KIRJOITTAJA

Mikko Kurenlahti

KUVAT

Kirkon viestintä / Aarne Ormio

Jaa artikkeli

Aika ja ilmiöt | 02.05.2024 |

”Ensin köyhät ja maan hiljaiset” – Olemisen ääniä -podcastissa vierailleen Jyri Komulaisen mukaan yhteiskunnallisuus on erottamaton osa kristinuskoa

”Teologisista virtauksista löytyy selvästi ajattelumalli, jossa maallista ja hengellistä ei laiteta vastakkain. Uskonoppi ja yhteiskunnallinen toiminta kytkeytyvät voimakkaasti toisiinsa”, sanoo Sana-median tuottamassa Olemisen ääniä -podcastissa vieraillut Jyri Komulainen

1990-luvun lopussa Kirkon tutkimus ja koulutuksen johtava asiantuntija, dosentti Jyri Komulainen, oli nuori teologian väitöskirjatutkija, joka Intian Bangaloressa opiskellessaan huomasi yhtäkkiä olevansa hyvin vauras suhteessa ympärillä eläviin ihmisiin.

– Intialaisessa suurkaupungissa Raamatun tekstit, kuten Rikas mies ja Lasarus Uudessa testamentissa, tulivat konkreettisesti todellisiksi.

Olemisen ääniä -podcastin vieraana Komulainen jakaa ajatuksiaan kristillisen opin, evankeliumin ja Jeesuksen opetusten tämänpuoleisista, yhteiskunnallisista ja poliittisista merkityksistä.

– Jos katsotaan kristinuskon perustekstejä, niin on hätkähdyttävää, miten paljon siellä korostetaan köyhien merkitystä. Uuden testamentin radikaali ajattelumalli on, että ensin köyhät ja maan hiljaiset ja sitten vasta ne, joilla asiat ovat paremmin, Komulainen pohtii.

 

Kaikista radikaaleimpia viestejä on Uudessa testamentissa, että ”Mene ja myy kaikki, mitä sinulla on”.

 

Komulainen ajattelee, että eurooppalainen kristikunta on historiassaan heijastanut voimakkaasti sitä, miten vainottujen uskonto muuttui noustessaan vallan keskukseen. Kehityksen myötä kristillisestä teologiasta on Suomessakin ohentunut ajatus siitä, että kristityt on kutsuttu unelmoimaan paremmasta maailmasta ja myös toteuttamaan tätä – uskonopin asioista on monesti tehty tästä maailmasta irrallisia.

Yhteisöllisellä tasolla Komulainen kokee, että jokainen kristitty liittyy osaksi Jeesus-liikettä, kirkkoa tai globaalia kristinuskoa, jolla on myös yhteiskunnallinen tehtävä.

– Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, että mitä meistä kukin voisi sitten itse tehdä. Kaikista radikaaleimpia viestejä on Uudessa testamentissa, että ”Mene ja myy kaikki, mitä sinulla on”.

 Hengellistä yhteiskunnallisuutta

 Komulainen kertoo, että tällä hetkellä kaksi kolmasosaa maailman kristityistä asuu globaalissa etelässä.

– Puhutaan valtavasta määrästä ihmisiä, kymmennumeroisesta luvusta kolmella mantereella – Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa.

Vaikka mitkään yksittäiset ajatukset eivät päde yhtäläisesti kaikkialla, näkee Komulainen globaalin etelän teologiassa paljon yhteisiä piirteitä.

 

Kyse ei ole siitä, että kristittyjä olisi kehotettu äänestämään jotakin tiettyä puoluetta, vaan pikemminkin on kehotettu olemaan äänestämättä tahoa, joka ei aja demokratian ja ihmisoikeuksien arvoja.

 

– Teologisista virtauksista löytyy selvästi ajattelumalli, jossa maallista ja hengellistä ei laiteta vastakkain. Uskonoppi ja yhteiskunnallinen toiminta kytkeytyvät voimakkaasti toisiinsa.

– Globaali etelä osoittaa, että teologian paradigma on muuttunut. Muutoksen yksi syy on kristikunnan ajan loppu, ja tilalle on tullut aidosti globaali kristinusko, Komulainen sanoo.

Hänen mukaansa Raamatun puhetta orvoista, leskistä ja köyhistä luetaan yhä useammin olosuhteissa, joissa kirkko ja kristityt jakavat saman materiaalisen köyhyyden leimaaman todellisuuden.

–  Tämä stimuloi teologiaa, joka on hyvin progressiivista ja yhteiskunnallista, Komulainen sanoittaa.

Kuuluuko puoluepolitiikka kirkolle?

 Suomessa kuulee yhä sanottavan, että politiikka – erityisesti puoluepolitiikkaan puuttuminen – ei kuuluisi kirkon tehtäviin. Komulainen jakaa kuitenkin useita esimerkkejä siitä, miten maailmalla tilanne on varsin erilainen. Kirkot ja papisto ovat voineet kehottaa seuraajiaan jopa olemaan äänestämättä antikristillisiksi tulkittuja tahoja.

– Kyse ei ole siitä, että kristittyjä olisi kehotettu äänestämään jotakin tiettyä puoluetta, vaan pikemminkin on kehotettu olemaan äänestämättä tahoa, joka ei aja demokratian ja ihmisoikeuksien arvoja.

 

Nyt meillä on selvästi poliittinen fraktio, joka vähintäänkin vihjaillen irtisanoutuu rikkumattomina pidetyistä periaatteista, kuten siitä, että kaikista tulee pitää huolta ja että rasismi ei kuulu puoluepolitiikkaan.

 

Millaisena Komulainen näkee tästä näkökulmasta Suomen poliittisen tilanteen?

– Moni varmasti tunnistaa, että Suomessa on poliittisia tahoja, jotka monella tavalla edustavat ajatuksia siitä, että maahanmuuttajat toiseutetaan, uskontodialogisen asenteen sijasta luodaan pelkoja islamista perättömällä kuvailulla, sekä ollaan esimerkiksi kehitysapua ja globaalia oikeudenmukaisuutta vastaan siinä mielessä, että näihin ei saisi laittaa rahaa, Komulainen esittää.

– Aiemmin valiteltiin, että puolueet ovat keskenään liian samanlaisia. Nyt meillä on selvästi poliittinen fraktio, joka vähintäänkin vihjaillen irtisanoutuu rikkumattomina pidetyistä periaatteista, kuten siitä, että kaikista tulee pitää huolta ja että rasismi ei kuulu puoluepolitiikkaan.

 

Olemisen ääniä -podcastin keskustelun Jyri Komulaisen kanssa löydät maksutta kuunneltavaksi täältä.

 

Kokeile kuukausi eurolla

Tutustu Sanan digitilaukseen 1 € / 1 kk. Se on helppoa ja turvallista, voit perua tilauksen milloin hyvänsä.

Ilkka Enkenberg

Ilkka Enkenberg

Päätoimittaja

Jaa artikkeli