Venho | Ääniä aikojen takaa

Teen Suomen itsenäisyyden alkuaikoihin sijoittuvaa romaania. Istun arkistoissa lukemassa haastatteluja ja muistiinmerkintöjä 1900-luvun alusta ja 1800-luvun lopulta. Selaan humisevassa tutkijasalissa papereita, tuijotan vanhoja käsialoja tai kirjoituskoneella puhtaaksi kirjoitettuja merkintöjä. Lukiessa välillä itkettää, välillä naurattaa. Järkytyn. Myötätunto nostaa vedet silmiin. Arkiston ulkopuolella sykkivä kaupungin liikenne katoaa ja humahdan menneeseen aikaan. Kohtaan toisen ihmisen aikojen takaa. Olen valtavan kiitollinen, että kaikki tämä on tallella. On järjestetty muistitietokeräyksiä, on vastattu niihin, kirjoitettu käsin pitkiä selvityksiä arkisesta elämästä, sisällissodan tapahtumista tai työnteosta. On talletettu…