KIRJOITTAJA

Juhani Huttunen

KUVAT

AOP / European Pressphoto Agency EPA

Jaa artikkeli

Aika ja ilmiöt | 17.01.2024 |

Open Doors: Vuonna 2023 tapettiin yli 5 000 kristittyä uskonsa vuoksi – neljä viidesosaa uhreista sai surmansa Nigeriassa

Kristittyjen asema on heikko myös useissa BRICS-maissa, sanoo Open Doorsin ulkosuhdejohtaja Miika Auvinen.

Saharan eteläpuolinen Sahelin alue Afrikassa on muodostunut kristityille äärimmäisen vaaralliseksi, kertoo Open Doors -järjestön vuoden 2024 World Watch List -vainoraportti. Sen mukaan joka seitsemäs maailman kristitty kokee vakavaa vainoa uskonsa vuoksi.

Vuoden 2023 aikana tapettiin ainakin noin 5 000 kristittyä, ja määrän uskotaan olevan todellisuudessa vieläkin suurempi. Erityisen vaikeaa kristityillä on Open Doorsin mukaan Nigeriassa, jossa Boko Haramin kaltaiset islamistijärjestöt ovat vuosien kuluessa tappaneet tuhansia kristittyjä. Neljä viidestä vuonna 2023 tapetusta kristitystä sai surmansa Nigeriassa. Viimeksi joulukuussa 2023 Boko Haram tappoi 160 ja haavoitti 300 kristittyä.

Open Doorsin mukaan Saharan eteläpuolisen alueen 26 valtiosta nyt jo 15 sijoittuu vainoraportin ylimmälle väkivaltatasolle.

 

Vuoden 2023 aikana Kiinassa suljettiin arviolta 10 000 kirkkoa.

 

Toisaalta esimerkiksi Malissa myös muslimien tilanne on käynyt vaikeaksi sen jälkeen, kun Ranskan armeijan joukkojen vetäydyttyä sotilaallista tyhjiötä täytti venäläinen Wagner-palkka-armeija, jonka sotilaat ovat iskeneet siviileihin.

– Malissa sekä muslimit että kristityt ovat toistuvasti kärsineet Wagnerin julmuuksista. Wagnerin tapauksessa kristityt eivät ole nimetty kohde, mutta siviileihin kohdistunut väkivalta on kohdistunut myös heihin, sanoo Open Doors Finlandin ulkosuhdejohtaja Miika Auvinen.

Afrikan maista World Watch List 2024 nostaa esiin myös Sudanin, jonka sotilashallinto on huhtikuusta 2023 lähtien taistellut RSF-nimistä puolisotilaallista ryhmittymää vastaan.

– Sudanin sisäisessä valtataistelussa kristityt ovat joutuneet väliinputoajiksi. Koska kristityillä ei ole omaa aseellista puolustusta, he ovat joutuneet niin maan hallituksen kuin kapinallisten hyväksikäytön kohteiksi. Kristittyjen kiinteistöjä ja kirkkoja on takavarikoitu, Auvinen sanoo.

Nicaragualainen nainen protestoi maan hallitusta vastaan vuonna 2018. Kuva: Wikipedia.

 

Nicaraguassa piispa tuomittiin 26 vuodeksi vankilaan

Vuoden aikana kristillisiin kouluihin ja sairaaloihin tehtiin lähes 15 000 iskua. Määrä on seitsemän kertaa suurempi kuin vuonna 2022. Kristittyjä pahoinpidellään, uhkaillaan, syrjitään ja murhataan. Uskonsa vuoksi kodeistaan häädettyjä ja pakolaisiksi joutuneita on 280 000.

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna maailman vaarallisin maa kristityille on pitkään ollut Pohjois-Korea. Se on yli 20 vuoden ajan ollut World Watch List -raportin numero 1.

Myös Kiinassa kristittyjen vaino perustuu kommunistiseen ideologiaan. Open Doors arvioi, että Kiinassa on tällä hetkellä lähes 97 miljoonaa kristittyä. Vuoden 2023 aikana Kiinassa suljettiin arviolta 10 000 kirkkoa. Kristittyjä on myös vuosien ajan valvottu kasvojentunnistusteknologialla.

 

Samalla kun kristinusko on menettänyt vuosisataisen valta-asemansa läntisissä teollisuusmaissa, se on kasvanut voimakkaasti juuri niissä globaalin etelän maissa, joissa kristittyjä vainotaan.

 

– Kiinassa on voimassa yksipuoluejärjestelmä, jonka ideologiana on kommunismi. Kiinan kommunistisen puolueen jäsenyys edellyttää sitoutumista ateismiin, Miika Auvinen sanoo.

Viime vuosina marxilaiseen ideologiaan perustuva kristittyjen vaino on lisääntynyt voimakkaasti myös Nicaraguassa. Käännekohtana olivat vuoden 2018 hallituksenvastaiset mielenosoitukset, joissa papisto asettui mielenosoittajien puolelle.

– Mellakoissa kuoli satoja, minkä jälkeen maan roomalaiskatolilainen papisto arvosteli presidentti Daniel Ortegan hallintoa ihmisoikeusloukkauksista. Hallinto on vastannut arvosteluun julistamalla kirkon julkiseksi vihollisekseen. Helmikuussa 2022 kansalaisvapauksia puolustanut piispa Rolando Álvarez menetti kansalaisuutensa ja tuomittiin 26 vuodeksi vankilaan, Miika Auvinen kertoo.

Intiassa vähemmistöihin kohdistuneet vainot ovat lisääntyneet pääministerinä vuodesta 2014 asti toimineen Narendra Modin kaudella. Kuva: Wikipedia.

 

BRICS-maiden kehitys huolestuttaa

Maailmanlaajasti kristittyjen vainot näyttävät sitä pahemmilta, mitä huonommin kansalaisten perusoikeudet toteutuvat. Samalla kun kristinusko on menettänyt vuosisataisen valta-asemansa läntisissä teollisuusmaissa, se on kasvanut voimakkaasti juuri niissä globaalin etelän maissa, joissa kristittyjä vainotaan.

Tämä on maailmanpolitiikan ja kansainvälisten suhteiden kannalta merkittävää, sillä monissa länsimaiden taloudellisen aseman haastajaksi luoduissa niin sanotun BRICS-maiden liittoumaan kuuluvissa maissa kristittyjen asema on heikko.

BRICS-maiden alkuperäisjäseniin kuuluivat Brasilia, Etelä-Afrikka, Intia, Kiina ja Venäjä. Viimeisimmäksi siihen ovat liittyneet Argentiina, Egypti, Etiopia, Iran, Saudi-Arabia sekä Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Kymmenestä BRICS-maasta kuudessa kristittyjen vaino on vakavaa tai jopa äärimäistä, kuten Iranissa.

 

Open Doorsin World Watch List 2024 -raportissa maailman yhdenneksitoista pahiten kristittyjä vainoava maa on Intia, jossa vaino on yhtä vakavaa tai vakavampaa kuin esimerkiksi Syyriassa tai Saudi-Arabiassa.

 

– On tärkeä tiedostaa, että useita BRICS-maita yhdistää voimakas demokratiavaje tai suoranainen totalitarismi, johon Iranin tapauksessa sisältyy vielä uskonnollinen teokratia. Näissä maissa kristittyjen asema on hyvin heikko, Miika Auvinen sanoo.

Open Doorsin World Watch List 2024 -raportissa maailman yhdenneksitoista pahiten kristittyjä vainoava maa on Intia, jossa vaino on yhtä vakavaa tai vakavampaa kuin esimerkiksi Syyriassa tai Saudi-Arabiassa.

– Vielä joitain vuosia sitten Intiaa kutsuttiin maailman suurimmaksi demokratiaksi, mutta pääministeri Narendra Modin aikana yhteiskunnassa on voimistunut äärinationalistinen hindutva-ideologia, jonka pohjalta ajatellaan, että kunnon kansalaisen tulee olla hindu, jonka äidinkieli on hindi, Auvinen kuvailee.

MIKÄ ON OPEN DOORS?

Open Doors on kansainvälinen, poliittisesti sitoutumaton ja ekumeeninen avustusjärjestö, joka palvelee vainottuja kristittyjä yli 70 kohdemaassa.

Open Doors on julkaissut World Watch -listausta maailman pahiten kristittyjä vainoavista maista vuodesta 1993 lähtien. Open Doors kokoaa tietoja kristittyjen asemasta 150 maassa. World Watch -listauksessa uskonnollinen vaino tarkoittaa sosiaalisia tai juridisia kristittyihin kohdistettuja rajoituksia, syrjintää tai vihamielisyyttä, jota yksittäinen henkilö tai ryhmä kokee kristillisen vakaumuksensa vuoksi.

Lista laadinnassa seurataan viittä elämän eri osa-aluetta, jotka ovat vapaus tunnustaa kristillistä uskoa yksilönä, perheessä, yhteisössä, yhteiskunnassa tai seurakuntana.

 

Artikkelin pääkuva: Boko Haramia paennut tyttö peittää kasvojaan koillisnigerialaisessa Maidugurin kaupungissa vuonna 2021. Kuva: European Pressphoto Agency / All Over Press.

 

Hyvä lukija

Kiinnostuitko? Tutustu Sanan digitilaukseen 1 € / 1 kk. Voit perua tilauksen milloin hyvänsä.

Saat kaiken tämän:

* Samat sisällöt kuin printtilehdessä + vain verkossa julkaistavat jutut
* Printtilehden näköislehden
* Artikkelit ääneen luettuina
* Sanan arkiston

Sana tekee tärkeää ja merkityksellistä journalismia. Se on mahdollista ainoastaan tilausmaksujen avulla. Meidän ajassamme Sanan merkitys ainoastaan kasvaa.

Sinä voit osaltasi mahdollistaa laadukkaan kristillisen journalismin myös tulevaisuudessa.

Tilaa Sana.

Ilkka Enkenberg

Ilkka Enkenberg

Päätoimittaja

LISÄÄ AIHEPIIRISTÄ

Jaa artikkeli