Pääkirjoitus | Rapsuta pintaa

Yhdysvaltain presidentti vaati Eurooppaan rauhaa ilman voittoa, ”peace without victory”. Sota oli möyrinyt kolme vuotta, lukemattomat ihmiset olivat kuolleet ja kodit tuhoutuneet. Lisäksi vallankumous oli pyyhkinyt yli suurvallan, jonka johtoon nousivat epädemokraattiset voimat.

Vuoden alussa tekisi mieli olla toiveikas, mutta onko sellaiseen aihetta?

Erilaiset vanhat aaveet kohottavat päitään ympäri maailmaa. Olemme saaneet seurata maailman muuttumista itsevaltaisemmaksi, polarisoituneemmaksi ja arvaamattomammaksi. Juutalaisviha kuplii, eikä avoin rasismi ole asia, jota enää hävettäisiin tai peiteltäisiin.

Näinkö ohut on sivistyksen kuorikerros? Missä ovat kristilliset arvot?

Presidentti, joka vaati rauhaa ilman voittoa, oli Yhdysvaltojen keulahahmo Woodrow Wilson, joka puheessaan ehdotti ensimmäisen maailmansodan päättämistä neuvotteluteitse ilman, että mikään osapuoli saavuttaisi ratkaisevaa sotilaallista voittoa.

Vallankumous puolestaan tapahtui Venäjällä, jossa syttyneen sisällissodan voittivat myöhemmin bolsevikit.

Molemmat tapahtuivat vuonna 1917, jolloin Suomessa oltiin nälänhädän partaalla, keskustelu oli erittäin polarisoitunutta, syttyi sisällissota, ja kaikki vaikutti olevan suorastaan katastrofaalista.

Silti tuona samaisena vuonna Suomi itsenäistyi, eikä täällä ole enää sen jälkeen koettu samanlaista uhkaa ruoan loppumisesta. Seuraavana vuonna 1918 ensimmäinen maailmansota päättyi, ja niin päättyi myös Suomen sisällissota, jonka jakolinja jäi leijumaan kansamme ylle kuin kattoon ripustettu kirves.

Vaikka ajat olivat mitä vaikeimmat, niistä selvittiin. Vaikeissa asioissa oli hyvien asioiden siemeniä.

Vaikka ajat olivat mitä vaikeimmat, niistä selvittiin. Vaikeissa asioissa oli hyvien asioiden siemeniä.

Vaikka vuosi 2025 näyttää monista yhtä harmaalta kuin marraskuu, joka onneksi on jälleen takanamme, tuo vuosi oli monelta kannalta katsottuna myös hyvä vuosi. Esimerkiksi maailman suurimman ilmastopäästöjen aiheuttajan, Kiinan kasvihuonepäästöt eivät kasvaneet, vaikka maan energiankulutus kasvoi.

Viime vuosina myös esimerkiksi äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus maailman väestöstä on vähentynyt, ja odotettavissa oleva elinikä noussut koronapandemian aiheuttamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta.

Pelko on tunteistamme vahvin, ja siihen on yksinkertainen syy: se voi pelastaa hengen tai terveyden. Sen vuoksi meillä ihmisillä on taipumus kiinnittää huomiomme asioihin, jotka aiheuttavat pelkoa.

Tätä pintaa on hyvä välillä rapsuttaa ja huomata hyvä. Itsessä, lapsessa, naapurissa, nuoressa, maailmassa. Sillä vaikka olemme syntisiä, ytimessämme olemme kuitenkin Jumalan kuvia.