KIRJOITTAJA

Janne Villa

KUVAT

Jaa artikkeli

Pyhä hetki | 23.11.2023 | 22/2023

Ennen kuolemaansa Vexi Salmi antoi haastattelun, jota ei ehditty julkaista – siinä hän sanoi: ”Jokaisen on löydettävä se oma Jeesus-lapsensa”

Suomen myydyimmän joululevyn nimikkokappaleelta löytyy kosmista yksinäisyyttä ja taivaskaipuuta sykkivä näky. Sydämeeni joulun teen sanoittaa monen suomalaisen joulunodotusta, mutta miten tulkita laulun mystistä sanomaa?

Taiteilijat tapaavat sanoa, että jokin teos ”annettiin ylhäältä”. Näin oli asian laita myös marraskuussa 1988. Vexi Salmi kirjoitti Vesa-Matti Loirin joulualbumilta puuttuvan täytekappaleen käden käänteessä. Hän vei Sydämeeni joulun teen -laulun tekstin viereiseen huoneeseen säveltäjä Kassu Haloselle ja pyysi tätä ”kunnioittamaan isä-Bachia”.

Kassu koki oitis, miten melodia menee ja otti sen yksinkertaisesti ”vastaan ylhäältä”. Seuraavana päivänä Vesku purkitti biisin yhdellä otolla.

Näin selvitti laulun syntyä Vexi Salmi (1942–2020) kahvila Ekbergissä Helsingissä viimeisessä ja julkaisemattomaksi jääneessä haastattelussamme vähän ennen kuolemaansa.

Hän kertoi harrastaneensa koko aikuisikänsä mystiikan teologiaa ja piti Jeesusta ”viisaimpana ja suurimpana mystikkona”.

 

Vexi Salmi korosti, ettei ollut mikään vanha viisas mies. Hän ei halunnut ottaa syvän ajattelijan viittaa harteilleen, saati mestaroida guruna ketään.

 

”Vuorisaarna on kaikkien aikojen parasta ja hienointa filosofiaa. Jos sen elämänohjeiden mukaan oppii elämään, niin elää aika hyvin”, Salmi linjasi.

Laulun kohtaa ”kuin oisin osa suurta kaikkeutta” hän luonnehti mystisen kokemuksen kuvaukseksi.

”Puhdas rakkaus on kosmoksen suurin voima, kaikkea yhdistävä ja koossapitävä voima ja lämpö. Siinä ei ole pahuutta hiventäkään.”

”Kohtahan sen näkee, millä lailla elämä jatkuu

”Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen, taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen”, kertosäe kuuluu. Sen saattoi sanoittajamestarin mukaan ymmärtää monella tavalla.

”Jokaisen on löydettävä se oma Jeesus-lapsensa.”

Vexi Salmi korosti, ettei ollut mikään vanha viisas mies. Hän ei halunnut ottaa syvän ajattelijan viittaa harteilleen, saati mestaroida guruna ketään.

Kaipasiko avoin mieli ikuisuutta?

 

”En väitä, että me pystymme synnyttämään Jeesuksen sisäelimiimme, mutta siinä herkässä tilassa, jossa laulun kertojahahmo on, tuntuu kuin Jeesuksen syntymä tapahtuisi uudelleen mielessä.” – Vexi Salmi

 

Takavuosien tupakoinnin tukkimien keuhkojen tuottama yskä ja rehevä nauru katkoivat vuoroin puhetta, kun Salmi kommentoi, että ”kohtahan sen näkee, millä lailla elämä jatkuu – joskus on tunne, että se jatkuu”.

Hän muotoili hartaan kappaleensa kirkkaan ja kauniin tekstin kuin kelpo kristitty mystikko.

”En väitä, että me pystymme synnyttämään Jeesuksen sisäelimiimme, mutta siinä herkässä tilassa, jossa laulun kertojahahmo on, tuntuu kuin Jeesuksen syntymä tapahtuisi uudelleen mielessä.”

”Jos me ajattelemme uskoon tulemisen ajatusta, ihmisessä täytyy olla tiettyä herkkyyttä, jotta se voi tapahtua. On hyvin vaikea kertoa, mitä siinä tapahtuu, koska siinä mennään ohi sanojemme.”

– Sanat eivät riitä kertomaan, mistä uskoon tulossa ja Jeesus-lapsen syntymisessä on kysymys. Aistit pääsevät onneksi paljon pidemmälle kuin kieli, tunnusti sanoittajamestari Vexi Salmi (1942—2020). Kuva: Juha Metso / All Over Press

 

Seimen lapsi on timanttia

Laulun keskiössä olevaan Jeesus-lapseen liittyy jo itsessään valtava viesti. Joulun sanoma tulee esiin Jeesuksen persoonassa, sanoo rovasti Riitta Laakio (ent. Aaltonen).

Katsomalla sitä, kuka Jeesus oli, miten hän eli ja opetti ja kohtasi ihmisiä, me voimme nähdä millainen Jumala on. Hän tulee maailmaan avuttomana ja vaatimattomana lapsena ja käy läpi kaikki ihmiselämän vaiheet.

– Tämä lapseksi tuleminen ja lapsenkaltaisuuden ihanne on kristinuskon timanttinen lähtökohta. Se tuo Jeesuksen lähelle meitä – jokainen voi häntä lähestyä.

 

Jumala itse on sen kaipuun meihin istuttanut. – Riitta Laakio

 

Jeesukseen voi tutustua yksinkertaisesti evankeliumeja lukemalla tai Sanaa kuulemalla. Hyvät joululaulut välittävät samaa sanomaa helposti lähestyttävällä tavalla.

– Jumala avaa sydämen uskolle. Monesti kun olen joutunut omassa elämässäni kauemmas Jumalasta ja usko on haalistunut, olen tajunnut, että nyt on katsottava Jeesusta.

Hässäkästä mieleen hiljaiseen

Riitta Laakio kokee Sydämeeni joulun teen -laulun kertovan ihmisen kaipuusta iankaikkiseen elämään. Siinä tavoitellaan tuonpuoleista ja hengellistä maailmaa.

– Jumala itse on sen kaipuun meihin istuttanut.

Kiireestä ja jouluhässäkästä huolimatta moni pääsee ainakin ajoittain ”mieleen hiljaiseen”.

Laakio itse opetteli hiljentymistä ruuhkavuosinaan kolmekymppisenä perheenäitinä.

 

Ei ole hullumpi ajatus keventää syömistä ja juomista tai vaikka netin käyttöä. Kuorman keventäminen kirkastaa aivoja.
– Riitta Laakio

 

– Olin uuvahtanut lasten kanssa ja yllätyksekseni löysin itseni hiljaisuuden retriitistä, jossa kenellekään ei tarvitse esittää mitään. Se oli tajunnan räjäyttävä kokemus.

Anna-Maija Raittilan sytyttämästä retriittiliikkeestä innostunut teologi kouluttautui retriitinohjaajaksi 1980-luvun alussa. Hän vaikuttaa yhä Hiljaisuuden liikkeessä ja hiljaiseen rukoukseen keskittyvässä Via Silentii -yhteisössä.

Hiljentymisen taitoa tarvittiin myös kiireisinä työvuosina. Laakio toimi 1990-luvulla ensimmäisenä naispuolisena ison kirkollisen järjestön ja herätysliikkeen johtajana Kansan Raamattuseurassa.

Eläkeläinen ehtii nyt valmistautua jouluun hyvissä ajoin.

– Tässä elämänvaiheessa on fantastista se, että ehdin hiljentyä joka päivä Jumalan edessä. Luen säännöllisesti jotain, mistä saan hengellistä ravintoa ja rukouskin on tullut elämäntavaksi.

Raivaa tilaa tärkeimmälle

Hiljentymisen lisäksi Riitta Laakio suosittelee adventin aikaan jonkinlaista paastoa, joka valmistaa joulujuhlaan ja tekee sydämessä tilaa Jeesus-lapselle.

– Ei ole hullumpi ajatus keventää syömistä ja juomista tai vaikka netin käyttöä. Kuorman keventäminen kirkastaa aivoja.

Paaston tai aktiivisen odotuksen aika pysähdyttää miettimään, mitä omalle itselle kuuluu ja mitä Jumala haluaisi sanoa.

– On hyvä oppia tekemään tilaa edes pienille hiljaisille hetkille. Joillekin asioille on sanottava ei ja joillekin kyllä. Se on tahdon asia. Jos haluaa jotain, sille pitää raivata aikaa.

 

Jeesus on tässä Sydämeeni joulun teen -laulussakin vahvasti läsnä. En nyt kuitenkaan sano, että kaikki joulurenkutukset hiljentäisivät tai veisivät lähemmäs Jumalaa.
– Riitta Laakio

 

Moni hiljentyy myös musiikkia kuunnellen ja joulukonserteissa.

– Musiikki ja laulu ovat valtavan tärkeitä Jumalan lahjoja. Musiikin kautta välittyy kristinuskon sanoma, ei vain aivojen vaan kokonaisvaltaisen kokemuksen kautta.

Jos melodiat ovat hyviä ja sanat puhuttelevia, ihminen voi avautua Jumalan kosketukselle.

– Jeesus on tässä Sydämeeni joulun teen -laulussakin vahvasti läsnä. En nyt kuitenkaan sano, että kaikki joulurenkutukset hiljentäisivät tai veisivät lähemmäs Jumalaa.

– Kun Sydämeeni joulun teen -laulu ilmestyi, jotkut uskovaiset paheksuivat sitä ja kysyivät, onko siinä oikea oppi, mutta sanoma on hyvä ja laulu on aivan ihana, arvioi rovasti Riitta Laakio. Kuva: Jani Laukkanen

Syvä rauha leijuu sisimpään

Jeesus-lapsi syntyy uudelleen sydämessä, joka on symbolisesti ihmisen keskus, se ydinalue, jossa me kohtaamme Jumalan.

Usko liittyy myös ajatteluun, mutta teologian ja oppien pitäisi laskeutua päästä sydämeen. Usko voi vallata ihmisen siten, että se tulee todeksi arjessa, tässä ja nyt, Laakio näkee.

– Sananlaskuissa on ihana lause: ”Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi – siellä on koko elämäsi lähde.” Uskon sisäistyminen tapahtuu aina uudelleen ja Jeesus tulee uudelleen rakkaaksi.

 

Vexi Salmi kertoi ajatelleensa laulussaan yksinäistä ihmisistä, joka hiljentyy jouluna. 1980-luvulla ravintolat tai muutkaan julkiset paikat eivät olleet auki yksinäisille joulunpyhinä.

 

Riitta Laakio uskoo, että Jumala haluaa antaa meille rauhan jo tässä ajassa.

– Hän siunaa meitä ja antaa meille hyvän ja yltäkylläisen elämän, jossa on luottamusta, levollisuutta ja merkitystä – sitä me kaikki pohjimmiltaan kaipaamme.

”On jouluyö, sen syvä rauha leijuu sisimpään, kuin oisin osa suurta kaikkeutta. Vain kynttilät ja kultanauha loistaa hämärään, vaan mieleni on täynnä kirkkautta.”

Yksinäisyyden aika

Vexi Salmi kertoi ajatelleensa laulussaan yksinäistä ihmisistä, joka hiljentyy jouluna. 1980-luvulla ravintolat tai muutkaan julkiset paikat eivät olleet auki yksinäisille joulunpyhinä.

”On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen, ja sanaton on sydämeni kieli. Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen, ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.”

Joulu 2019 oli alkusoittoa Riitta Laakion elämän yksinäisimmälle korpivaellukselle. Sydänsairauden vaivaama puoliso Reijo Laakio joutui sairaalaan, mutta viimeinen elinviikko onnistui kotona kotihoidon turvin. Kuolema oli kaunis ja rauhallinen.

– Sanoimme aina Reijon kanssa, että jokainen päivä on lahja. Me elimme täysillä. En kapinoinut hänen kuolemaansa, sillä osasin odottaa sitä. Tiesin, että olen Jumalan kämmenellä.

 

Riitta Laakio oli kärsinyt edellisen kerran masennuksesta avioeronsa yhteydessä 1990-luvulla. Silloin hän matkasi kuukauden ajaksi Afrikkaan lähetystyössä olleen Elina-tyttärensä perheen luokse.

 

Sureva leski vietti pari koronavuotta käytännöllisesti katsottuna yksin. Lapsetkaan eivät uskaltaneet tavata lähekkäin vaan verannalla etäisyyttä pitäen, sillä Riitta oli vasta äskettäin selvinnyt syövästä, eikä hänellä ollut hyvää vastustuskykyä vaaralliselle virukselle.

– Kohtasin masennuksen. Mietin, selviänkö edes hengissä siitä valtavan pimeyden ajasta. Hain apua psykiatrilta ja terapiasta.

Synkin kausi meni kuin sumussa. Hyvämuistisena tunnettu teologi ei äkkiseltään muista, missä vietti seuraavan joulun.

– Varmaan jonkun lapsen luona.

Taas toivo syntyy uudelleen

Riitta Laakio oli kärsinyt edellisen kerran masennuksesta avioeronsa yhteydessä 1990-luvulla. Silloin hän matkasi kuukauden ajaksi Afrikkaan lähetystyössä olleen Elina-tyttärensä perheen luokse.

– Se matka oli parantava kokemus ja silloin syntyi rakkauteni Afrikkaan.

Laakio työskenteli myöhemmin itsekin lähetystyössä Tansaniassa.

Afrikan manner auttoi myös jouluna 2021. Laakio meni ystävättärensä Leena Pasasen kanssa kahdeksi kuukaudeksi valoon ja lämpöön. He tekivät vapaaehtoistyötä orpolapsien parissa.

 

Meillä on kylmiä ja pimeitä kausia, erämaakausia, mutta yhä uudelleen me voimme kokea myös uskon uudelleen syntymisen vaiheen. Saamme pyytää ja rukoilla sitä ihmettä.
– Riitta Laakio

 

– Olimme kiitollisia siitä, että olimme yhä elossa ja saimme olla ihmisten apuna.

Hiljaisuudessa ja rukouksessa viihtyvien rouvien joulupäivät kuluivat safarilla.

– Tunsin koko matkan ajan Jumalan läheisyyden vahvasti. Elämä alkoi voittaa ryminällä. Kun palasin tammikuun lopussa Suomeen, olin täynnä uutta voimaa ja iloa. Elämä jatkuu!

”Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.”

– Musiikki ja laulu ovat valtavan tärkeitä Jumalan lahjoja. Musiikin kautta välittyy kristinuskon sanoma, ei vain aivojen vaan kokonaisvaltaisen kokemuksen kautta, sanoo Riitta Laakio. Kuva: Jani Laukkanen

 

Kunpa puhdas olla voisin

Riitta Laakio ajattelee, että Jumala kutsuu meitä koko ajan uudistumaan ja kulkemaan kohti uutta elämämme tienhaaroissa.

Kielikuva Jeesuksen syntymisestä uudelleen on vertauskuva, joka tarkoittaa, että usko häneen syntyy tai elpyy sydämessä.

– Meillä on kylmiä ja pimeitä kausia, erämaakausia, mutta yhä uudelleen me voimme kokea myös uskon uudelleen syntymisen vaiheen. Saamme pyytää ja rukoilla sitä ihmettä.

Joulu merkitsee ihmiselle mahdollisuutta palata alkuun, syntymän ihmeen äärelle. Se on mahdollisuus uudistua ja aloittaa ikään kuin puhtaalta pöydältä, teologi tulkitsee.

 

Riitta Laakio siteeraa ulkomuistista piispa Eero Huovista, joka on sanonut, että vaikka Jumala olisi selkä meihin päin, siinä on kuitenkin Jumalan selkä – ja Hän on turvallinen ja näyttää meille ajallaan kasvonsa.

 

Vexi Salmen klassikkolaulussa karskinkin äijän on aika hiljentyä. Avoin mieli kaipaa ikuisuutta. Sielun pohjalla soivat kaipuun herkät sävelet.

”On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa, kuin yhtä puhdas itse olla voisin. Se ajatukset joulun tuntuun virittymään saa, kuin harras sävel sisälläni soisi.”

Riitta Laakio siteeraa ulkomuistista piispa Eero Huovista, joka on sanonut, että vaikka Jumala olisi selkä meihin päin, siinä on kuitenkin Jumalan selkä – ja Hän on turvallinen ja näyttää meille ajallaan kasvonsa.

– Olen omassa elämässäni kokenut, että Jumala on uskollinen. Pimeyden keskelläkin saamme kulkea siinä luottamuksessa, että Jumala on.

 

Tee asunnoksesi sydämeni

Kristityt ovat kautta aikojen puhuneet siitä, että Jumala haluaa tulla asumaan ihmisen sydämeen. ”Silloin hän on salatulla, mutta silti todellisella tavalla läsnä ’meissä’”, Eero Huovinen kirjoittaa teoksessaan Isä meidän (WSOY 2018).

Emerituspiispan mukaan on Jumalan tarkoitus, että hänen valtakuntansa tulisi meidän sydämeemme ja alkaisi vaikuttaa siellä. Tämä on myös joulun teema. ”Hän on täällä tänään.”

Jumalan valtakunta ei voi jäädä vain joksikin teoreettiseksi tai etäiseksi ilmiöksi, joka ei kosketa meitä. Kristus voi olla uskon kautta läsnä ihmisen elämässä tavalla, joka ulottuu sydämen salatuimpiinkin sopukoihin.

”Ah Herrani, mun Jeesuksein, tee asunnokses sydämein”, pyydetään Enkeli taivaan -virren harvoin veisatussa kahdeksannessa säkeistössä. Huovinen käsittelee virren sanomaa kirjassaan Enkeli taivaan (WSOY 2012).

Lutherin alkutekstissä pyydetään Jeesukselta, että ”tee itsellesi puhdas ja pehmeä pikku vuode levätäksesi minun sydämeni kammiossa”.

Ihminen voi valmistella sydäntään Kristusta varten varautumalla jouluun, hiljentymällä ja odottamalla joulun ilosanomaa. Tässä mielessä ihminen voi ”tehdä sydämeensä joulun”.

Seimen lapsi on kuitenkin hän, joka tekee sydämeen Jumalan asunnon ja valmistaa sen omakseen. ”Kristus tulee niin lähelle ihmistä kuin mahdollista.”

Pelkkä tieto Betlehemin joulusta ei riitä. Emme jaksa elää vain sen ulkonaisen tiedon varassa, että 2 000 vuotta sitten tapahtui jotakin. Tarvitsemme myös omaan sydämeemme tulevan joulun.

”Kassu Halosen ja Vexi Salmen hitti vie mennessään. Sisimmässä svengaa, kun laulan: ’Näin sydämeeni joulun teen.’ Mitä voisin enempää toivoa kuin että ’mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen’.”

Hyvä lukija

Kiinnostuitko? Tutustu Sanan digitilaukseen 1 € / 1 kk. Voit perua tilauksen milloin hyvänsä.

Saat kaiken tämän:

* Samat sisällöt kuin printtilehdessä + vain verkossa julkaistavat jutut
* Printtilehden näköislehden
* Artikkelit ääneen luettuina
* Sanan arkiston

Sana tekee tärkeää ja merkityksellistä journalismia. Se on mahdollista ainoastaan tilausmaksujen avulla. Meidän ajassamme Sanan merkitys ainoastaan kasvaa.

Sinä voit osaltasi mahdollistaa laadukkaan kristillisen journalismin myös tulevaisuudessa.

Tilaa Sana.

Ilkka Enkenberg

Ilkka Enkenberg

Päätoimittaja

LISÄÄ AIHEPIIRISTÄ

Jaa artikkeli