Kaisa Tuikkanen vaihtoi sävellajin duuriin, ja niin syntyi Särkyneen sydämen messu

Pappi ja muusikko Kaisa Tuikkanen ajoi autoa elokuussa 2023 ja rukoili läheisensä puolesta. Tämä oli sairastunut masennukseen, joka oli kesän mittaan syventynyt. Huoli oli suuri, mutta sanoja tilanteeseen oli vaikea löytää.

Silloin hän huomasi laulavansa: ”Ei mitään hätää, ei mitään hätää, ei mitään hätää, mun suojassani oot.”

Hän ajoi tien sivuun ja äänitti säkeet puhelimeensa. Niistä kasvoi Särkyneen sydämen messun tunnuslaulu.

– Ajattelen, että Jumala sanoo meille: minä olen tässä, ei mitään hätää. Samalla tavalla isä tai äiti ottaa syliin lasta, jota pelottaa tai johon sattuu, Kaisa Tuikkanen kertoo.

Laulu syntyi tilanteessa, jossa hän itsekin tarvitsi lohdutusta. Myöhemmin siitä tuli koko messun kantava teema.

Säröt saavat jäädä

Sanat ei mitään hätää voivat joskus kuulostaa vähättelyltä. Niillä voidaan antaa ymmärtää, ettei toisen kokemus ole niin vakava kuin hän itse ajattelee tai että hänen pitäisi vain koota itsensä.

Särkyneen sydämen messussa ajatus on päinvastainen.

– Siinä ei sanota, että nosta leuka pystyyn ja jatka matkaa. Lohdutus alkaa siitä, että hätä otetaan todesta ja sen äärelle pysähdytään.

Lohdutus alkaa siitä, että hätä otetaan todesta.

Tuikkanen kertoo muuttaneensa yhden laulun sanoitusta. Alun perin tekstissä puhuttiin siitä, että ihminen rakastetaan ehjäksi. Lopulta ajatus vaihtui lohdutetuksi tulemiseen.

– Eihän meistä ehkä koskaan tule täysin ehjiä. Meissä on säröjä, ja niitä tulee elämän aikana lisääkin. Siksi lohdutetuksi tuleminen tuntui todemmalta.

Hän puhuu myös siitä, että surulle pitää antaa tilaa: Parantava itku puhdistaa syvältä. Itkemällä suru saa tulla näkyväksi ja purkautua.

– Jumala on lähellä meidän itkussammekin, ja hänen käsiinsä saa murtua. Meillä on kiire päästä vaikeista asioista yli, vaikka joskus pitäisi vain antaa aikaa.

Mollista duuriin

Messun liturgia alkoi syntyä aluksi mollissa. Sävy oli kuitenkin Tuikkasen mielestä liian raskas.

– Vaihdoin sävellajin duuriin ja totesin, että tässä se nyt on, nyt kokonaisuus toimii.

Ratkaisusta tuli samalla koko messun kuva. Surua ei kiistetä eikä peitetä, mutta sen rinnalle tuodaan valoa ja toivoa.

– Toivo ei tarkoita sitä, että vaikeudet ratkeavat heti tai että elämä muuttuu kivuttomaksi. Se tarkoittaa sitä, ettei ihminen jää niiden kanssa yksin.

Toivo ei tarkoita sitä, että vaikeudet ratkeavat heti.

Tuikkanen kokee viestin olevan ajankohtainen. Hän näkee ympärillään yksinäisyyttä, uupumusta ja epävarmuutta. Erityisesti nuorten vointi koskettaa häntä.

– Moni nuori kantaa tällä hetkellä valtavan paljon huolta. Haluaisin sanoa, että vaikka nyt näyttäisi synkältä, elämä vielä avautuu.

Vivamon perintö

Ajatus uudesta messusta vahvistui vähitellen. Kun Kaisa Tuikkanen kertoi suunnitelmastaan puolisolleen Timo Tuikkaselle, tämä kertoi pohtineensa samaa asiaa.

Tuikkaset ovat musiikkievankelistoja Kansan Raamattuseurassa, jonka toiminnanjohtaja Kalle Virta rohkaisi viemään ajatusta eteenpäin järjestön 80-vuotisjuhlavuoden lähestyessä.

Nimi oli Kaisa Tuikkaselle alusta lähtien selvä: Särkyneen sydämen messu liittyy Vivamon Särkyneen sydämen kirkkoon ja siihen rukouksen perintöön, jota kirkko kantaa.

– Nimen syvä merkitys ei kuitenkaan viittaa vain ihmisen särkyneeseen sydämeen. Tulkitsen sen kertovan myös Jumalan sydämestä, joka särkyy Kristuksen kärsimyksessä. Isä joutui hetkeksi hylkäämään oman poikansa pelastaakseen meidät.

Laulujen matka

Kaikki messun laulut eivät syntyneet samaan aikaan. Osa niistä oli kulkenut mukana jo vuosia ennen kuin itse messua oli olemassa. Esimerkiksi Turvassa sekä Rakastettu on nimesi syntyivät koronarajoitusten aikaan vuonna 2022.

Kaisa Tuikkasen mukaan yhteistä lauluille oli se, että ne olivat alun perin syntyneet yhteislauluiksi.

Tuli sellainen olo, että palaset loksahtelivat paikoilleen.

Varsinainen sävellystyö tiivistyi joululomalla vuonna 2024.

– Luovaan työhön tarvitaan välillä oma rauhansa. Arjessa on paljon velvollisuuksia ja tehtäviä. Piti saada lupa pysähtyä, kuunnella ja olla auki sille, mikä soi sisimmässä ja mihin suuntaan sävel lähtee.

Välillä myös säveltäjä itse yllättyi siitä, miten laulut liittyivät messun rakenteeseen. Ei mitään hätää -laulun sävelaihe alkoi toistua eri kohdissa liturgiaa.

– Tuli sellainen olo, että palaset loksahtelivat paikoilleen.

Jumalan puhetta

Monissa virsissä ihminen puhuu Jumalalle. Särkyneen sydämen messussa näkökulma vaihtuu välillä toisin päin. Useissa lauluissa äänessä onkin Jumala, joka puhuu ihmiselle.

– Niissä puhutellaan pelkäävää, haavoittunutta, kuormien alle ja lohtua vaille jäänyttä ihmistä.

Jumala käyttää seurakuntaa.

Laulujen lupaus ei Tuikkasen mukaan merkitse sitä, etteikö ihminen tarvitsisi myös toisia ihmisiä ja ammattiapua. Jumalan lohdutus välittyy seurakunnan, yhteisön ja rinnalla kulkevien ihmisten kautta.

– Jumala käyttää seurakuntaa. Sen pitäisi olla särkyneiden, rukoilevien ja toisiaan rakastavien ihmisten yhteisö.

Särkyneen sydämen messussa kaikki johtaa Tuikkasen mukaan lopulta ehtoollispöytään. Messun lauluissa kutsutaan väsyneitä, haavoittuneita ja kuormien alle jääneitä ihmisiä tulemaan Jumalan luo. Ehtoollisella kutsuun vastataan konkreettisesti tulemalla alttarille ja ottamalla vastaan Kristus.

– Siinä koko sanoma tiivistyy. Sovitus on läsnä ja armo tulee todeksi.

Tuikkanen kuvailee messun lohdutuksen polun kulkevan katumuksen ja anteeksiannon kautta Jumalan lupauksiin, ehtoolliseen, toivoon ja tehtävään. Lohdutettu ihminen lähetetään vuorostaan olemaan toisten rinnalla ja viemään ilosanomaa eteenpäin.

Kaisa ja Timo Tuikkanen vierailevat säännöllisesti vankiloissa ja seurakunnissa sekä tekevät Radio Deihin Tuiki taivaallista -ohjelmaa.

Tarttuva sävel

Kaisa Tuikkanen on vastannut pääosin laulujen sanoituksista ja sävellyksistä. Puoliso Timo Tuikkanen on tehnyt nuotit ja sovitukset sekä säveltänyt kaksi messulaulua.

Kaisa Tuikkasen tavoitteena oli tehdä lauluja, joihin ihmiset pääsisivät nopeasti mukaan.

– Rohkaisen aina vaikka aluksi hyräilemään mukana niin, että melodia tarttuu nopeammin.

Vaikka kaikki laulut ovat uusia, niissä käytetään toistuvia sävelaiheita. Ne auttavat sekä kuoroa että seurakuntaa kokonaisuuden omaksumisessa.

Musiikillisesti messu liikkuu useassa maisemassa. Siinä kuuluu gospelia, pop rockia, rauhallisia balladimaisia sävyjä ja yhteislaulun perinnettä.

– En halunnut tehdä mitään vaikeasti lähestyttävää. Tarkoitus on, että ihmiset voivat osallistua eivätkä vain kuunnella.

Matka jatkuu

Särkyneen sydämen messua on jo toteutettu useilla paikkakunnilla yhteistyössä seurakuntien kanssa. Paikalliset kanttorit ja kuorot ovat harjoitelleet laulut, ja Tuikkaset ovat olleet mukana toteutuksissa.

Toiveena kuitenkin on, että messu alkaa vähitellen elää omaa elämäänsä seurakunnissa. Pian ilmestyvä nuottikirja on laadittu niin, että messun voi toteuttaa myös melko pienin voimin.

Ensimmäisten messujen palaute on ollut kannustavaa. Lauluja on kuvattu helposti lähestyttäviksi ja melodisiksi.

Tuntui, että juuri tätä varten se laulu on tehty.

Erityisesti tunnuslaulu on ollut sellainen, johon ihmiset ovat liittyneet mukaan nopeasti.

– Kun kuulin seurakunnan laulavan mukana Ei mitään hätää -laulun kertosäettä, tuntui, että juuri tätä varten se laulu on tehty.

Särkyneen sydämen messu rakentuu ajatukselle, ettei ihmisen tarvitse olla valmis tai ehjä tullakseen mukaan.

– Jos Jumala sanoo meille, että minä olen tässä, meidätkin on kutsuttu sanomaan se toisillemme.

Särkyneen sydämen messu -nuottikirjan voi ostaa Tuikkasten keikoilta, Vivamon ja Sacrumin kirjamyymälöistä ja verkkokaupasta.