KUVAT
Arjen pyhyyttä | 01.11.2024 | 19/2024
Meitä ennen eläneiden maailmankuvassa maa oli tasainen plätty ja taivas kohosi kuperana kantena sen päälle. Näkyvän taivaankannen takana olivat seitsemät taivaat kerubeineen ja serafeineen, taivaallisine sota- ja hoviväkineen. Tähtien rei’istä vilkkui iankaikkinen valo. Maaplätyn alla oli kadotuksen kauhea kita, kuolleiden kaupunki, maahisten manala ja iankaikkinen ikävä. Maaplätyn päällä oli kristityn kuljettavana kaita tie ja katala korpi. Syvässä oli ajatus vieraudesta ja muukalaisuudesta. Elämä oli kiusausten ja koettelemusten kiveämä polku, jolta tuon tuosta tähyttiin taivaan kartanoihin. ”Oi jospa kerran näkisin Herran”…
Tutustu Sanan digitilaukseen 1 € / 1 kk. Se on helppoa ja turvallista, voit perua tilauksen milloin hyvänsä.
LISÄÄ AIHEPIIRISTÄ