Kari Kuula | Miten Jeesuksen risti pelastaa meidät?

Jo ensimmäiset kristityt tajusivat, miten oudolta heidän sanomansa Jumalan Pojan ristinkuolemasta kuulostaa. Juutalaisille se oli Jumala pilkkaa ja kreikkalaisille pähkähullua teologiaa. Silti ristiä ei voinut ohittaa. Jeesus todella kärsi, kuoli ja haudattiin.

Niinpä pääteltiin, että ristinkin täytyi kuulua Jumalan suunnitelmiin. Heti kohta pääsiäisen jälkeen oivallettiin hänen kuolleen meidän syntiemme tähden. Jo vainooja Paavali kuuli ensimmäisten kristittyjen selittävän ristiä näin.

Verrataan sitä auton osien luetteloimiseen: renkaat, ratti, taka-akseli ja niin edelleen. Mitään osaa ei voi jättää pois. Jokaisella on oma paikkansa.

Vanhan testamentin syntiuhrit olivat sen ennakkokuvia. Samoin profeettojen ja psalmien kuvaukset Herran kärsivistä palvelijoista.

Mutta miten Messiaan kuolema korjasi syntiongelmamme? Mikä sen tarkempi mekanismi oikein oli?

Uusi testamentti vastaa usealla eri tavalla. Jeesus osti meidät vapaaksi. Hän kärsi rangaistuksen puolestamme. Hän antoi itsensä uhriksi Jumalalle. Hän otti pois syntimme, kuin se olisi jotakin likaa meissä. Hän voitti meitä sitoneet pahan vallat. Jeesus teki ristillä sovinnon Jumalan ja ihmisten välille.

Sovitusteologisia malleja

Joidenkin kristittyjen mielestä kukin ristintulkinta kertoo samasta asiasta jonkin osa-alueen. Verrataan sitä auton osien luetteloimiseen: renkaat, ratti, taka-akseli ja niin edelleen. Mitään osaa ei voi jättää pois. Jokaisella on oma paikkansa.

Samoin eri ristintulkinnoista rakentuu yksi sovitusteologinen kokonaisuus. Jeesuksen kärsimys tarjosi Jumalalle uhrin, jolla maksettiin velkamme. Silloin synnit otettiin meistä pois ja syntyi sovinto meidän ja Jumalan välille. Sen ansiosta pahan valtojen ote meihin raukesi.

Toisin kuin lännessä, siellä pelastuksen ydin ei sijoitu Jeesuksen ristiin vaan ylösnousemukseen. Siinä voitetaan kuolema ja avataan ovi tulevaan elämään.

Toiset kristityt rakentavat pienimuotoisempaa ristinteologiaa. Heille jokainen raamatullinen ristintulkinta on itsenäinen kielikuvana, jotka kukin kertovat saman perusasian: risti avaa tien Jumalan luo. Tähän viittaa evankeliumien maininta siitä, kuinka Jeesuksen kuollessa temppelin väliverho repesi kahtia avaten näkymän salattuun kaikkein pyhimpään (Luuk. 23:45).

Se kuitenkin jätetään avoimeksi, miten tuo tien avaaminen tarkasti ottaen tapahtui. Tiedämme vain, että hän kuoli syntiemme vuoksi. Siksi hän voi pelastaa meidät synnin ja kuoleman vallalta.

Liikkumavaraa kristitylle

Vielä on kolmaskin tapa ymmärtää Jeesuksen risti. Se ei ole itsenäinen sovitustapahtuma, vaan yksi lenkki pelastustapahtumien ketjussa. Jeesuksen koko tie sikiämisestä viimeiseen tuomioon koituu meidän autuudeksemme. Risti on yksi vaihe tässä.

Idän kristillisyys suosii tätä tulkintaa. Toisin kuin lännessä, siellä pelastuksen ydin ei sijoitu Jeesuksen ristiin vaan ylösnousemukseen. Siinä voitetaan kuolema ja avataan ovi tulevaan elämään. Samalla Jeesuksen koko tie tuo Jumalan pelastavan läsnäolon uskovien jokaiseen elämänvaiheeseen.

Siksi Jeesuksen ristiin saa suhtautua melko väljästi, kunhan tietää senkin kuuluvan Pelastajan tiehen.

Ristintulkintojen moneus antaa liikkumavaraa epäröivälle etsijälle. Kristikunta ei ole kanonisoinut mitään sovitusopin versiota viralliseksi kannaksi. Siksi Jeesuksen ristiin saa suhtautua melko väljästi, kunhan tietää senkin kuuluvan Pelastajan tiehen.

Sen sijaan Jeesuksen persoonasta on vain yksi näkemys: hän on meidän pelastuksemme tähden ihmiseksi tullut Jumalan toinen persoona. Jumalaihminen, kuten kaunis ilmaus kuuluu. Tästä ei voi neuvotella samalla tavalla kuin ristintulkinnoista.

Tässä sarjassa poimitaan Luukkaan evankeliumin parhaita aarteita. Sanoma Jeesuksesta hoitaa sydäntä ja avaa mielen valtaville näköaloille. Teologian tohtori Kari Kuula johdattaa evankeliumin syvempään ymmärtämiseen.