KIRJOITTAJA

Ilkka Enkenberg

KUVAT

Jaa artikkeli

Maksuton artikkeli | 02.05.2024 | 8/2024

Kristinusko on tutkitusti hyvä juttu

Kiusaaminen on nykyään pahimmillaan sitä, että nuori joutuu väkivallan uhriksi, teko kuvataan kännykällä ja jaetaan sosiaalisessa mediassa. Poliisin tietoon tulleiden nuorten väkivaltarikosten määrä on viimevuosina lisääntynyt, ja suhteellisesti eniten on lisääntynyt vakavin rikollisuus: törkeät ryöstöt, henkirikokset ja henkirikoksen yritykset.

Median uutiskynnyksen ylittävät äärimmäiset teot kuten kouluampumiset, joihin saattaa liittyä pitkään jatkunutta kiusaamista. Niiden taustalla on syvempiä ongelmia, joihin ei kenties ole pystytty puuttumaan ajoissa.

Moni asiantuntija on viimeisten kahden vuoden sisällä ottanut kantaa lasten ja nuorten väkivaltaisuuden kasvuun. Oikeuspsykologi Jan-Henry Stenberg esitti Helsingin Sanomissa marraskuussa 2023, että Suomessa on meneillään nuorten väkivaltaepidemia, jonka takana ovat some, aikuisten auktoriteetin mureneminen ja raakojen tekojen liian lievät rangaistukset.

 

Tutkimuksen mukaan hengellisyys ja usko ovat hyvinvointia tuottavia asioita.

 

Huhtikuussa 2024 lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen peräsi samassa lehdessä päättäjiltä toimia: ”vuonna 2021 teimme vuosikertomuskannanoton vertaisten välisestä väkivallasta ilman, että siitä on tullut sen kummempia poliittisia päätöksiä. Kuvaamisen kriminalisointi ei sekään ole edennyt mihinkään”.

Marraskuussa 2022 Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa: ”meillä tulee hyvin vastuuntuntevaa nuorisoporukkaa, mutta sitten tulee porukkaa, joka ei oikein edes tiedä, mikä tässä on väärin ja mikä on oikein. Rajat hämärtyvät, kun rajojen asettajia ei ole”.

Vanhemmuus on siis hukassa. Kaikilla nuorilla ei ole välttämättä yhtään turvallista aikuista elämässään.

Useiden tutkimusten mukaan kristinusko antaa elämälle sellaista pohjaa ja sisältöä, joka tukee hyvinvointia. Etenkin Yhdysvalloissa on tehty tutkimuksia, joissa on havaittu, että kristinuskon merkityksellisenä kokevat ovat pienemmässä vaarassa syrjäytyä tai syyllistyä väkivaltarikoksiin.

 

Kaikesta tästä voisimme päätellä, että nuorison keskuudessa näkyvä orastava uskonnollinen liikehdintä eli herätys voisi olla merkittävä myös yhteiskunnallisella tasolla.

 

Myös suomalaistutkimuksen mukaan uskonnollisuus lisää henkistä hyvinvointia. Teologian tohtori ja psykologian väitöskirjatutkija Harri Koskelan ja psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen tutkimusartikkeli Uskonnollisuuden yhteys hyvinvointiin, onnellisuuteen ja pahoinvointiin julkaistiin maaliskuussa 2023 eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan hyvinvointiraportissa. Artikkelissa todetaan, että tieteellisen tutkimuksen mukaan hengellisyys ja usko ovat hyvinvointia tuottavia asioita.

Kaikesta tästä voisimme päätellä, että nuorison keskuudessa näkyvä orastava uskonnollinen liikehdintä eli herätys voisi olla merkittävä myös yhteiskunnallisella tasolla. Mikäli se leviäisi meitä rajaavien kuplien yli kaikkiin kansankerroksiin, sillä voisi olla moninkertaisia hyviä vaikutuksia.

On tietenkin vaikea kääntyä Jumalan puoleen pelkästään tilastojen ohjaamana. Useimmiten se vaatii henkilökohtaisemman kokemuksen, monesti henkilökohtaisen kohtaamisen sellaisen kristityn kanssa, joka kertoo omasta uskostaan.

Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse lähteä jakamaan traktaatteja kaduille. Riittää, että elää uskoaan todeksi ja vastaa, kun kysytään.

 

 

Kokeile kuukausi eurolla

Tutustu Sanan digitilaukseen 1 € / 1 kk. Se on helppoa ja turvallista, voit perua tilauksen milloin hyvänsä.

Jaa artikkeli