Jaakko Pirttiaho | Enhän menetä sinua?

Se ei ollut isyyteni kunniahetkiä. Sanat takeltelivat kurkussa, Eemil katsoi vuoroin ikkunasta ulos ja vuoroin varovasti minua. Olin vanhemman poikani Joonan kanssa käynyt valmistelevan preppauskurssin. ”Iskä, oletko sanonut sen suoraan Eemilille?” Miten paljon yksi viaton kysymys voi sattua? En, en ollut sanonut. ”Eemil, minä… minä pelkään, että… Niin, pelkään siis, että menetän sinut.” Teki mieli viedä itseni vessanpöntölle ja huuhtoa viemäriin. Missä oli se mies, joka oli päättänyt olla lapsilleen läsnäoleva ja turvallinen isä? Mitä oli jäljellä? Riittäisikö se? Eemil…