Laura Arikka vaatii stoppia turpakäräjille ja vihapuheelle: ”Suomalaiset ovat keskimäärin empaattisia ja oikeudentuntoisia”

Turkulaisen kerrostaloasunnon työhuoneesta avautuu rauhoittavan levollinen maisema. Ikkunan alla heiluu hiljakseen vanhoja saarnia, lehmuksia ja valtava koivu.

– Kaipaan paljon omaa tilaa ja rauhaa, tunnustaa etätyöpäivää tekevä Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka.

Hän on hyvin helposti lähestyttävä, miellyttävä ja avoimen ystävällinen keskustelukumppani jo ensikohtaamisella. Siksi on hieman vaikea uskoa, kun hän väittää olevansa varautunut uusien ihmisten kanssa ja introvertti tarkkailijaluonne.

– Haasteenani on myös vaikeiden asioiden esiin nostaminen ja niistä puhuminen hautomisen sijasta, hän lisää.

Dialogin taidon palkittu mestari ja kehittäjä on hienotunteinen ja toista kunnioittava keskustelukumppani. Arikka puhuu työssään sujuvasti suurillekin yleisöille, kouluttaa ja ohjaa keskustelijoita ympäri Suomen, muttei esiinny dominoivana päällepäsmärinä tai paremmin tietäjänä.

 

Oodi rakentavalle keskustelulle

Teologilla on suuria visioita dialogin voimasta. Niitä näkyjä ruokkinee huikaiseva näkymä hänen kotinsa olohuoneesta. Edessä virtaa Aurajoki ja sen toisella puolella seisoo kuin maalauksena Turun tuomiokirkko.

Helsingin toimiston päässä visiointi näkyy konkreettisesti Tieteen ja toivon talossa, jossa Erätauko-säätiö on yksi toimijoista muiden säätiöiden, tutkijoiden ja järjestöjen kanssa. Yhteisön jäsenet luovat kestävämpää tulevaisuutta myös dialogin avulla.

Arikka muotoili teoksessaan Dialogi pelastaa maailman (Kirjapaja), että dialogi on ”oodi ilolle, mahdollisuuksille, oppimiselle ja paremmalle tulevaisuudelle”.

Meillä on erilaisia rooleja keskustelijoina. Kaikkien ei tarvitse olla sosiaalisia ja aktiivisia.

– Töissä puhun paljon ja läheisteni kanssa olen aktiivinen ja helposti innostuva keskustelija, mutta uusissa porukoissa olen vähän ujo. En hakeudu ensimmäiseksi tuntemattomien seuraan, vaan haluan olla rakkaimpieni kanssa.

 

Autokorjaamolla ahertanut isä ja vakuutusyhtiössä työskennellyt äiti kannustivat lapsia eteenpäin.

 

Arikasta tuntuu epämukavalta, jos kovaäänisimmät puhuvat muiden päälle eivätkä anna toisille tilaa. Hän itse kasvoi ”lempeän tavallisessa” ja rakastavassa perheessä, jossa parhaat keskustelut käytiin yleensä iltapalan tai päivällisen äärellä.

Autokorjaamolla ahertanut isä ja vakuutusyhtiössä työskennellyt äiti kannustivat lapsia eteenpäin.

– Minut kasvatettiin kotona kohteliaaksi keskustelijaksi, jonka ei sovi keskeyttää muita. Sisko opetti minut myös väittelemään ja pitämään puoliani.

Vetäessään keskusteluja erilaisissa yhteisöissä Arikka joutuu välillä hillitsemään muiden puhehaluja.

– Jos joku ottaa toisilta tilan, hänet voi keskeyttää ystävällisesti. Liikaa tilaa vievää puhujaa voi kiittää jakamistaan ajatuksista ja kysyä kohteliaasti, sopiiko että välillä kuunnellaan muitakin.

Partiossa kohdataan kasvokkain

Laura Arikan keskustelutaidon kehityksen kannalta olennainen tekijä oli partioharrastus lapsuuden Kaarinassa.

– Partio, jossa opitaan uusia asioita yhdessä, sopi minulle täydellisesti. Se toimi kiltille tytölle, joka innostui johtamisesta ja vastuun kantamisesta.

Maailman suurin rauhanjärjestö valoi uskoa maailman parantamiseen.

 

En koe demokratian olevan Suomessa erityisesti haastettuna. Maailmanlaajuisesti verrattuna se toimii täällä hyvin.
– Laura Arikka

 

– Olen nähnyt partiossa niin paljon hyvää, että se on vahvistanut uskoani ihmiseen ja itseeni, vaikka sitä uskoa on välillä koeteltukin.

Partio on loistava paikka oppia vuorovaikutustaitoja. Monet asiat tapahtuvat piirissä, hiljentymisestä lähtien. Kukaan ei ole silloin taka- tai eturivissä, vaan toiset nähdään kasvoista kasvoihin.

– Leikin, naurun ja yhteisen hauskan merkitys on iso. Kaikki ei ole aina niin vakavaa, vaan tärkeän tekemisen keskellä voidaan leikkiä.

 

Huippuprojekti nimeltä Suomi

Saatuaan Sananvapaus-palkinnon vuonna 2021 Arikka totesi, että keskustelukulttuurin edistämisessä on pohjimmiltaan kyse demokratian tukemisesta.

Moni pelkää nyt, että demokratia haastetaan Pohjoismaissakin.

– En koe demokratian olevan Suomessa erityisesti haastettuna. Maailmanlaajuisesti verrattuna se toimii täällä hyvin.

Demokratia on yhteistyön voimaa.

 

Erityisesti vanhempien ikäluokkien edustajista löytyy myös niitä, jotka kokevat keskustelukulttuurin parantuneen. Suomettumisen ajan itsesensuurissa vaikeista asioista ei puhuttu ääneen.

 

– Sitä ei voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan siitä on pidettävä jatkuvasti huolta, jotta ihmiset kokevat olevansa osa projektia nimeltä Suomi.

Vaikka Suomi on vahva luottamusyhteiskunta, meilläkin on haasteemme. Valtaosa suomalaisista kokee keskustelukulttuurin muuttuneen huonommaksi. Yli 80 prosenttia kansalaisista kaipaisi enemmän kohteliasta käytöstä ja asiallisuutta, etenkin somekeskusteluihin.

Erityisesti vanhempien ikäluokkien edustajista löytyy myös niitä, jotka kokevat keskustelukulttuurin parantuneen. Suomettumisen ajan itsesensuurissa vaikeista asioista ei puhuttu ääneen.

Pääsääntöisesti Arikka ajattelee keskustelukulttuurimme menneen parempaan suuntaan. Suomi on vapautunut, suuntautunut länteen ja tullut eurooppalaisemmaksi.

 

Populismi purkaa turhautumista

Populismi ja sen vastakkainasetteluja ruokkiva puhetapa versovat osin siitä, etteivät unohdetut ihmisryhmät koe tulleensa kuulluiksi.

Turhautuminen ja tyytymättömyys, joka olisi ollut nähtävissä ja kuultavissa, jos joku olisi halunnut nähdä ja kuulla, saa monenlaisia ilmaisumuotoja.

– Jotta vastakkainasettelut eivät voimistuisi, nyt kannattaa käydä keskustelua siitä, mikä kansalaisissa herättää huolta ja epäluottamusta.

 

Suomalaiset ovat keskimäärin empaattisia ja oikeudentuntoisia. He kokevat, että toisia nostetaan tikunnokkaan liian herkästi.
– Laura Arikka

 

Dialogi mahdollistaa sen, että ihmiset tulevat kuulluiksi erilaisista taustoista riippumatta. Jos jotkut ihmisryhmät unohdetaan, polarisaatio syventyy.

Dialogityö tukee demokratiaa ja yhteiskuntarauhaa. Erätauko-säätiö kutsuu yhteen erilaisia ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin tavanneet.

– Voimme puhua rakentavalla ja toisia kunnioittavalla tavalla, ilman että meidän täytyisi päätyä yksiäänisyyteen tai -mielisyyteen.

Empaattinen kansa kehittyy

Suomalaisten enemmistö nauttii syvällisistä keskusteluista ja pitää tärkeänä kanssakeskustelijoiden kunnioittamista.

– Suomalaiset ovat keskimäärin empaattisia ja oikeudentuntoisia. He kokevat, että toisia nostetaan tikunnokkaan liian herkästi.

Tunneilmaisu somessa on monesti hallitsematonta, muttei itsehillintä ole hävinnyt.

– Monet ovat hersyviä ja innostuneita keskustelijoita, mutta me osaamme yleensä myös antaa tilaa toisille ilman että sitä täytyy erityisesti painottaa.

 

Ihmisryhmien vastakkainasettelujen ja viholliskuvien lisääntyminen vie kuitenkin kehitystä väärään suuntaan.

 

Erätauko-säätiö opettaa dialogin taitoa niillekin, jotka eivät yleensä saa ääntään kuuluviin. Arikka korostaa, ettei kenenkään tarvitse olla lähtökohtaisesti hyvä keskustelija, vaan sitä voi oppia.

Järjestetyissä dialogeissa sitoudutaan aluksi yhteisiin pelisääntöihin, jotta keskustelusta tulee mahdollisimman tasavertainen. Se tarkoittaa, että kaikilla on halutessaan mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan.

Tämän vuoksi Erätauko-keskusteluissa on ohjaaja. Hänen tehtävänään on pitää huolta siitä, että pelisäännöt toteutuvat ja että kaikilla on mahdollisuus osallistua.

– Keskustelijat itse ovat tärkeä apu tässä tehtävässä. Onnistunut Erätauko tehdään yhdessä.

Some voi vahvistaa yhteisöjä

Paljon puhutaan sosiaalisen median ongelmista, kuten kiusaamisesta, maalittamisesta, vihapuheesta ja väärän tiedon levittämisestä. Lapsille näytetään netissä huonoa esimerkkiä ihmisten kohtelusta.

Laura Arikka katsoo, että parhaimmillaan sosiaalinen media mahdollistaa demokraattisen keskustelukulttuurin vahvistamisen ja lisää yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta.

Ihmisryhmien vastakkainasettelujen ja viholliskuvien lisääntyminen vie kuitenkin kehitystä väärään suuntaan. Rakentavaa dialogia edistävä Erätauko-säätiö sai alkunsa vuonna 2019 juuri polarisaatioon liittyvistä huolista ja pohdinnoista Sitran ennakointi- ja tulevaisuustiimissä.

Polarisaatio, josta osa on poliittisesti ja valtionjohtoisesti masinoitua, vie pohjaa ihmisten väliseltä luottamukselta.

– Demokratia ei ole kuitenkaan luhistunut, Arikka sanoo.

 

Kutsu ulkopuoliset sisäpiiriin

Tavallisesta, hyvästä tapaluterilaisesta perheestä tulevan Arikan lapsuudessa uskonnon merkitystä ei erityisesti painotettu.

– Usko on ollut minussa aina. Se on ehkä jonkinlainen perusasetus, välillä vahvempi ja välillä heikompi.

Teologian opiskelu ruotsinkielisessä Åbo Akademissa tuotti alkuun ulkopuolisuuden tunteita ”luokkahypyn” tekijässä.

– Tulin ympäristöön, jonka kieltä, kulttuuria, tapoja ja perinteitä en osannut. Arvostan sitä, että meidät erilaisista taustoista tulleet opiskelijat otettiin armollisesti vastaan.

 

Myös muiden kuin luontaisesti hyvien ja rohkeiden keskustelijoiden on päästävä osallistumaan. Erilaisia, epävarmempiakin tyyppejä tarvitaan mukaan.
– Laura Arikka

 

Kirkkoon työllistyttyäänkin nuori teologi tunsi tiettyä ulkopuolisuutta, koska hänellä ei ollut kirkollista suku- tai herätysliiketaustaa.

– Fiilis oli jännä: vaikka olin pappina itse kirkon sisäpiirissä, en kuitenkaan ihan päässyt osaksi systeemiä.

Hänen oli helppo työskennellä kirkon ”ulkokehällä”, yliopiston oppilaitospastorina ja kirkkohallituksessa, jossa vastuualueena olivat oppilaitokset sekä maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat.

Muistot ulkopuolisuudesta ovat muistuttaneet toimitusjohtajaa siitä, että sisäpiirien ulkopuolisia on kutsuttava aktiivisesti keskusteluihin.

– Myös muiden kuin luontaisesti hyvien ja rohkeiden keskustelijoiden on päästävä osallistumaan. Erilaisia, epävarmempiakin tyyppejä tarvitaan mukaan.

Vapaus ei pyhitä syrjintää

Jerusalemissa ihmisoikeustarkkailijana toiminut Arikka työskenteli kirkon ihmisoikeusasiantuntijana ennen Erätauko-säätiöön siirtymistä. Demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistaminen olivat tuolloinkin hänen työnsä keskeisiä teemoja.

– Kirkossa puhutaan hanakasti kaikkien ihmisarvon kunnioittamisesta, mutta joitain ihmisiä on painettu alas. Sanotaan pahasti, vaikka sanotaan olevinaan hyviä asioita.

Kristinuskoa on käytetty myös syrjintään ja vääränlaisiksi katsottujen kanssaihmisten ulossulkemiseen yhteisöstä.

 

Syrjiviä sanoja ja tekoja ei tarvitse tietenkään kunnioittaa, vaan niihin täytyy puuttua.
– Laura Arikka

 

Viime vuosina näistä kirkollisista kipupisteistä on keskusteltu. Kirkollinen keskustelukulttuuri on Arikan mielestä mennyt eteenpäin. Ihmisten asiattomalle kohtelulle on asetettu rajoja esimerkiksi yhdenvertaisuusasioissa.

– Syrjiviä sanoja ja tekoja ei tarvitse tietenkään kunnioittaa, vaan niihin täytyy puuttua.

Teologinen katsomus ei voi pyhittää toisten ihmisarvon loukkaamista.

– Kaikenlainen käytös ei vain enää käy. Vaikka uskonnon- ja mielipiteenvapaus ovat tärkeitä oikeuksia, jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi Jumalan rakastamana ihmisenä.

 

Hyvät asiat kuuluvat kaikille

Laura Arikka muistuttaa, että länsimainen demokratia perustuu monin tavoin juutalais-kristilliseen käsitykseen jokaisen yksilön ihmisarvosta.

– Tämä on ihan mielettömän tärkeä, toivoa herättävä periaate. Jeesus ja Paavali edustivat jokaisen ihmisen ja ihmisryhmän mukaan ottamisen linjaa – hyvät asiat kuuluvat kaikille.

Kristinusko sulkee sisäänsä kaikenlaiset ihmiset. Lähimmäisenrakkautta eletään yhdessä todeksi, kun kristilliset yhteisöt kutsuvat piiriinsä eri taustoista tulevia ihmisiä ja kristityt kuuntelevat toisia arjen keskellä.

– Niissä inhimillisissä kohtaamisissa, joita tavallisessa kirkon työssä tapahtuu paljon, ollaan kristillisen elämän ytimessä.

Pastori viittaa Franciscus Assisilaisen ajatukseen: ”Levittäkää aina evankeliumia joka paikkaan, ja jos on tarpeen, käyttäkää sanojakin.”

 

Laura Arikka korostaa, että toimiva keskustelu on helpointa aloittaa omasta itsestä miettimällä, miten minä itse vaikutan asiaan puhumalla ja kuuntelemalla.

 

– Kirkossa ajatellaan usein, että puhe on jo teko. Minä ajattelen, että teot ovat tekoja. Tarvitsemme hyviä sanoja, puheita ja kirjoituksia ihmisarvosta, mutta ennen kaikkea hyviä tekoja.

Laura Arikka korostaa, että toimiva keskustelu on helpointa aloittaa omasta itsestä miettimällä, miten minä itse vaikutan asiaan puhumalla ja kuuntelemalla.

– Meidän kannattaa keskittyä arjessa omaan toimintaamme ja lähiympäristöömme. Jokainen voi olla tukemassa hyvien ja toista kunnioittavien keskusteluhetkien syntymistä.

Toimitusjohtaja on toiveikas kuuntelevan kohtaamisen edistämisen suhteen.

– Hyvä keskustelu on siellä, missä sinä teet sen. Jokaisella meistä on mahdollisuus ja vastuu luoda rakentavan keskustelun paikkoja.