KUVAT
Hyvä elämä | 24.03.2025 | 5/2025
Jouko Heikkinen alkoi tutkia kuolemisen taitoa, kun oma tytär menehtyi hänen syliinsä
Keskiajan self-help-kirjallisuus eli ars moriendi opasti ihmisiä kuolemisen taidossa. Kuolemassa on pelottavat puolensa ja kipunsa, mutta kristitylle kyseessä on ”rakas viimeinen päivä”, muistuttaa teologian tohtori Jouko Heikkinen. ”Oma kuolemamme muuttuu Kristuksen osallisuudessa elämäksi, iloiseksi lähdöksi – syntymäpäiväksi.”
”Katu täyttyy askelista, elämä on kuolemista”, lauloi Juice Leskinen (1950—2006) Syksyn sävel -kappaleessa. Säe ei edusta vain suomalaiskansallista, mollivoittoista masennusta ja kaihoa. Etenkin keskiajan Euroopassa kirjoitettiin lukuisia self help -teoksia ars moriendista, kuolemisen taidosta, johon kulkutautien, nälänhädän ja sotien piinaama kansa kaipasi vinkkejä. Kirjallisuudenlajin ytimessä oli raamatullinen ajatus: elämän keskellä olemme kuolemassa. Se olet sinä. Olet seuraavana vuorossa. Saatat kuolla koska tahansa. Memento mori – muista kuolemaasi! Näitä jo antiikista tuttuja viisauksia koetettiin sisäistää sen jälkeen, kun rutto raivosi 1300-luvulla…
Kokeile kuukausi eurolla
Tutustu Sanan digitilaukseen 1 € / 1 kk. Se on helppoa ja turvallista, voit perua tilauksen milloin hyvänsä.
LISÄÄ AIHEPIIRISTÄ
