Eero oli linnakundi, josta tuli pappi – nyt 75-vuotiaana hän ajaa taksia

Eero Koskela varttui viiden lapsen katraassa vaatimattomissa oloissa Ylivieskan Pyykankaan kylällä. Elettiin 1950-lukua. Pienessä mökissä oli vain keittiö ja yksi kamari. Hengellisistä asioista ei kotona puhuttu. Koskela muistaa kiinnostuneensa helluntailaisesta naapurin isännästä, jolta joku perheenjäsen kävi vuorollaan hakemassa maitoa. – Muistan tuon miehen Visurin perältä hyvin rauhallisena ja ystävällisenä miehenä. Sitä en kuitenkaan pikkupoikana ymmärtänyt, millainen uskovainen on kirkkoon kuulumaton, helluntailainen ihminen. Mutta eipä se olennaista ollutkaan, Koskela sanoo. Kaikki lähitienoon lapset pitkienkin matkojen takaa kävivät eräällä toisella maatilalla pyhäkoulussa,…