Ukrainalaisten kuvataiteilijoiden modernit ikonit

Ukrainassa osattiin jo alkuvuodesta odottaa Venäjän hyökkäystä, silti sodan syttyminen oli valtava järkytys. Varsinaiset taistelut ovat keskittyneet ensisijaisesti maan itäosiin. Tuhoisia ohjusiskuja on kuitenkin tehty myös muualle, kuten Länsi-Ukrainassa sijaitsevaan Lvivin kaupunkiin. Noin 60 kilometriä Puolan rajalta sijaitseva Lviv on Ukrainan merkittävimpiä uskonnollisia ja historiallisia keskuksia. Sodan alettua arkielämä muuttui täysin.

– Monet maan sisäiset pakolaiset saapuivat Lviviin, ja koko elämä alkoi pyöriä ihmisten auttamisen ympärillä. Oli vaikeaa hahmottaa, kuinka pahaksi tilanne muuttuu. Sodan ensimmäisten viikkojen ajan olin myös henkisesti niin uuvuksissa, että tuntui mahdottomalta palata oman työni pariin, Lvivissä syntynyt ja asuva taiteilija Ivanka Demchuk kertoo.

Uskonnollisaiheisiin maalauksiin keskittynyt Demchuk oli juuri ennen sotaa aloittanut tilaustyön, jonka aiheena on Pyhän Hengen laskeutuminen.

– Vähitellen pakotin itseni jatkamaan työskentelyä ja huomasin, että se itse asiassa tuntui helpottavalta. Aiheeseen keskittyminen valoi uskoa ja toivoa ja auttoi jatkamaan eteenpäin kaikesta ympäröivästä kauheudesta huolimatta.

Marian ilmestys on yksi kirkkotaiteen suosituimmista kuva-aiheista. Ivanka Demchukin maalauksessa on odottava tunnelma, aivan kohta Maria kuulee enkelin mullistavat sanat: ”Terve Maria. Ilo täyttää sinut, sillä Herra on kanssasi.”

Uskonnon rooli

Ukrainan väestöstä valtaosa on ortodokseja. Länsi-Ukrainassa taas enemmistö kuuluu kreikkalaiskatoliseen uniaattikirkkoon, joka noudattaa ortodoksista liturgiaa, mutta tunnustaa paavin. Uskonnolla on suuri merkitys ukrainalaisten elämässä.

– Perheeni ja lähipiirimme kuuluvat kreikkalaiskatoliseen kirkkoon, joka on vallitseva uskonto Lvivin alueella. Se yhdistää itäisen kirkon perinteen läntiseen, ja tavallaan toimii siltana näiden välillä. Myös meille ikonit ovat tärkeitä, mutta suhtautuminen niiden aiheisiin ja esitystapoihin on hieman erilainen. Omissa teoksissani pyrin uudistamaan ikonitaidetta oman aikamme ihmisiä puhuttelevalla tavalla, Demchuk kertoo.

Taidemuotona ikonit ovat luonteeltaan perinnettä voimakkaasti säilyttäviä. Ajallista jatkuvuutta ylläpidetään toistamalla traditionaalisia esitystapoja ja käyttämällä teoksissa materiaaleja, joita on hyödynnetty vuosisatojen ajan. Koska ikonit ovat ortodoksisen kirkon teologian kuvallisia ilmaisuja, pidetään kuvatyyppien muuttamista melko mahdottomana ajatuksena.

Etenkin Venäjän ja Suomen ortodoksisen kirkon piirissä on hyvin tarkka käsitys siitä, millainen on oikea ikoni. Esimerkiksi pyhät esitetään ikoneissa Jumalan valtakunnan kirkkauden saavuttaneina, ajan ja paikan tuolla puolen. Nykyaikaisten piirteiden kuvaamisen katsotaan siten etäännyttävän ajattomuudesta. Modernisoivia ikoneja ei tästä syystä oikein pidetä varsinaisina ikoneina, vaan ikonivaikutteisena taiteena.

Ukrainalaiset taiteilijat ja käsityöläiset ovat kuitenkin jo vuosisatojen ajan tehneet hieman omintakeisia tulkintoja ja suhtautuminen ikonitaiteeseen on joustavampaa.

– Bysanttilaisen mallin rinnalla on aina tehty kansanomaisia, käsityöläisten valmistamia maalauksia sekä kuvia, joissa on vaikutteita muusta länsimaisesta taiteesta. Tällaiset ikonit saattavat poiketa kirkon kaanonista, mutta silti niitä kunnioitetaan ja käytetään hartausesineinä varsinkin kotialttareilla.

Kristillisyyttä modernisti

Ivanka Demchuk ja hänen miehensä Arsen Bereza ovat saaneet koulutuksensa Lvivin taideakatemian sakraalitaiteen ja monumentaalimaalauksen linjalta. He kuuluvat vuonna 2009 perustettuun taiteilijaryhmään, jossa on myös samanhenkisiä puolalaistaiteilijoita. Kerran vuodessa ryhmä kokoontuu maalaamaan yhdessä kymmenen päivän ajaksi. Ajatuksena on juuri ikonitaiteen uudistaminen kristillisiä aiheita modernisti tulkiten, mutta ikonimaalausperinteestä ammentaen.

– Pyhänä teoksena ikonin on säilytettävä hengellisyys. Mielestäni on kuitenkin tärkeää, että taidemuoto kehittyy. Tavoitteenamme on luoda uuden kaltaisia pyhiä kuvia, jotka voisivat puhutella ja tulla lähemmäksi nykyajan ihmisiä. Pyrin tutkimaan tapoja tulkita ikonia menettämättä sen alkuperäistä ajatusta, taiteilija Arsen Bereza kertoo.

Tosiasiassa ikonien tyylit ovat muutenkin muuttuneet ja valtavirran taide on joka tapauksessa vaikuttanut pyhiin kuviin. Esimerkiksi barokin aikakaudella 1600-luvulla maalattiin ikoneita, joissa näkyi taustalla vaikkapa sen ajan arkkitehtuurin uutuuksia. Tämä osoittaa, että myös muina aikoina ikoneita on ikään kuin nykyaikaistettu.

Demchuk pyrkii teoksissaan noudattamaan perinteitä siinä, että hän käyttää tuttuja kuva-aiheita, jotka ovat helposti ymmärrettävissä.

– Yleensä saan idean maalauksen aiheeseen jostakin Raamatun sitaatista, joka resonoi oman maailmankatsomukseni kanssa. Usein tulkitsen aiheita symbolien tasolla ja toivon, että katsoja kykenee näkemään hahmoissa myös ne henkilöt, jotka hänelle ovat läsnä tässä maailmassa. Jumalan hyvyys näyttäytyy ihmisten keskellä ihmisen hahmossa. Usein sijoitan kuvaamani pyhät henkilöt nykyaikaiseen ympäristöön tai johonkin kuvitteelliseen maisemaan, Demchuk kertoo.

Ryhmällä on kontakteja myös Suomeen. Arsen Bereza osallistui vuonna 2017 Enonkosken luostariyhteisön projektiin Suomessa muutaman muun vierailevan taiteilijan kanssa. Tarkoituksena oli kehittää eräänlaista luterilaista ikonia. Kummankin teoksia on ollut esillä myös vuonna 2021 Kuopion tuomiokirkossa järjestetyssä Kärsimyksen ja ylösnousemuksen kuvat -näyttelyssä.

Ivankan maalaus Kätkettyä elämää Nasaretissa esittää arkista hetkeä pyhän perheen elämässä. Pieni Jeesus-lapsi juoksee kohti äitiään valmiina ottamaan vastaan tämän pyyteetöntä rakkautta.

Pyhä perhe

Maalauksessa pieni taapero kiiruhtaa kädet ojennettuna kohti äitinsä avointa syliä. Taustalla näkyy tuulessa liehuvat pyykit ja kesken jääneet leikit pöydällä, sen alla on puusepän työvälineitä. Teos on lämminhenkinen ja intiimi kuvaus Jeesuksen lapsuudesta ja samalla se voisi esittää mitä tahansa perhettä. Symbolisella tasolla pienen pojan kulkeminen pois perheen isän luota kuvaa Jeesuksen ymmärrystä omasta kohtalostaan ja tehtävästään ihmiskunnan pelastajana. Kuvassa ei esitetä ympäröivää maailmaa, ja syntyy tunne, että saamme poikkeuksellisesti nähdä hetken pyhän perheen inhimillisestä puolesta. Demchukin maalauksen nimi onkin Kätkettyä elämää Nasaretissa.

Joissakin hänen teoksissaan aihe on helposti tunnistettavissa ja noudattaa pääpiirteissään kristillisestä ikonografiasta tuttua esitystapaa. Tällainen on esimerkiksi Marian ilmestys, joka on kuva-aiheena ollut yksi suosituimmista aina keskiajalta alkaen.

Demchuk näyttää maalauksessaan enkeli Gabrielin ilmestymisen neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä, tulevan joulun ihmeestä. Harmaata taustaa vasten kuvatussa kohtauksessa Maria istuu sohvalla ajatuksissaan kirja kädessään. Tunnelma on odottava. Vaikka esimerkiksi sohvan koristetyynyt ovat kuin suoraan nykyajan sisustuslehdestä, on maalauksessa paljon perinnettä kunnioittavia piirteitä. Kuten ikoneissa, myös tässä jumalallinen, kultainen valo osuu pyhien kasvoille. Enkelin kädessä on neitsyyttä symboloiva lilja ja ikkunalaudalla näkyy hyveellisyyden vertauskuva, granaattiomena.

– Perinteestä poiketen minulla on tapana kuvata enkelit ilman siipiä. Enkelit näyttäytyvät ihmisten hahmossa ja haluan siten muistuttaa, että Jumalan hyvyys asuu meissä kaikissa, jos vain annamme sille mahdollisuuden, Demchuk painottaa.

Joulupukin esikuva

Ennen korona-aikaa Ivanka Demchuk ja Arsen Bereza saivat tilauksen tehdä seinämaalauksen Espanjan Granadassa sijaitsevaan Pyhän Nikolauksen kirkkoon. Roomalaiskatolinen kirkko on rakennettu 1500-luvulla ja taiteilijapariskunnalta tilattiin maalaus noin 70 neliömetrin suuruiselle seinälle. Teos koostuu kahdesta aiheesta: Kristuksen ylösnousemuksesta ja Pyhän Nikolauksen kertomuksesta. Nikolauksen kerrotaan auttaneen elämänsä aikana monia ihmisiä pyyteettömästi ja hänen esimerkkiinsä liittyy perinne antaa lahjoja jouluna.

Maalauksen jokaisella elementillä on symbolinen merkitys. Kuvat ovat eräänlaista yhteiskristillistä kieltä, joka aukeaa kristinuskon tuntemuksen kautta.

– Oli hieman hankalaa saada yhdistettyä kaksi aihetta, joita ei yleensä kuvata samassa kentässä. Pidimme tärkeänä, että hengellisyyden ilmapiiri säilyy ja että teos heijastaa pyhyyttä ja inspiroi rukoukseen. Keskipisteenä on ylösnoussut Kristus, joka murtaa helvetin portit ja vapauttaa ihmiset ikuisesta pimeydestä, Arsen Bereza toteaa.

Kristuksen taustalle maalattiin kaksi ortodoksisesta taiteesta tuttua kehää, mandorlaa. Toinen niistä on mantelin muotoinen ja kuvaa jumaluutta, pyöreä taas symboloi kosmosta. Se viittaa myös maailman luomiseen.

Kirkon nimikkopyhimys Nikolauksen tarina kerrotaan kuva-alan oikealla laidalla. Aihevalinta oli Granadan arkkipiispa Monsenior Xavier Martinesin, mutta hän antoi taiteilijoille vapaat kädet sen esitykseen. Pyhimyksen hyviin tekoihin liittyvissä kohtauksissa nähdään esimerkiksi Nikolaus pelastamassa nuorukaista hukkumasta ja heittämässä yöllä kolme pussillista kultaa köyhän perheen ikkunasta sisälle. Isossa kuvassa Nikolaus kuvataan rukoilemassa Kristuksen edessä ihmiskunnan puolesta ja siinä mielessä aihe liittyy helvetin porttien murtamiseen ja pelastukseen.

Arsen Berezan maalauksessa vastasyntynyt Jeesus on kapaloituna äitinsä sylissä. Joosef on kuvattu hieman etäällä heistä, ja hän vaikuttaa huolestuneena pohtivan, kuinka pystyisi pitämään perheensä turvassa.

Hyökkäyssota tuhoaa

Venäjän hyökkäyssodan ja siviileihin kohdistuneiden julmuuksien keskellä käsittämätön pahuus näyttää saaneen vallan. Lvivissä tilanne on ollut suhteellisen vakaa, mutta on myös mahdollista, että olosuhteet talvella tulevat ylipäätänsä olemaan Ukrainassa niin vaikeat, että sieltä on parasta lähteä ulkomaille.

– Sota on muuttanut meitä kaikkia, ja se on myös koetellut monen uskoa. Tiedän, että joidenkin kohdalla se on merkinnyt uskonkriisiä. On vaikea käsittää, miksi Jumala sallii perheenjäsenten kuolla ja kotien tuhoutua. Mutta ihmisissä on myös noussut esille yllättäviäkin piirteitä, kuten rohkeutta auttaa toisia oman henkensä uhalla ja pitää huolta avuntarvitsijoista. Minä itse koen Jumalan läsnäolon vahvasti juuri tilanteissa, joissa ihmiset osoittavat hyvyyttä toisilleen, Demchuk pohtii.

Lvivissä sijaitsee lukuisia vanhoja kirkkoja ja luostareita, joissa on myös arvokkaita ikonikokoelmia ja taideteoksia eri aikakausilta. Sota ei tarkoita pelkästään inhimillistä hätää, vaan myös uhkaa ukrainalaisten kulttuurille, jonka aarteita olisi tärkeää säilyttää tuleville sukupolville. Lvivin vanha keskusta kuuluu kokonaisuudessaan UNESCO:n maailmanperintökohteisiin. Sodan alettua mahdollisimman paljon teoksia pyrittiin saamaan turvaan. Vapaaehtoiset ryhtyivät suojaamaan muun muassa hiekkasäkeillä ja pehmusteilla kaupungissa sijaitsevia patsaita ja esimerkiksi kirkkojen lasimaalauksia.

Lähestyvä joulu herättää toiveikkuutta, mutta se tulee olemaan kaikista aiemmista poikkeava. Energiapulan vuoksi talvesta tulee todennäköisesti hyvin vaikea. Joulun tienoilla Lvivin seudulla on yleensä pientä pakkasta, ja yöt saattavat olla myös hyvin kylmiä ja ilma raakaa.

– Tähän mennessä elämä on kaikesta huolimatta pystynyt jatkumaan suhteellisen normaalisti, vaikka ajoittaiset yölliset ilmahälytykset ovat raskaita. Tärkeintä on, että saisimme olla yhdessä läheistemme kanssa.

Ivanka Demchuk ja Arsen Bereza tekivät tilaustyönä laajan seinämaalauksen Espanjan Granadassa sijaitsevaan Pyhän Nikolauksen kirkkoon. Teos esittää Kristuksen ylösnousemusta sekä kirkon nimikkopyhimys Nikolauksen elämää. Roomalaiskatolinen, vastikään restauroitu kirkko vihittiin uudelleen käyttöön viime huhtikuussa.