Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio kertoo, mistä tunnistaa hyvän julistuksen: ”Kristillisessä kielenkäytössä tulee olla rohkea sen suhteen, mistä sanoma nousee”

Haluatko saada hyvän sanomasi perille ja oppia taitavaksi retoriikan eli puhetaidon harjoittajaksi? Arki tarjoaa sinulle lukemattomia harjoittelumahdollisuuksia.

– Jos yritän kotona saada jonkun asian läpi – ”voisiko joku viedä roskat tai tiskata” – sekin puhe on ladattu retorisesti, sanoo puhetaidon ja retoriikan kouluttaja Antti Mustakallio.

Retoriikka tarkoittaa oppia vaikutuksen tekevästä puhumisesta. Se on kykyä ilmaista itsensä selkeästi ja saada oma sanoma perille mahdollisimman kirkkaasti niin, että kuulija ottaa viestin vastaan.

Siihen liittyy myös suostuttelun taito, neuvottelu yhteisymmärryksen saamiseksi.

Toisaalta Jeesus heittäytyy usein keskusteluun ihmisten kanssa. Raamatullisesta traditiosta löytyvät molemmat mallit.

Yhtenä kristityn puhujan pahimpana sudenkuoppana luterilaispappi pitää asettumista kuulijan yläpuolelle. Siihen on ”hyvä teologinen lääke”.

– Jos usko syntyy, se ei ole puhujan aikaansaannosta, vaan Pyhän Hengen työtä. Tämä kannattaa jokaisen julistajan pitää mielessä.

Jeesus julistaa Vuorisaarnassa kirjaimellisesti ylhäältä alas, kuten papitkin perinteisesti saarnatuolista.

– Mutta nämä ovat erityistilanteita. Toisaalta Jeesus heittäytyy usein keskusteluun ihmisten kanssa. Raamatullisesta traditiosta löytyvät molemmat mallit.

Nykyään kirkossa korostetaan keskustelun tärkeyttä. Ihmisiä rohkaistaan omien ajatusten esittämiseen.

Sano tuoreesti ja rohkeasti

Kristityt puhujat toistavat usein vanhoja koeteltuja viisauksia, jotka kumpuavat Raamatusta sekä kirkon opetuksista.

– Kristillisessä kielenkäytössä tulee olla rohkea sen suhteen, mistä sanoma nousee.

Puheita on toisaalta hyvä tuoreuttaa tähän hetkeen. Tämä ei ole helppo tehtävä, sillä jos puhut koko ajan, miten löydät aina tuoreen näkökulman, Mustakallio kysyy retorisesti.

Puhe elämänkohtaloista synnyttää empatiareaktioita ja samaistumista. Siinä ei ole mitään pahaa tai manipulaatiota.

– Me kristityt käsittelemme isoja asioita ja nojaamme mahdollisimman korkeaan auktoriteettiin, jonka takana ei ole muutenkaan aina helppoa seistä rohkeasti ja vastuullisesti.

Onko riskinä, ettei Jumalasta enää uskalleta puhua rohkeasti aikana, jolloin moni suhtautuu uskonasioihin hyvin kielteisesti?

Eero Huovisen entinen erityisavustaja Antti Mustakallio muistaa piispan todenneen usein, että Jumalasta on mahdotonta puhua, mutta siksi hänestä on pakko puhua.

– Se on jatkuvasti hyvä muistutus. Varsinainen asiamme nousee kristillisestä traditiosta ja pyhistä kirjoituksista, joissa Jeesuksesta ja Jumalasta puhutaan aika paljon.

– Soisin, etteivät kristityt puheenpitäjät päästäisi itseään helpolla, Antti Mustakallio sanoo.

Herää moniäänisyyteen

Kristillisessä puheessa saatetaan kehottaa toimintaan.

– Herätyskristillisessä retoriikassa, jota kuulee nykyään harvemmin, kutsutaan ”tulemaan uskoon” tai seuraamaan Jeesusta.

Esimerkiksi viidennen herätysliikkeen kielenkäyttö, johon kuului vielä 1980-luvuilla uskoontuloon tähtäävä julistus, on maltillistunut. Samalla on tapahtunut ”luterilaistumista”. Viidesläisyydessä korostetaan entistä enemmän luterilaista oppia.

Moniäänisyyden aikana ei ole aina ihan selvä, mikä se oppi on.

Vielä 20 vuotta sitten oli tärkeää, että piispat puhuvat yhdellä äänellä ja konsensuksessa. Nyt uskonnollisen kielenkäyttö on moninaistunut.

Kun puheiden painopiste on siirtynyt viitteellisemmäksi ja vähemmän opilliseksi, mielikuville ja mielikuvitukselle, kuulijan omalle ajattelulle ja tunteille sekä henkilökohtaiselle hartaudelle on tullut lisää tilaa.

Huomioi tunteet

Tunteisiin vetoaminen on tyypillistä kaikessa puheessa. Jos me haluamme kohdata ihmisen kokonaisuutena, tunnesektoria ei voi ohittaa.

– Puhe elämänkohtaloista synnyttää empatiareaktioita ja samaistumista. Siinä ei ole mitään pahaa tai manipulaatiota. Monet raamatuntekstitkin ovat hyvin koskettavia ja liikuttavia.

Kuulija muistaa paljon paremmin jonkin puheen yksityiskohdan, jos taitava puhuja saa tunnekokemuksesta ”ankkurin” itse viestille.

Liiallisuuksiin mennään, jos kuulijan kriittinen päätöksentekokoneisto ohitetaan tahallisesti tunteilla, joilla yritetään sumentaa, hämmentää ja vaimentaa järjen ääntä.

Kristityillä ei ole enää hengellisen puheen monopolia, mutta puheelle kristinuskon ydinasioista on aina tilausta

– Eettisenä ei voi pitää tavoitetta saada toinen pois tolaltaan, jolloin harhautettu kuulija saadaan omaksumaan näkemyksiä, joita hän ei välttämättä omaksuisi ilman.

Hengellisen puhujan on hyvä hallita keskeisten kristillisten symbolien ja vertauskuvien käyttö.

Valo ja pimeys, pelastus ja kadotus herättävät vahvoja mielikuvia.

Tunteisiin vetoaa myös pohdinta syyllisyydestä, synnistä, armosta, toivosta, ilosta, kärsimyksestä, kuolemasta ja elämän merkityksestä.

Ihmisen vakuuttaminen uskonasioista on vaikeaa. Puhujalla kannattaa olla maltillinen tavoite, jotta kuulija harkitsee, voisiko toisen näkökulma olla oikea, Mustakallio katsoo.

– Jos myönteinen mielenliike tapahtuu, jotain hyvää voi syntyä jatkossa. Silloin kuulijalle ei tule voimakasta vastareaktiota siihen, että minun omat lähtökohtani halutaan romuttaa ja heittää ikkunasta ulos.

Usko on intiimi aihe

Suomessa uskosta ei ole totuttu puhumaan avoimesti, vaan pikemmin hillitysti ja pidättyväisesti, varsinkin politiikassa.

Uskonnollisen puhujan onkin otettava huomioon, että usko on monelle hyvin herkkä ja henkilökohtainen aihe, Mustakallio muistuttaa.

– Uskonto on ollut suomalaisille tavattoman intiimi asia. Moni puhuu hengellisyydestään varovaisemmin kuin siitä, mitä makuuhuoneessa tapahtuu.

Yhä useampi on tajunnut, jo yksinomaan maahanmuuttajien vaikutuksesta, ettei uskonto ole katoamassa mihinkään.

– Kristityillä ei ole enää hengellisen puheen monopolia, mutta puheelle kristinuskon ydinasioista on aina tilausta, Mustakallio rohkaisee.

Hän viittaa kirkkoisä Augustinukseen, jonka mukaan ihmisen sydän on levoton, kunnes se löytää levon Jumalassa.

– Moni kysyy tänäänkin, mistä löytyisi syvempi sisäinen rauha ja merkitys elämälle. Ja juuri siihen evankeliumi vastaa.

Taivaalliset Yhdysvallat

Yhdysvalloissa ykköspoliitikot ja presidentit, kuten Kennedy, Reagan ja Obama, ovat käyttäneet kristillistä puheenpartta runsaasti.

Antti Mustakallio kertoo, että Yhdysvalloissa koko kielenkäytön lävistävä uskonnollinen retoriikka on lähtökohtaisesti kristillistä retoriikkaa.

– Yhdysvallat on esitetty Jumalan valittuna kansakuntana, jonka perustajat ovat kristittyjä. Dollarissa lukee ”In God We Trust”, me luotamme Jumalaan, ja siunauksen toivottaminen on tavallista.

Pastori Martin Luther Kingin legendaarinen ”Minulla on unelma” -puhe vetoaa suoraan Raamattuun visioidessaan yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja uudistuksesta, jonka toteuttamisessa Jumala auttaa lapsiaan.

Yhdysvallat on presidentin puheissa koko ajan uhri, jota muut maat huijaavat ja jota vastaan juonittelevat. Samoin puhuu Putin Venäjästä.

– Donald Trumpia ei puolestaan tunneta kristillisestä vakaumuksestaan, mutta lapsuudenperheessään hän osallistui menestysteologisen seurakunnan kokouksiin.

Trump on ymmärtänyt, miten suuri poliittinen voima uskonto on.

– Yhdysvallat on presidentin puheissa koko ajan uhri, jota muut maat huijaavat ja jota vastaan juonittelevat. Samoin puhuu Putin Venäjästä.

Suurvallan asettumisessa vainotun uhrin asemaan ei ole ”mitään järkeä, mutta se vetoaa tiettyihin kansanosiin”.

– Ihmisillä on kokemuksia siitä, miten heitä ja heidän näkemyksiään on vähätelty ja halveksittu. Siitä nousee katkeruus, jonka herättäminen ja viljeleminen tuottaa äärimmäisen vahvaa polttoainetta politiikkaan.

Jeesus hallitsi retoriset keinot. Vuorisaarnaan autuaaksi julistamisissa jokainen virke alkaa samalla ilmaisulla: Autuaita ovat murheelliset, autuaita kärsivälliset… – Hienosti sommiteltu. Alkutoiston tekniikalla saa puheeseen rytmiä ja intensiteettiä. Tunnelma tiivistyy ja tilanne kiihtyy! Antti Mustakallio kiittää.

Paras puhe kuultiin vuorella

Mutta mennäänpä kaiken kristillisen retoriikan virvoittaville alkulähteille.

Maailmanhistorian vaikuttavin puhuja – jo seuraajien määrän perusteella – on Jeesus. Hänen sanansa sytyttävät, puhuttelevat ja herättelevät yhä.

Moni Jeesuksen eettinen opetus ja sanonta elää vahvasti länsimaisessa kulttuurissa.

Jeesus käyttää taitavasti, tuoreesti ja mieleenpainuvasti myös metaforia: Te olette maan suola, maailman valo.

– Erityisesti Vuorisaarna on ehtymätön inspiraation lähde. Mikään ei tule vaikuttavuudessaan lähellekään sitä, arvioi retoriikan asiantuntija Antti Mustakallio.

Jeesus näkee kansanjoukot, nousee vuorelle ja alkaa puhua: ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.”

Nasaretilainen näkee, että hänellä on hyvä ja oikea aika, ”kairoshetki”, pitää tärkeä puhe. Yleisö haluaa kuunnella ja on tullut paikalle sitä varten.

– Tämä on esimerkki kaikille puhujille, joilla on sanoma ja missio: Käytä hyväksi ne tilaisuudet, jotka sinulle siunaantuvat, jos paikalla on oikea yleisö.

Älä heitä helmiä sioille

Mustakallio pitää erityisen hienona ilmaisuna kehotusta katsoa taivaan lintuja ja kedon kukkia. ”Jos Jumala pitää niistä huolen, niin tottahan teistäkin!” Vähempiarvoisesta, tunnetusta tosiasiasta johdetaan yleinen periaate.

– Jeesus käyttää taitavasti, tuoreesti ja mieleenpainuvasti myös metaforia: Te olette maan suola, maailman valo.

Nasaretilaisen retoriikka on radikaalia. Hän vetoaa jumalalliseen auktoriteettiinsa. ”Teille on opetettu näin, mutta minä sanon teille…”

Helmiä ei heitetä sioille.

Vuorisaarna teki valtavan vaikutuksen jo omana aikanaan ja koskettaa edelleen.

– Asenne ei ole aneleva: ”Hei, kuunnelkaa, mulla on oikeasti hyvä juttu”, vaan Jeesus edellyttää kuulijoilta kiinnostusta. Ne, jotka pitävät hänen puhettaan arvokkaana, kuulevat ja ymmärtävät.

Onko Jeesus retoriikan näkökulmasta nerokas, suorastaan jumalainen puhuja?

– Kyllä. Vuorisaarna teki valtavan vaikutuksen jo omana aikanaan ja koskettaa edelleen. Jeesusta ei seurata vain vallankumouksellisen sanoman takia, vaan myös siksi että hän osasi esittää sen mullistavalla tavalla.

Puhu niin kuin haluat itsellesi puhuttavan

Puhetaidon kouluttaja, pastori Antti Mustakallio antaa vinkkejä hyvään ja hedelmälliseen uskonnolliseen retoriikkaan.

• • Esitä aina ajatuksesi niin, että yleisö ymmärtää, mitä tarkoitat.
  • Säilytä nöyrä asenne. Voi hyvin olla, että olet jossain asiassa väärässä ja toinen on oikeassa. Ole valmis muuttamaan mieltäsi. Hylkää dogmaattinen jääräpäisyys.
  • Tiedosta tunteiden vaikutus. Tärkeimmät ja henkilökohtaisimmat asiat synnyttävät suurimpia tunteita. Kuulijan lempiajatuksen kriittinen käsittely voi tuntua hyökkäykseltä.
  • Ole asiallinen, kohtelias ja ystävällinen. Älä hyökkää, vinoile tai pilkkaa. Taitavan kielenkäyttäjän on varottava olemasta niin nokkela ja viiltävä, että toisen saa näyttämään nololta törpöltä.
  • Anna kuulijan säilyttää kasvonsa. Oman näkemyksen muuttaminen on psyykkisesti vaativaa. Tee se helpommaksi olemalla reilu ja turvallinen. Älä käännä veistä haavassa, jos toisen argumentit osoittautuvat heikoiksi.
  • Yleisö tai keskustelukumppani ei ole vastustajasi, joka pitäisi päihittää tai käännyttää hinnalla millä hyvänsä.
  • Pidä puhujana rima korkealla ja ihanteet kirkkaina. Silloin voit innostaa muitakin. Usein metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan.
  • Tee oikeutta toisen näkemyksille. Älä tee niistä vääristeltyä karikatyyria eli olkiukkoa. Pidättäydy epäreiluista puhetavoista.
  • Mieti, millaisia keinoja sallisit ja haluaisit itseäsi kohtaan käytettävän vaikuttamisessa. Ellet halua, että kriittistä päätöksentekoa jallitetaan vaikkapa tunteita ravistelemalla, älä käytä sitä tapaa.

– Puhujan on viisasta yrittää asettua kuulijan asemaan. Kohtele toista näkemyksineen niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Tämä on kaikkeen viestintään hyvä ohjenuora, jolla päästään jo pitkälle, Mustakallio summaa.