Tuomitseva ja tyhmä? Tällaisia ennakkoluuloja Olemisen ääniä -podcastissa vieraillut Marjut Mulari kertoo kohtaavansa

Pääkaupunkiseudulla työskentelevä pastori Marjut Mulari näkee omalla toimialueellaan jo vastakulttuurisena, jos ihminen kuuluu tai haluaa liittyä kirkkoon.

– Yli puolet kansasta toki kuuluu edelleen Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mutta pääkaupunkiseudulla luku on jo toinen. Seurakunnilla on vähemmistöasema. Tässä tilanteessa se, että kuuluu kirkkoon tai jopa tunnustautuu kristityksi, onkin yhtäkkiä erikoista ja radikaalia. 

Uskovaisen stigma

Muuttuva uskonnollinen ilmapiiri nostaa esille myös monia ennakkoluuloja. Erityisesti kaupunkikuplassa uskonnollinen vakaumus saattaa tuntua jopa hävettävältä.

Pappina työskentelevä Mulari tunnistaa uskonnollisuuden herättämät häpeän tunteet myös itsessään. Hän kertoo kuitenkin viime vuosina alkaneen nimittää itseään tietoisesti myös uskovaiseksi.

– Puhuin pitkään itsestäni mieluummin kristittynä, koska uskovainen on sanana todella latautunut, Mulari kertoo.

Voin olla uskovainen juuri sellaisena kuin olen.

Hän kokee, että uskovainen on alkanut käsitteenä viitata erityisesti uskonnollisen yksilön harjoittamaan tuomitsevuuteen.

– Se on se ydin, kun sen sijaan uskovaisen pitäisi tarkoittaa ihmistä, joka uskoo ja luottaa Jumalaan ja haluaa siksi tehdä hyvää myös muille ihmisille. Tuomitseminen ei ole ihmisen vaan Jumalan tehtävä.  Olen täällä yrittämässä tehdä maailmasta parempaa paikkaa niin kuin Jeesus käski, Mulari ajattelee.

Kutsumalla itseään avoimesti uskovaiseksi, Mulari toivoo samalla voivansa luoda käsitteelle aiempaa avarampaa merkitystä.

– Voin olla uskovainen juuri sellaisena kuin olen.

Tuomitseva ja tyhmä

35-vuotias Mulari muistelee, että jo hänen lapsuudessaan kristittyä pidettiin ahdasmielisenä ja tuomitsevana.

– Ei se silloinkaan ollut koko totuus, eikä näin ole nytkään. Osa totuutta se toki on. Raamattua lukemalla käy kuitenkin selväksi, että toisten tuomitseminen on sanalla sanoen syntiä, Mulari ajattelee.

Kristityn tehtävänä Mulari näkee enemmän sen, että keskitytään omaan kilvoitteluun, kuin siihen, mikä muiden elämässä on pielessä.

Tuomitsevuutta vaikeampana ennakkoluulona Mulari kokee henkilökohtaisesti sen, jos uskovaista pidetään yksinkertaisena, naiivina tai jopa tyhmänä.

Jäädään keskustelemaan eettisistä kysymyksistä, jotka toki ovat tärkeitä, mutta tästä ei päästä eteenpäin puhumaan esimerkiksi siitä, mitkä ovat itse asiassa kristinuskon perusoppeja.

– Ennakkoluulona on, että jos uskoo johonkin korkeampaan voimaan, niin täytyy olla vähän pöljä. Se osuu jotenkin syvemmälle ja loukkaa vielä enemmän. On helpompi oikaista ajatus siitä, että kristittynä olisin täällä tuomitsemassa muita kuin sen, että kristityn täytyy varmaan olla vähän tyhmä.

Mulari kokee ennakkoluulot uskonnollisen ajattelun yksinkertaisuudesta absurdeina jo siitäkin näkökulmasta, että länsimainen tiede, sivistys ja esimerkiksi yliopistojärjestelmä ovat kaikki rakentuneet kristinuskon vaikutuspiirissä.

Ilman uskontoa yhteiskunta kuolee henkisesti

Nykyiseen julkiseen keskusteluun uskonnosta ja kristinuskosta Mulari kaipaisi lisää syvyyttä ja enemmän tasoja.

– Keskustelu kristinuskosta tuntuu aina jäävän sille tasolle, että kyse on siitä tuomitsemisesta. Jäädään keskustelemaan eettisistä kysymyksistä, jotka toki ovat tärkeitä, mutta tästä ei päästä eteenpäin puhumaan esimerkiksi siitä, mitkä ovat itse asiassa kristinuskon perusoppeja tai miten nämä ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan ja sen kehittymiseen, hän summaa.

Tähän tarpeeseen kytkeytyy myös Mularin uusin aluevaltaus. Keväällä 2024 ilmestyi hänen esikoiskirjansa Usko tai älä. Mitä kristinuskosta kannattaa tietää ja miksi (Kirjapaja).

Uskonnon roolin Mulari näkee ennakkoluulojen keskelläkin olevan yhä edelleen yhteiskunnassa tärkeä.

– Toivon, että kirja voisi osaltaan hälventää myös ennakkoluuloja tarjoten näkökulmia siihen, mitä nämä kaiken maailman uskovaiset nyt uskovatkaan, Mulari kertoo.

Uskonnon roolin Mulari näkee ennakkoluulojen keskelläkin olevan yhä edelleen yhteiskunnassa tärkeä.

– Ihan yhtä lailla kuin yhteiskunta ilman taidetta ja kulttuuria on kuollut, niin samalla tavalla ilman uskontoa yhteiskunta on henkisesti ja hengellisesti kuollut.

Olemisen ääniä -podcastin keskustelun Marjut Mularin kanssa pääset kuuntelemaan maksutta täältä.