Ex-sotilas ja vuorikiipeilijä Jussi Haikka: ”Raamatun lukeminenkin on suuri seikkailu”

Nuorena miehenä Jussi Haikka, 46, osallistui samoihin hiihtokisoihin Suomen urheilijasuuruuksien, esimerkiksi Mika Myllylän ja Iivo Niskasen, kanssa.

Hyvästä kunnosta oli hyötyä sotilasuralla. Haikka siirtyi laskuvarjojääkärikoulusta kadettikouluun.

– Siellä kurssikaverini astui joukkueemme eteen ja ilmoitti uskovansa Jeesukseen. Hän kutsui meistä jokaista seurakuntaan tai rukoilemaan.

Haikka muistaa ihmetelleensä ja ihailleensakin miehen rohkeaa todistusta.

– Kun opiskelin Maanpuolustuskorkeakoulussa, tulin käyneeksi hänen kutsumanaan muutamia kertoja seurakunnassa. Myöhemmin olimme kämppäkavereita.

Käynnit sanan kuulossa ja kurssikaverin esirukoukset tekivät tehtävänsä. Ainakin viisi miestä teki uskon ratkaisun.

Haikalle se hetki koitti helluntaiseurakunnan tilaisuudessa vuoden 2005 helmikuussa. Samaan aikaan hän kävi Lähetysseurakunnan Alfa-kurssia.

Teini-iässä Haikka oli käynyt hiihtoriparin Vuokatin urheiluopistossa, jonne oli päätynyt pieni ryhmä, kuusi poikaa ja yksi tyttö. Silloin huomio oli kiinnittynyt urheiluopiston suomiin treenimahdollisuuksiin, ei hengellisiin pohdintoihin.

– Lapsuudenperheeni kanssa olimme käyneet kirkossa ehkä kerran vuodessa, jos sitäkään. Ne olivat olleet pääsiäisen tai joulun perinteitä, niin kuin monilla muillakin suomalaisilla. Toki olimme istuneet kirkon penkissä myös hautajaisissa ja häissä.

Jussi Haikka on ollut upseerina Suomen armeijan erikoisjoukoissa ja päällikkönä Sodankylän sissikomppaniassa. Hän on käynyt myös Ruotsin armeijan Ranger-kurssin. Ranger-koulutuksissa taistelijat viedään äärirajoille sekä fyysisesti että psyykkisesti.

”Pyysin aviopuolisoa”

Uskoon tultuaan Haikka alkoi rukoilla Jumalalta itselleen vaimoa. Nyt jälkeen päin kovat kriteerit miestä jo hymyilyttävät, mutta silloin ne olivat totista totta. Hän tahtoi kumppanikseen uskovan, kauniin ja urheilullisen naisen, joka rakastaisi miestään koko sydämestään.

– Jo kuukauden päästä sain täydellisen vastauksen: liikunnanohjaajaksi opiskelevan papin tyttären!

He solmivat avioliiton, saivat neljä lasta ja kodikseen kauniin omakotitalon rauhalliselta paikalta.

– Vaipparalli oli aikamoista, kun lapsista kolme oli pikkuisia. Olin töissä kaukana kotoa viikoittain ja tein pitkiä työpäiviä, joten pääosa hoitovastuusta jäi vaimolle.

Haikka oli myös ollut kriisinhallintatehtävissä Afganistanissa.

– Kabulissa sijaitsevassa operaatioesikunnassa olin polvistunut iltarukoukseen ja pyytänyt, että Herra ottaisi kokonaan minut käyttöönsä.

Kauhea vuosi

Vuonna 2018 alkoi miehen elämässä tapahtua.

– Avioliittoni kariutui, minut kavallettiin, varastorakennuksen tulipalo tuhosi suurimman osan jäljellä olevasta omaisuudestani ja yhteys rakkaisiin lapsiin katkesi.

– Joka toisena päivänä itkin, joka toisena päivänä tilitin puhelimessa kauheaa tilannettani jollekin kaverilleni.

Kun upseeriura jäi taakse, Haikka opiskeli kansainvälisen liiketoiminnan johtamista ja perusti it-alan startup-yrityksen.

Kohta töitä oli niin järjettömän paljon, 15 tuntia päivässä, ettei sekään tuntunut hyvältä ja oikealta.

– Olin suunnitellut bisneksen rahoittavan evankeliointia, mutta se ei osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi.

Sydämeltään hän on evankelista, joka käyttää aikaa evankeliointiin joskus kymmeniäkin tunteja viikossa.

”Rukous pelasti hengen”

Yhdessä vaiheessa Haikka tahtoi olla ensimmäinen suomalainen, joka kiipeää yksin maailman korkeimmalle vuorelle, Mount Everestille, ilman lisähappea ja sherpaa eli paikallista vuoristo-opasta ja tavaroiden kantajaa.

Valmistautuminen kolmen kuukauden vuorikiipeilyyn kesti kaikkineen nelisen vuotta. Jakso sisälsi muuton Alpeille sekä vuorikiipeilyä parin vuoden ajan Ranskassa, Sveitsissä ja Italiassa. Vuoden 2022 maaliskuussa Jussi ajoi Suomesta Ranskaan, josta matka jatkui lentäen Himalajalle, Mount Everestin maisemiin. Siellä elimistön piti antaa 2,5 kuukauden ajan tottua vähähappiseen ympäristöön ennen varsinaista koitosta.

Mount Everestin huippua tavoitellessaan Haikka oli menettää henkensä ainakin kolme kertaa.

– Kun olin yöllä puurajan yläpuolella 4000 metrin korkeudessa, sankka sumu nousi yllättäen ja nopeasti. Näin vain viisi metriä eteeni.

Huusin rukouksessa Herran puoleen, ja rukouksiini vastattiin niin, että sumun keskeltä mies ratsasti otsalampun kanssa.

Sumun ja jyrkänteiden keskellä suunnistaminen oli vaikeaa. Jakkihärät ja hevoset olivat tehneet lukemattoman määrän uusia polkuja.

– Huusin rukouksessa Herran puoleen, ja rukouksiini vastattiin niin, että sumun keskeltä mies ratsasti otsalampun kanssa. Hän näytti minulle tarkan sijainnin kartalta.

Toisena vuorikiipeily-yönä, 6300 metrin korkeudessa, Haikka kuuli lumivyöryn lähteneen liikkeelle jostain ylempää.

– Juoksin ja rukoilin. Sydän hakkasi rinnassani. Oli käsittämätöntä, että vyöry pysähtyi juuri ennen kuin se hukutti minut alleen.

Kolmas hengenvaarallinen tilanne sattui jyrkkyydeltään 45 asteen rinteessä 7100 metrin korkeudessa. Siellä happea on enää puolet merenpinnan tasoon verrattuna.

– Olin janoinen, nälkäinen ja kylmissäni taistellessani vuoristomyrskyä vastaan. Kun yritin avata pienen telttani oven, lunta tuli sisään kuin sitä olisi heitetty lapiolla. Lunta tuli neljän tunnin aikana yli metri. Sinä aikana telttani sisätila oli pienentynyt puoleen.

– Ryhdyin lumimyrskyssä kaivamaan neljän metrin lumiluolaa. Avasin kemiallisia käsi- ja jalkalämmittimiä ja laitoin niitä vuoristorukkasiin, vuorikiipeilykenkiin ja taskuihin. Neljän tunnin päästä lähetin satelliittilähettimellä viestejä, joissa ilmoitin, etten tiedä selviänkö hengissä.

Kun aamu koitti, Haikka heräsi häikäisevän kirkkaaseen auringonpaisteeseen ja mykistävän kauniiseen maisemaan. Hän oli elossa.

– Myrskyn loppumisella ja kristityn vuorikiipeilykaverini sitkeällä rukouksella oli ihmeellinen, ajallinen yhteys. Lumimyrsky oli loppunut samalla hetkellä, kun hän oli rukouksensa päättänyt.

Se selvisi myöhemmin ja puhutteli suuresti kumpaakin miestä.

Mount Everestin huipulle Haikka ei päässyt, vaikka hän kokeili sitä uudestaan samalla reissulla.

– En ollut syönyt riittävästi, olin menettänyt painostani kymmenen viikon aikana 11 kiloa, joka oli minulle merkittävä määrä. Kun vielä vuoristoyskä oli alkanut muuttua keuhkoputkentulehdukseksi, oli aika kääntyä kotiin.

– Huipulle yltämisen sijaan Jumala antoi kolme rukousvastausta, joista on riittänyt kerrottavaa. Uskonelämän näkökulmasta reissu oli äärimmäisen vahvistava, Haikka summaa.

Vuosi kodittomana

Unelmat vuorikiipeilystä oli sillä erää toteutettu. Nyt mies tahtoi panostaa hengelliseen kasvuun ja evankeliointiin.

Vuonna 2023 Haikka lähti opiskelemaan Raamattua Kauniaisiin Suomen Raamattuopistoon. Rupeama sanan ääressä ei ollut ensimmäinen. Hän oli opiskellut Raamattua vuosina 2006 ja 2007 myös Kansanlähetysopistolla Ryttylässä sekä Isossa Kirjassa Keuruulla.

Ensi kertaa elämässäni jouduin hakemaan apua myös seurakunnasta.

Saman vuoden kesän hän oli työtön, koditon ja vähävarainen. Maailmanmatkaaja oli aiemmin vuokrannut tavaroilleen autotallin, jossa hänen oli tarkoitus olla väliaikaisesti muutaman viikon ajan.

– Onneksi ”kotini” sijaitsi lähellä Tamperetta, jossa jaetaan köyhille ruokakasseja. Ensi kertaa elämässäni jouduin hakemaan apua myös seurakunnasta. Opin diakoniatyön ja laupeuden tekojen merkityksen.

Arki oli vaikeaa myös Himalajalta tulleen vakavan sairauden ja sekaisin menneen unirytmin vuoksi. – Akuuttilähtöjä sairaalaan oli tarvittu jo useampi, kunnes ymmärsin polvistua rukoilemaan Herran eteen, jotta saisin terveyteni takaisin. Sitten sairaus alkoi vähitellen hellittää ja paranin.

Epämääräisen, ahdistavan ajanjakson keskellä hän sai yllättävän puhelinsoiton.

– Amerikan serkku – yksi parhaista lapsuuden kavereistani – otti yhteyden useamman vuoden jälkeen ja kutsui minut kotiinsa kolmeksi kuukaudeksi, tarjosi ruoan ja majoituksen. Matkustelimme viikonloppuisin ympäri Amerikkaa.

– Elämä on joskus ihmeellistä!

Seuraavana vuonna serkku tarjosi Jussille ilmaismajoitusta Havaijilta. Ihmeen kaupalla sekin reissu toteutui, Miamin ja Los Angelesin kautta.

Unelmat vuorikiipeilystä oli tällä erää toteutettu ja nyt on aika käyttää aikaa hengelliseen kasvuun.

Evankeliointia kasvokkain

Viime talvena Jussi Haikka teki töitä moottorikelkkafirmassa Levillä. Kevätkuukaudet kuluivat kotikulmilla Kangasalla, metsätöissä.

– Opiskelen päivittäin Raamattua sekä viikoittain ranskaa ja Raamatun hepreaa.

Teen usein tällä tavalla ja lähden seuraamaan jakeiden ristiviitteitä. Siitä tulee suuri seikkailu.

Sanojensa vakuudeksi mies kaivaa repustaan kolme tärkeää painotuotetta: Jukka Norvannon Sisälle Raamattuun -teoksen, Ihan täyttä hepreaa -oppikirjan sekä Sana elämään -kommentaariraamattunsa, josta hän värittää jakeita ja Jumalan antamia sanoja teemojen mukaan.

– Ennen saatoin lukea Raamattua viisi minuuttia viikossa, nyt usein vierähtää kymmenenkin tuntia päivässä.

– Tahdon tutkia Raamattua kuin lapsi, sillä lasten kaltaisten on Taivasten valtakunta. Mitenhän lapsi Raamattua lukisi? Sieltä, mikä sillä hetkellä kiinnostaa eniten. Teen usein tällä tavalla ja lähden seuraamaan jakeiden ristiviitteitä. Siitä tulee suuri seikkailu, Jussi hymyilee.

Sydämeltään hän on evankelista, jolle kahdenkeskiset, luottamukselliset keskustelut ovat otollisimpia tilaisuuksia kertoa Jeesuksesta.

Jussi käyttää evankeliointiin aikaa vaihtelevasti, joskus kymmeniäkin tunteja viikossa.

– Siihen on kuulunut kohtaamisia seurakunnissa ja hengellisissä kesätapahtumissa, Tampereella sillan alla, Chamonixin leirintäalueilla, Los Angelesin kaduilla, yksinäisten ja kodittomien auttamista, opetuslapseuttamista, viiden tunnin puheluita keskellä yötä…

– Mutta tätä ei pidä korostaa. Kun Jumala pysäyttää ihmisen ja laittaa hänet syväsukeltamaan Raamattuun, evankeliointi tapahtuu kuin itsestään, Hänen johdattamanaan. Joskus Pyhä Henki avaa suun ja antaa sanat, toisinaan on hyvä olla hiljaa.

Juhannuksena Jussi pystytti ystäviensä kanssa oman telttaleirin Keuruun Ison Kirjan konferenssissa.

Toiveissa ja rukouksissa on myös organisoida yksi Alfa-kurssi Tampereelle.

Eikä vuorikiipeily suinkaan ole historiaa. Seuraavaksi kohteeksi on valikoitunut Ranskan ja Italian Alpeilla sijaitseva Grandes Jorassesin jylhä pohjoisseinä.