Kuula | Apua! Riippuvuudet sitovat minua!

En pääse millään suklaan himosta. Taas tuli ostettua kaljaa. On pakko keskeyttää tekeminen ja selata puhelinta. Tietokone vaatii pelaamaan vielä yhden kierroksen. Meillä on monenlaisia sinänsä hyvä haluja ja tarpeita. Mutta joskus ne hallitsevat arkea miltei pakkomielteisesti. Niitä ei voi millään vastustaa. Riippuvuudestahan silloin on kyse, henkisestä tai fyysisestä. En voi olla ilman.   Periaatteellisella tasolla kristitty on jo voittanut taistelun.   Riippuvuuden lievempää muotoa voisi kutsua pinttyneeksi tavaksi. Jollakin se on korostunut negatiivisuus, toisella juoruilu, kolmannella vitkastelu. Helmasynneiksikin niitä…