Sointu ja Topi Borgin äiti Anne-Mari Borg: ”Iloitsen lasten onnistumisista”

Tamperelainen Anne-Mari Borg asteli harmaassa ja petollisen liukkaassa talvisäässä töistä kotiin. Yliopistollisesta sairaalasta kestää kävellä kotiin vartin verran.

Oli hyvä, että haastattelulle oli sovittu tiukka aika heti työpäivän jälkeen.

– Ilman tätä sovittua kellonlyömää olisin varmaan ollut töissä paljon myöhempään. Useampi lääkäri oli sairastunut. Ja jälleen moni lapsi ja nuori tarvitsi kiireellistä apua, hän kertoo.

Seniorilääkäriksi itseään tituleeraava Borg auttaa työkseen alle 13-vuotiaita, vaikeasti oireilevia ja itsetuhoisia lapsia.

Kun keittiön pöydällä höyryää kuppi kuumaa, haudutettua teetä ja vastakuorittu, raikas appelsiini, ulko-ovi käy. Perheen kuopus, lukiolainen Elmo, huikkaa tervehdyksen ja suuntaa huoneeseensa, omakotitalon yläkertaan.

Seuraavaksi työmatkaltaan kotiutuu hänen isänsä, Anne-Marin puoliso, Sami Borg, jonka suomalaiset tuntevat tv:n vaaliasiantuntijana. Mies ei ole ainoa Borgin perheen ruutukasvo. Kansa tunnistaa aikuistuneesta lapsikatraasta some-vaikuttajan ja Diili-voittajan, Sointu Borgin, sekä Kirjolla-sarjasta tutun Topi Borgin, joka on myös kevään 2025 esikoiskirjailija, kunhan Normaaliusrodeo on tullut painosta.

 

 

Läheiset tv-ruudussa

Tänä vuonna alue- ja kuntavaalit järjestetään huhtikuussa. Anne-Mari Borg tietää menneiltä vuosikymmeniltä, mitä se tarkoittaa hänen avioliitossaan ja parisuhteessaan.

– Samille vaalit ovat intohimo ja hänen asiantuntemuksensa niihin liittyen on vaikuttava. Vaaleja edeltävän kuukauden ajan sekä pari viikkoa niiden jälkeen mies on muissa maailmoissa eli suoraan sanoen hänen päähänsä ei juuri muuta mahdu, Borg kertoo.

– Mutta hän on rakas puolisoni ja mielelläni sen hänelle suon!

Kun koko Suomi odottaa kiihkeästi ennakkoäänten tulosten julkistamista ja siitä eteen päin tietoja vaalipäivän äänien jakautumisesta, Borgin perhe on kotona koolla omissa vaalivalvojaisissaan.

– Olemme hyvien syömisten äärellä ja jännitämme sekä Samin suoriutumista tv:ssä että vaalitulosta. Vaali-ilta perheen kesken on jo pitkä perinne. Otamme kuvia herkuistamme ja lähetämme niitä toisillemme sekä studion vankina olevan Samin kiusaksi!

Yhtä lailla Anne-Mari Borg on tiiviisti ruudun ääressä silloin, kun tietää siellä lapsiaan näkyvän. Äidin toive on, että esiintymiset onnistuisivat heidän kannaltaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Osin tunteet ovat myös ristiriitaiset, sillä julkisuuden henkilö altistuu arvostelulle, joka saattaa äityä repiväksi.

– Sointu on kuitenkin rakentanut määrätietoisesti omaa, julkista ammattiaan sekä siihen liittyvää imagoaan. Iloitsen siitä, että hän on onnistunut. Yksityiselämässään hän on edelleen sama, tuttu tyttäreni.

– Topikin on valtavan innostunut työelämästään. Ajattelen, että hänen ansiostaan aika moni suomalainen tietää nyt autismista enemmän kuin ennen. Se on valtavan hienoa!

Anne-Mari Borg ei halua olla julkisuudessa, eikä sosiaalisessa mediassakaan.

– Minulla ei ole siihen tarvetta, enkä koe, että minulla oikein olisi mitään annettavaakaan.

 

Lapsuus vaikutti ammatinvalintaan

Tampere on tuttu Anne-Mari Borgille jo lapsuusvuosilta, jotka olivat osittain vaikeitakin.

Hän syntyi 18-vuotiaiden vanhempiensa esikoisena.

– Olin rakastettu ja hellitty, mutta vuosien edetessä perheeseemme tuli ongelmia. Isä alkoholisoitui ja hänen yrityksensä ajautui konkurssiin. Vanhempani erosivat, kun olin 13-vuotias. Sitä ennen olosuhteet kävivät perheessämme hankaliksi. Rahahuolet painoivat, ja itse kärsin siitä, ettei kotiin ollut kiva mennä, kun isä oli humalassa. Hänellä oli myös mielenterveysongelmia.

Anne-Marin äiti löysi rinnalleen uuden puolison, josta tuli hyvä isäpuoli. Biologinen isä muutti Tukholmaan.

– Elämänsä loppupuolella hän vielä tiivisti yhteyksiä Tampereelle – kolmeen tyttäreensä ja lapsenlapsiinsa – ja osin siinä onnistuikin. Hyvin surullinen olen siitä, että hänen elämänsä loppui niin varhain, 62-vuotiaana.

Anne-Mari Borgin alkuvuosiin kuului kuitenkin paljon rakkautta ja turvallisia aikuisia.

– Kuljin varhaislapsuudessani sylistä syliin! Lämpöä ja huolenpitoa osoittivat äidin ja isän lisäksi heidän sukulaisensa. Sen kuitenkin päätin, etten mene nuorena naimisiin.

 

 

Siivouskomerossa uskon tielle

Kun Borg lähti rippileirille, hänellä ei ollut kokemusta hengellisistä asioista kuin iltarukouksen verran. Mummi oli opettanut jo varhain Levolle lasken Luojani -rukouksen.

Tosin juuri noita kolmea peräkkäistä sanaa oli pikkutytön ollut vaikea ymmärtää. Mitähän ne oikeasti tarkoittivat?

– Rippileirillä ilmapiiri ja koskettavat iltahetket herkistivät mielen. Minulle tuli tunne siitä, että ratkaisu pitää tehdä, joko Jeesuksen puoleen tai sitten ei.

– Jossain vaiheessa leiriä vetäydyimme ystäväni kanssa siivouskomeroon pohtimaan hengellisiä asioita. Siellä rukoilin päästä Herran omaksi.

Sitä hetkeä muistellessaan Anne-Mari toteaa, että olisipa mielenkiintoista kysyä Eevu-ystävältä, tekikö hän samalla hetkellä oman ratkaisunsa.

– Ehkäpä sitä vielä joskus häneltä tiedustelen, hän innostuu.

Kotiseurakunta Tampereen Harjussa tarjosi nuorille vireää toimintaa. Borg oli seurakunnassa monessa mukana: lauloi kuorossa ja toimi isosena. Uskovien joukoissa oli helppo elää, sillä samanhenkisiä oli kaikkialla. Väki tuntui vain lisääntyvän, sillä Tamperetta oli siunattu nuorisoherätyksellä.

Vapaaehtoiset pyörittivät keskustassa kristillistä nuortenkahvilaa, jossa ovet kävivät vilkkaasti. Anne-Mari oli siellä usein ”työvuoroissa”.

– Katseeni kiinnittyi komeaan ja pitkään Samiin, jossa näytti olevan yhtä aikaa kaksi, keskenään hyvin erilaista ominaisuutta. Hän oli rento hassuttelija, jolla oli kuitenkin taipumusta myös syvälliseen filosofointiin.

– En uskonut hänen olevan kiinnostunut minusta. Mutta kun olettamus osoittautui vääräksi, ilo oli suuri! Anne-Mari kertoo.

Se oli myös rukousvastaus. Seurakunnassa oli rohkaistu ripille päässeitä nuoria rukoilemaan sopivan puolison löytymistä Jumalan tahdon mukaisesti – ja Hänen aikataulussaan.

– Jouduin perääntymään siitä periaatteesta, etten menisi nuorena naimisiin!

 

Motivoitunut opiskelija

Koulunkäyntiin Anne-Mari Borg kertoo olleensa motivoitunut ensimmäisestä luokasta lähtien, eikä hänen tarvinnut päntätä missään vaiheessa hampaat irvessä. Opiskelu on ollut hänestä aina tärkeää ja motivoivaa.

Lukion toisella luokalla nuori nainen piti kiinnostavina ja tavoittelemisen arvoisina muusikon, lääkärin ja opettajan ammattia.

– En olisi uskonut pääseväni yliopiston lääketieteellisen tiedekuntaan ensi yrittämällä. Kun löysin nimeni valittujen listasta yliopiston ilmoitustaululla, olin todella ihmeissäni.

Aluksi hän suunnitteli erikoistuvansa yleislääketieteeseen. Sen myötä olisi saanut palvella potilaita mahdollisimman laaja-alaisesti. Painopiste kuitenkin muuttui, kun psykiatria ja lapset vetivät vahvasti puoleensa.

– Uskon, että omalla, osin rikkinäisellä lapsuudellani oli vaikutuksensa. Halusin sydämestäni auttaa vaikeassa tilanteessa olevia lapsia ja nuoria.

 

Minusta lapsen ja nuoren on mahdotonta elää ilman turvallisen aikuisen kannattelua.

 

Nykyisin hän kohtaa heistä kaikkein vakavimmin ja vaikeimmin oireilevia potilaita, jotka tarvitsevat nopeaa ja intensiivistä hoitoa.

– Syitä nuoren ihmisen psyyken romahtamiseen on monia. Taustalla voi olla vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmia tai huoltajuusriitoja. Potilas itse voi olla rajun koulukiusaamisen uhri tai muutoin kaltoin kohdeltu. Traumojen kertymä on saattanut kasautua.

– Minusta lapsen ja nuoren on mahdotonta elää ilman turvallisen aikuisen kannattelua. Siksi osastolla pyrimme akuuttihoidon ohella palauttamaan potilaan turvaverkkoa.

 

 

Erityislapsen äidiksi

Lapsen epätavallista käytöstä Anne-Mari on kohdannut myös perheessään. Topi Borg syntyi viiden lapsen katraaseen kolmantena.

– Kun poika oli puolentoista vuoden ikäinen, havaitsin hänen kielellisen kehityksensä viiveen. Päiväkoti-iän koittaessa lähdimme Samin kanssa hakemaan apua ja neuvoja perheneuvolasta. Siihen meillä kummallakaan ei ollut mitään henkistä estettä.

Topin lapsuusvuosina Borgit saivat monenlaista, tärkeää apua. Topi pääsi erilaisiin terapioihin ja sai päiväkodissa jopa oman avustajan, josta tuli idoli pojalle ja melkeinpä koko perheelle.

– Tässä kaupungissa tarpeemme otettiin vakavasti ja saimme tarvitsemamme asiantuntijapalvelut, mistä olen hyvin kiitollinen. Topi sai diagnoosin autismistaan jo 4-vuotiaana, äiti summaa.

 

Opimme myös sen, että autistisen lapsen kanssa on viisasta käydä tapahtumaketju läpi ennakkoon, hetki hetkeltä ja vaihe vaiheelta, vaikkapa vain kaupassa käynti.

 

Arki kotona lähti sujumaan paremmin siitä lähtien, kun vanhemmat ryhtyivät noudattamaan tärkeää ohjetta – sitä, että Topille kannattaa kertoa selkeästi, mitä häneltä kussakin tilanteessa odotetaan.

– Opimme myös sen, että autistisen lapsen kanssa on viisasta käydä tapahtumaketju läpi ennakkoon, hetki hetkeltä ja vaihe vaiheelta, vaikkapa vain kaupassa käynti.

Kun Topi varttui kouluikään, vanhemmat päättivät, että poika lähtee perusopetukseen, ei harjaantumisopetukseen.

 

Tärkeä aamuhetki

Nyt Anne-Marin ja Samin lapsista enää vain ”iltatähti” asuu kotona. Perheen nuorimmainen edustaa lapsikatraan ”toista” sarjaa, josta äiti on voinut nauttia uudella tavalla.

– Neljä ensimmäistä lasta syntyivät tiuhaan vuosina 1990–1995. Silloin arki oli välillä raskasta – etenkin silloin, kun Sami keskittyi väitöskirjansa tekoon ja itse podin kivuliaita selkävaivoja.

Myös Anne-Mari Borg on ehtinyt tehdä tutkimustyötä, ja hänen väitöskirjansa tarkastettiin vuonna 2015.

Kristilliset arvot ovat olleet kodissa läsnä, nyt ja aina. Ateriat siunataan yhä ruokarukous ääneen lukien.

– Siitä emme ole halunneet luopua, eikä kukaan sitä ole vaatinutkaan. Aikuisten lastemme kumppanitkin näyttävät siihen sopeutuneen. Maassa maan tavalla ja meidän kodissamme näin!

Kristittyjen yhteydestä Anne-Mari Borg pääsee osalliseksi jo yli 30 vuoden ajan kokoontuneessa naisten piirissä. Borgit kuuluvat myös Tuomas-yhteisöön, joka heistä tuntuu tällä hetkellä eniten hengelliseltä kodilta.

– Aloitan aamun aina Päivän tunnussanasta ja puurosta nauttien, talvella kirkasvalolampun loisteessa. Se on kaikin puolin ravitseva aamiainen, hän sanoo.