Suomalainen munkkinoviisi Vladimiros korotettiin ennätysvauhtia papiksi ja lähetettiin kaitsemaan ukrainalais-venäläistä seurakuntaa

Tukholmassa ruotsinsuomalaiseen perheeseen syntynyt Vladimiros ei saanut vahvoja kristillisiä eväitä kotoaan. Vanhempiensa eron jälkeen Suomessa vieraillessaan hän kävi isänsä perheen mukaan joulukirkossa, mutta kosketus kristinuskoon jäi ohueksi. Olemassaolon kysymykset kiinnostivat häntä kuitenkin kovasti. – Lapsuudessa oli jonkinlainen käsitys siitä, että Jumalan on oltava olemassa. Vladimiros kuvailee, että hänen abstrakti ajattelunsa kehittyi varhaisessa vaiheessa, ja 10–11-vuotiaana häntä alkoi vetää puoleensa Friedrich Nietzschen filosofia. – Hän oli ateistinen filosofi, joka pystyi tuomaan elämän täyteyttä ihmiselle, joka ei välttämättä hyväksy Jumalan olemassaoloa. Nuoren…