Pohjois-Koreasta loikannut pastori: Diktaattori Kim Jong-un pelkää kristittyjä

Kyung-Soo makasi kahden neliön kokoisessa kopissa. Poliisi oli kiduttanut häntä saadakseen selville, keitä kristittyjä hän suojeli. Elettiin vuotta 2003. Korean demokraattisen kansantasavallan poliisi oli pidättänyt Kyung-Soon kristillisen materiaalin levittämisestä. Hän oli ollut maan pohjoisosissa jakamassa nälänhädän runtelemalle kansalle ruokaa ja todistamassa kristinuskosta, kun poliisi oli saanut vihjeen rikollisesta toiminnasta.

– Olin vankilassa yli 120 vuorokautta. Tavallisimmin ihmiset kestävät hengissä kahdesta kolmeen kuukauteen. Vankeja pidetään vakavasti aliravittuina, sillä vuorokaudessa annetaan vain kahvikupillisen verran nuudelia, aina ei sitäkään. Kun vapauduin, lääkäri arvioi, että minulla on elinaikaa jäljellä ehkä vain vuorokausi, Kyung-Soo sanoo.

Tällä hetkellä Pohjois-Koreasta on aiempaa vaikeampaa päästä loikkaamaan, sillä loikkareita on palautettu takaisin jopa Etelä-Koreasta.
– Kyung-Soo

Nyt Kyung-Soo on hyvinvoiva 53-vuotias pastori, jolla on oma seurakunta Etelä-Koreassa. Osa-aikaisesti hän toimii myös Open Doors -järjestön palveluksessa kertomassa eri puolilla maailmaa Pohjois-Korean vaikeasta ihmisoikeustilanteesta.

Vieraillessaan Helsingissä Open Doors -järjestön järjestämässä lehdistötilaisuudessa Pikkuparlamentissa, Kyung-Soota sai turvallisuussyistä kuvata vain selkäpuolelta tai niin, ettei kasvoja näkynyt. Pohjoiskorealaiset agentit ovat salamurhanneet loikkareita, jotka ovat äänekkäästi arvostelleet maan hallintoa. Kyung-Soo elää nykyään kokonaan uuden henkilöllisyyden turvin, mutta kasvojen näyttäminen julkisesti on suuri riski, koska hän arvostelee entisen kotimaansa hirmuhallintoa avoimesti.

– Tällä hetkellä Pohjois-Koreasta on aiempaa vaikeampaa päästä loikkaamaan, sillä loikkareita on palautettu takaisin jopa Etelä-Koreasta, Kyung-Soo sanoo.

Open Doorsin toiminnanjohtaja Miika Auvinen kertoo, että kristillisen kirjallisuuden kuten Raamatun hallussapidosta voi Pohjois-Koreassa saada välittömän kuolemantuomion.

Jopa 60 000 kristittyä pakkotyöleireillä

Korean demokraattisen kansantasavallan eli Pohjois-Korean yli 21,6-miljoonaisesta väestöstä arviolta noin 400 000 on kristittyjä. Vaikka virallisesti Pohjois-Korea on ateistinen valtio, siellä toimii valtiovallan luvalla muun muassa buddhalainen temppeli, moskeija sekä muutamia kristillisiä kirkkoja. Niiden toiminta on tarkoin rajattua, ja niitä pidetään vain propagandassa käytettynä julkisivuna.

Open Doors -järjestön julkaiseman kristittyjen vainoja mittaavassa World Watch -listauksessa Pohjois-Korea on koko mittaushistorian aikana ollut yhtä lyhytkestoista poikkeusta lukuun ottamatta maailman vaarallisin maa kristityille. Vuonna 2020 Pohjois-Koreassa säädettiin taantumuksellisen ajattelun vastainen laki, joka muun muassa kieltää Raamatun omistamisen ja kristillisen uskon tunnustamisen.

– Tällä hetkellä noin 40 000 – 60 000 pohjoiskorealaista on oman kristillisen uskonsa vuoksi tuomittuna pakkotyöleireillä, joista on vaikea selviytyä hengissä, arvioi Open Doorsin toiminnanjohtaja Miika Auvinen.

Yhä harvempi myös pääsee enää loikkaamaan pois Pohjois-Koreasta, sillä rajavalvonta Kiinan-vastaisella rajalla on Auvisen mukaan tiukentunut.

Kyung-Soon sai kuvata vain niin, ettei häntä tunnisteta, sillä Pohjois-Korean agentit ovat salamurhanneet maata voimakaasti arvostelleita loikkareita.

Ylösnousemususko tekee kristityistä pelottomia

Kim Kyung-Soo oli vasta 19-vuotias, kun hän ensimmäistä kertaa kuuli kristinuskosta. Pohjois-Koreassa väestöä hallitaan monimutkaisen luokkajaon avulla. Kim Kyung-Soon perhe sattui kuulumaan puolueen suosimaan eliittiin, joten hänelle urkeni opiskelupaikka yliopistossa.

Valmistuttuaan Kyung-Soosta tuli viranomainen, jonka tehtävänä oli valvoa kristittyjä.

– Valtio tilastoi kaikkien uskontojen jäsenet, ja me tiesimme tarkalleen, ketkä olivat kristittyjä. Tehtävämme olikin valvoa, etteivät he levitä kristillistä sanomaa kenellekään, Kyung-Soo kertoo.

Tuossa työssään Kyung-Soo näki lähietäisyydeltä, miten maanalaisen kirkon jäsenet jakoivat kaiken keskenään rakkaudessa.

Kyung-Soon mukaan valtion juche-ideologia on omaksunut paljon kristillistä käsitteistöä mutta korvannut Jumalan yksinvaltias Kimillä.

– Jouduin sisäiseen arvoristiriitaan, sillä nähdessäni, miten kristityt elivät, en enää voinut hyväksyä valtion arvoja, Kim Kyung-Soo sanoo.

Ristiriita kristillisen arvojen ja valtion arvojen välillä on todellinen, sillä Kyung-Soon mukaan valtion juche-ideologia on omaksunut paljon kristillistä käsitteistöä mutta korvannut Jumalan yksinvaltias Kimillä. Valtiovalta pitää vaarallisena sitä, että kristitty ei voi palvella kahta herraa.

– Pohjois-Koreassa johtaja Kimiä kutsutaan yhteiskunnan isäksi. Myös kristityt kutsuvat Jumalaa Isäksi, mutta tämän Isän rinnalla ei saa palvoa mitään toista jumalaa. Tämä tekee kristinuskosta vaarallisen, Kyung-Soo sanoo.

Lisäksi valtiovallan näkökulmasta kristinusko on vaarallinen siksi, että kristityt eivät ylösnousemususkon vuoksi pelkää kuolemaa. Siksi kuolemanrangaistus ei heitä Kyung-Soon mukaan pelota, ja tämä tekee kristityistä maan diktaattoria vahvempia.

– Vaikka kristityt tietävät, että kertoessaan uskostaan he voivat menettää henkensä, he silti tekevät niin.