jumalan tahdon mukaisesti

Uplantissa syntynyt Birgitta Birgersdotter (1303–1373) kuului sekä isänsä että äitinsä puolelta Ruotsin vaikutusvaltaisimpiin perheisiin. Sukulaissuhteidensa kautta hänellä oli yhteys sekä hoviin että kirkon piireihin. Birgitan on kerrottu olleen jo varhain hyvin uskonnollinen ja jälkikäteen on kuvailtu, miten hän koki ilmestyksiä jo pienenä lapsena. Näyt liittyivät etenkin Kristuksen kärsimyksiin ja Neitsyt Mariaan.

Birgitta menetti äitinsä ollessaan 11-vuotias ja nuori tyttö siirtyi sisarineen tätinsä kasvatettavaksi. Eräs kertomus näiltä ajoilta kuvaa Birgittaa tuskailemassa ompelutyönsä kanssa. Täti saapui huoneeseen ja näki vieraan tytön tekemässä samaa kirjontatyötä, mutta tämä haihtui näkyvistä.

Lapsista kaikkiaan kuusi selvisi aikuisikään asti, mikä ei suinkaan ollut itsestäänselvyys suuren lapsikuolleisuuden aikana.

Uskottiin, että Neitsyt Maria oli saapunut auttamaan Birgittaa. Kertomus kuvaa hyvin sitä, miten läheisenä hahmona Birgitta koki Marian, samalla tarina tosin toi hänelle maineen huonona käsityöihmisenä. Myöhemmässä vaiheessa Birgitan näyt liittyivät usein myös valtapolitiikkaan.

Aikakauden tavan mukaan Birgitta naitettiin hyvin nuorena. Aviopuoliso, ritari Ulf Gudmarsson kuului Ruotsin kuninkaan lähipiiriin. Ensimmäinen lapsi syntyi vaimon ollessa 16-vuotias, ja 34 vuoden iässä hän oli jo kahdeksan lapsen äiti. Lapsista kaikkiaan kuusi selvisi aikuisikään asti, mikä ei suinkaan ollut itsestäänselvyys suuren lapsikuolleisuuden aikana.

Kuva Pyhän Birgitan Revelationes celestes -teoksesta. Kuva: Suvi Harvisalo / Turun yliopisto

Vaivalloinen pyhiinvaellus

Birgitan vaikutuksesta myös Ulf paneutui uskonnolliseen etsintään. Pariskunta lähti pyhiinvaellukselle Espanjaan, Santiago de Compostelaan. Voi vain kuvitella, miten raskas taival se on niissä olosuhteissa ollut. Paluumatkalla Ulf sairastui vakavasti ja seurue pysähtyi Ranskaan. Birgitta rukoili miehensä parantumisen puolesta ja Ulf toipuikin niin, että he pääsivät jatkamaan matkaa kotiin.

Pian pyhiinvaellukselta palattuaan Ulf kuitenkin menehtyi. Birgitta oli 41-vuotias leskeksi jäädessään ja nyt hän omistautui täysin uskonnolliselle elämälle. Varsinaisen niin sanotun kutsumusnäyn saadessaan Birgitta kuuli Jumalan valinneen hänet ilmoituskanavakseen. Kutsumus kulki samaan tapaan kuin Vanhan Testamentin Samuelin (1.Sam.3.) kohdalla: Jumala kutsui kolmasti Birgittaa.

Vuonna 1349 hän matkusti tyttärensä Katariinan kanssa läpi mustansurman runteleman Euroopan kohti Roomaa saadakseen paavin hyväksynnän kaavailemalleen uudelle luostarisäännölle.

Vaikutustyön aloittaessaan hänen oli toimittava hyvin harkiten, sillä syyte harhaoppisuudesta olisi ollut kohtalokas. Keskiajalla toimi muitakin naismystikoita, mutta Birgitta oli todellinen poikkeus kypsään ikään ehtineenä suurperheen äitinä. Naismystikot tarvitsivat kirkonmiehiä tuekseen saadakseen sanomansa hyväksytyksi ja laajempaan tietoisuuteen.

Birgitalla oli hyvät verkostot, mutta hän oli myös sosiaalisesti taitava ja hyvin rohkea. Vuonna 1349 hän matkusti tyttärensä Katariinan kanssa läpi mustansurman runteleman Euroopan kohti Roomaa saadakseen paavin hyväksynnän kaavailemalleen uudelle luostarisäännölle.

Taivas ja helvetti

Birgitta kritisoi ilmestystensä pohjalta vallanpitäjiä aina kuninkaita ja kirkonmiehiä myöten ja kehotti heitä elämään paremmin Jumalan tahdon mukaisesti. Näkyjensä kautta hän esimerkiksi arvosteli tapaamaansa Milanon arkkipiispaa liiasta koreilusta. Se oli todella uskaliasta.

Näyt sisälsivät usein kuvauksia taivaasta ja helvetistä, lisäksi hän pyrki soveltamaan Raamatun tapauksia oman aikansa konkreettisiin tilanteisiin. Yhdessä rippi-isiensä kanssa Birgitta työsti ilmestyksensä kirjalliseen muotoon. Näkyjen kokoelma tunnetaan nimellä Revelationes celestes, Taivaallisia ilmoituksia.

Neitsyt Marian kanssa hänellä oli läheinen, liki sisarellinen suhde.

Ensimmäiset kappaleet ilmestyskokoelmasta olivat käsin kirjoitettuja ja kuvitettuja kirjoja, ja vain harvojen saatavilla. Kirjapainotaidon myötä kirjallisuutta kyettiin tuottamaan enemmän ja Birgitan ajatukset tulivat tunnetuiksi Euroopassa.  Suomessa Turun yliopiston arvokirjakokoelmaan kuuluu kolme varhaista painosta Pyhän Birgitan ilmestyksistä 1500- ja 1600-luvuilta.

Yksi varhaisimmista muistiin merkityistä ilmestyksistä kuvaa sielua kiirastulessa. Sielu kuvaa Birgitalle tekojensa puutteita ja samalla kertoo, mitkä seikat ovat tuottaneet ansioita niin, että helvetistä välttyminen oli kuitenkin mahdollista. Sielu pyytää Birgittaa maksamaan sielunmessuja kiirastuliajan lyhentämiseksi.

Birgitta koki olevansa vuorovaikutuksessa Kristuksen kanssa. Neitsyt Marian kanssa hänellä oli läheinen, liki sisarellinen suhde. Eräässä ilmestyksessä hän näki Jeesuksen syntymän hetken, jolloin pienokainen ilmestyi maailmaan häikäisevän valon ympäröimänä. Näyissä Maria myös varoitti naisia turhasta koristautumisesta Jumalalle vastenmielisenä tapana.

Sääksmäen mestarin valmistama puuveistos noin vuodelta 1450. Pyhä Birgitta oli Suomessakin suosittu pyhimys ja hänen kulttinsa oli vahvaa erityisesti Hämeessä. Monissa maamme kirkoissa on yhä nähtävissä vaikutteita birgittalaisuudesta veistoksissa ja maalauksissa.

Uusi luostarisääntö

Lähipiiri kunnioitti Birgittaa pyhänä naisena jo tämän elinaikana. Ihmisten tulisi elää alkukirkon kristittyjen ihanteiden mukaisesti, ja siksi hän halusi perustaa uuden luostarilaitoksen, mutta nimenomaan naisia ajatellen. Birgittalaissäännössä luostarin johtaja on Neitsyt Marian sijainen maan päällä.

Vuonna 1370 paavi antoi luvan perustaa ensimmäisen luostarin Vadstenaan, ja myöhemmin luostareita perustettiin muun muassa Stralsundiin, Tallinnaan sekä Naantaliin. Suomessa Naantalin birgittalaisluostarista tuli ensimmäinen naisia sivistävä laitos.

Pitkän elämän elänyt Birgitta kuoli Roomassa vuonna 1373. Hänet haudattiin pyhään kaupunkiin laajan väkijoukon saattamana. Seuraavana vuonna hänen jäänteensä siirrettiin Vadstenan luostarikirkkoon, jossa ne yhä ovat. Vuonna 1391 Birgitta julistettiin pyhimykseksi ja vuonna 1999 Paavi Johannes Paavali II julisti Birgitan Euroopan suojelupyhimykseksi.