KUVAT
Ihmisten tarinat | 15.12.2025 | 22/2025
Laulaja ja kuoronjohtaja Jepa Lambert kertoo Elämäni sanat -haastattelussa, mitä hänelle merkitsevät ilo, harmonia ja Ianto. Lisäksi hän avaa perheensä jouluperinteitä.
Kun Jepa Lambertin tapaa, ei tarvitse ihmetellä, miksi hän on valinnut ensimmäiseksi sanakseen juuri sanan ilo. Hänestä suorastaan huokuu hyvää mieltä, joka tuntuu täyttävän huoneen hämärätkin nurkat.
– Jotenkin tiedostan sen, että olen positiivinen ihminen tai optimisti. En tiedä, onko ollut ihan pienestä asti niin, että katson sitä aurinkoisempaa puolta asioista tai yritän nähdä hyvän ensin. Ja onko liian vähän huonoja asioita tapahtunut elämässä? Voiko huonoja asioita tapahtua liian vähän? Lambert pohtii.
Hänen mielestään ilo ja innostus liittyvät myös laulamiseen, jonka tulisi kulkea niiden kautta. Samaan aikaan laulaminen toimii myös ilon lähteenä.
Lambertilla on kaksi isoveljeä ja pikkusisko, ja sisarusten välit ovat läheiset. Hän kertoo olleensa vilkas lapsi, ja joskus isoveljet laitettiin vahtimaan pikkusiskojaan.
– Meillä on ollut vähän sellaista tytöt vastaan pojat -meininkiä, ollaan juostu isoveljiä karkuun.
Lambertilla oli jo lapsena vahva esiintymisvietti, jota hän pääsi toteuttamaan helluntaiseurakunnassa laulaen ja soittaen.
– Heti, kun olen saanut esiintyä pienenä tyttönä kuorossa, olen varmaan halunnut laulaa sooloa, muusikko naurahtaa.
– Musiikki on suuri ilonaihe, samoin se, että saan laulaa työkseni. Se on harvalle mahdollista Suomessa, Lambert sanoo viitaten pienen maan musiikkikenttään.

Jepa Lambertin vuoden 2025 Soulful Christmas -joulukiertue alkoi 4.12. Mikkelistä ja päättyy 21.12. Poriin.
Eräs Lambertin iloisuuden salaisuuksista on kiittäminen.
– Aamulla mietin, mitä kaikkea minulla on, ja sitä kautta löydän ilon.
Kiitollisuutta herättäviä asioita ovat esimerkiksi terveys, koti, turva ja rauha. Uutisotsikot nostavat pintaan paljon epävarmuutta, ja niissä puhutaan usein muun muassa sodasta.
– Sitä tärkeämpää on mielestäni muistaa se, mitä meillä on ja olla kiitollinen esimerkiksi siitä, että meillä on rauha.
Aamulla mietin, mitä kaikkea minulla on, ja sitä kautta löydän ilon.
Lambert pyrkii myös viljelemään kiitos-sanaa arjessaan.
– Se on tärkeä sana sanoa ääneen.
Kiitollisuus ei kuitenkaan tarkoita paikalleen jäämistä.
– Olen vähän semmoinen duunari, että kun jotain saavuttaa, sitä ei halua pitää itsestään selvänä. On paljon, mistä olla kiitollinen. Sitten mietin, että ei voi olla varma, kauanko se kestää.
Lambert puhuukin hetkessä olemisesta, mikä on monesti vaikeaa, sillä ajatuksilla on tapana poukkoilla niin menneisyydessä kuin tulevaisuudessakin.
Ianto on Lambertin pojan nimi, joka on walesin kielen eli kymrin vastine nimelle John. Se kantaa mukanaan pojan Walesista kotoisin olleen isoäidin perinteitä ja kulttuuria.
– Ianto on elämäni valo, joka tuli maailmaan silloin, kun täytin 30, Lambert kertoo ilon ja kiitollisuuden lähteestään.
Monelle tulevat Walesista ensimmäisenä mieleen paikannimet, jotka päihittävät pituudessa jopa suomen kielen rakennelmat. Vaikka Ianto on sanana lyhyt, sen kantaja on tottunut nimestään viliseviin erilaisiin lausunta-asuihin. Hän on myös päässyt brittiläisen isoisänsä kanssa käymään Walesissa.

Jepa Lambertia kiehtoo lauluharmonioissa se, että muut äänet voivat muuttaa sen, miten melodia kuullaan.
Tämä sana oli Lambertin mukaan pakollinen kahdeksan sanan listassa.
– Me kaikki tarvitsemme armoa, ihan joka ikinen päivä.
Lambert kertoo, että hänen mielestään se kattaa myös uskon.
– Ilman armoa en varmaan uskoisi yhtään mihinkään. Se käsittää Jumalan armon minua kohtaan mutta myös omaa itseä kohtaan osoitetun armollisuuden.
Esiintyvänä taiteilijana Lambert on jatkuvasti esillä, eikä itsensä rakastaminen ole ollut hänelle aina helppoa.
– Varsinkin parikymppisenä olin tosi armoton itseäni kohtaan. Lähimmäisen rakastaminen on ollut helpompaa kuin itsen.
Lähimmäisen rakastaminen on ollut helpompaa kuin itsen.
Iän ja ennen kaikkea Jumalan armollisuuden kautta hän on oppinut armollisuutta myös itseään kohtaan.
– Pitääkö ensin uskoa se, että Jumala on armollinen minuakin kohtaan, Lambert pohtii.
Hän kertoo kokevansa Jumalan armon ja läsnäolon ennen kaikkea musiikin kautta, mutta joskus armon kokemukset liittyvät musiikin lisäksi myös rukoukseen. Joskus ne tulevat autossa, keikkailevalle artistille kun kertyy reilusti kilometrejä.
– Koen sen aaltona, ja sitten murrun. Koen, että Jumala rakastaa minua tällaisena kuin olen. Mutta sitten, kun seuraavana aamuna katson vaikka peiliin tai kuuntelen jotain äänittämääni lauluraitaa, en aina muista sitä.
– Minä olen Jumalan luomus, ja Jumala on armo. Se pitää aina muistaa.
Jotkut ihmiset kokevat ja oppivat asioita kehonsa kautta, toiset ovat visuaalisia. Jepa Lambert kertoo olevansa auditatiivinen eli kokevansa äänet erityisen voimakkaasti.
– Jos keskustelisin kanssasi vaikka kahvilassa ja siellä olisi taustamusiikkia, niin kuulisin koko ajan, mikä siellä soi ja kuka siellä laulaa ja mitä harmonioita siellä on.
Teemme haastattelua Radio Dein studiossa, jossa taustaäänet on karsittu minimiin, mutta voin kuvitella, että kahvilassa keskustelumme kääntyisi taustalla soivan musiikin kautta helposti kulloiseenkin kappaleeseen.
– Minulla on sellaiset ihme antennit päässä. Joskus se on ärsyttävääkin, kun siitä ei pääse eroon, ääni on niin tärkeä.
Ensimmäiset nauhoituksensa Lambert teki alle kouluikäisenä. Hänen äidillään on c-kasetti, jolle on äänitetty, kun hän 5-vuotiaana laulaa Star Wars -elokuvan teemamusiikkia.
– Kuusivuotiaana olin studiossa ensimmäistä kertaa, koska äiti ja isä olivat Ristin Voitossa ja siellä tehtiin paljon lastenlevyjä ja tarvittiin lapsikuorolaisia laulamaan, Lambert viittaa helluntaikirkon kustannusyrityksen palveluksessa olleisiin vanhempiinsa.
Suosikkiäänekseen Lambert mainitsee linnunlaulun.
– Keväällä, kun linnut alkavat laulaa, avaan ikkunat. Tunnistan aika monta lintua. Lokit eivät ehkä ole lempilintujani mutta satakielet ja mustarastaat kylläkin.
Satakieli on tunnettu ilta- ja yölaulajana, ja kuuluvasta sekä kauniista äänestään huolimatta itse lintu on melko vaatimattoman näköinen.
– Minussa asuu pieni lintubongari, ja haluaisin oppia tunnistamaan linnut niiden laulun perusteella, Lambert kertoo haaveestaan.
Vaikka äänet usein tuottavat iloa, erilaisten äänten keskellä eläminen voi olla myös kuormittavaa. Lambertin työ painottuu iltoihin, ja esimerkiksi seinän takaa kuuluva poraus päivän oman rauhallisen hetken aikana voi olla hyvinkin ärsyttävää. Onneksi sen jälkeen voi taas uppoutua vaikkapa lintujen liverrykseen tai hyvään gospel-kappaleeseen.

Harmonia on Lambertille tärkeä sana, ja jo lapsena hän teki harmonioita kodinkoneilla.
Jepa Lambert kuvailee harmoniaa sisarussuhteen kaltaiseksi, paitsi että harmoniassa on kyse sävelten välisistä suhteista.
– On yksi kaveri ja sille laitetaan pari veljeä tai siskoa, jotka ovat koko ajan sen kaverin kanssa ja liikkuvat yhdessä, hän havainnollistaa.
Harmoniat olivat Lambertille tärkeitä jo lapsena, ja hän toteutti niitä mielikuvituksellisillakin tavoilla.
– Muistan, kun meillä oli vielä lankapuhelin ja imuri ja kaikkea, niin tein niille intervalliharmoniaa, koska se oli niin mielenkiintoista.
Nykyartisteista Lambert mainitsee Beyoncen, joka laulaa omiin kappaleisiinsa itse harmonioita taustalle, lisäksi esimerkiksi Brandy-niminen R&B-artisti tunnetaan äänikudelmien tekijänä.
– Hän on taituri, jota monet jäljittelevät, Lambert kertoo.
Kuoronjohtajana toimiessaan Lambert rakentaa kuorolaisten äänistä harmonioita.
– Muut äänet voivat täysin muuttaa sen, miten melodia kuullaan, hän selittää moniäänisyyden olemusta.
Lambert tunnetaan paitsi omasta artistiurastaan myös taustalaulajana, ja hän on esiintynyt muun muassa suositussa Elämäni biisi -televisio-ohjelmassa. Joku voisi kenties ajatella, miksi olla taustalla, jos itsellä on valtavan kaunis ääni.
– Se on mielestäni ihana tehtävä, koska siinä voi tukea tai vahvistaa itse melodiaa ja solistia.
Harmonian löytäminen taloudessa ja levossa on välillä haasteellista.
Esiintyvän artistin työ on epäsäännöllistä, sillä joskus kuukaudessa ei ole yhtään vapaapäivää, joskus taas voi olla viikkoja, että töitä ei ole.
– Jos mietitään työn ja vapaa-ajan tasapainoa, tällä hetkellä minusta tuntuu, että en ole ihan harmoniassa. Harmonian löytäminen taloudessa ja levossa on välillä haasteellista.

”Jumalan on rakkaus. Se on mielestäni koko Raamatun ydin. Paljon puhutaan ristiriidoista ja uskontojen eroavaisuuksista. Minun mielestäni pitäisi puhua enemmän rakkaudesta ja siitä, mikä kaikkia ihmisiä yhdistää”, Jepa Lambert sanoo.
– Olen aina ollut vesieläin. Sanoin jo pienenä, että haluaisin olla merenneito tai delfiini tai valas.
Lambert kertoo, että hänen mumminsa kerrostalon alakerrassa oli uima-allas, joka oli sisarusparven ehdoton suosikkipaikka.
– Kun olimme siellä kylässä, uimme väsyksiin asti.
– Kaipaan aina veden äärelle. Ihan sama, onko järvi tai meri, haluan mennä rantaan.
Lambert kertoo, että ollessaan Heini Ikosen kanssa Vesterinen yhtyeineen -orkesterissa taustalaulajina, he aina kesän keikoilla etsivät lähimmän uimapaikan ja kävivät pulahduksella.
– Teimme Anssi Kelalle uimakarttaa Google Mapsiin, Lambert nauraa.
Vesi liittyy lopulta myös suurempiin asioihin.
– Kun näkee ulapan, se auttaa ottamaan yhteyden Jumalaan. Vesi rauhoittaa ja vie ajatukset pois asioista, jotka painavat.
Lambert kuvailee rakkautta asiaksi, jota ilman ei voisi olla.
– Jumalan on rakkaus. Se on mielestäni koko Raamatun ydin. Paljon puhutaan ristiriidoista ja uskontojen eroavaisuuksista. Minun mielestäni pitäisi puhua enemmän rakkaudesta ja siitä, mikä kaikkia ihmisiä yhdistää.
Lambert on kiitollinen rakkaudesta, jota on saanut elämänsä aikana esimerkiksi vanhemmiltaan ja sisaruksiltaan.
– Se on suojellut, sillä yläasteella minua kiusattiin helluntailaisuudesta. Se ei mennyt niin syvälle, koska minua rakastettiin.
Minun mielestäni pitäisi puhua enemmän rakkaudesta ja siitä, mikä kaikkia ihmisiä yhdistää.
Kiusaamista esiintyy toki yhä esimerkiksi koululaisten parissa, mutta kristinusko ei enää ole samanlainen kimmoke sille kuin joskus aiemmin. Se voi olla jopa positiivinen tapa erottua. Lambertin nuoruudessa asiat olivat vielä toisin, ja haavat olisivat voineet olla syvätkin ilman kotoa ja helluntaiseurakunnasta saatua tukea ja hyväksyntää.
Rakkaus on Lambertin mukaan myös pieniä hyviä tekoja sekä rohkeutta olla oma itsensä. Se saattaa näkyä ulospäin vaikkapa turvallisuutena. Lambert kertoo tarinan ihmisestä, joka tuli kyselemään häneltä gospel-kuoroista.
– Hän tuli monta kertaa, ja sitten selvisi, että hänellä on syöpä ja hän halusi pyytää rukousta. Aitoa rakkautta on mielestäni se, että joku uskaltaa tulla pyytämään esirukousta.

Muusikko Jepa Lambertin jouluun kuuluvat erottamattomana osana piparit ja käynti hautausmaalla.
Lambertin lapsuudenperheen perinteisiin kuuluu yhteinen joulunvietto. Silloin vanhemmat ja sisarukset perheineen kokoontuvat yhteen, ja kullakin on oma roolinsa tarjoomusten suhteen. Isän heiniä ovat kinkku ja graavikala, äiti puolestaan tuo laatikot.
– Piparit ja jälkiruoka ovat minun osuuteni.
Hän tekee itse taikinan ja koristeluun käytettävän tahnan.
– Kun tuoksu leviää kämppään, se leijuu siellä monta päivää. Se on ihanaa.
Lopputuotteet hän koristelee yhdessä Ianton kanssa. Pipari on Lambertin mielestä ainutlaatuinen ja jopa aliarvostettu leivonnainen, ja viettäessään jouluja esimerkiksi Britanniassa, hän ikävöi täkäläistä joka joulun hittiä.
Pipareiden lisäksi Lambertin jouluun kuuluvat muun muassa musiikki ja käynti hautausmaalla.
Kaikkein surumielisimmistä joululauluista Lambert ei pidä, hänen suosikkejaan ovat muun muassa En etsi valta, loistoa ja Arkihuolesi kaikki heitä. Lisäksi valmistelujen taustalla soivat amerikkalaiset joululaulut.
Joulukirkko puolestaan on ruokapöydässä.
– Isä lukee evankeliumin ja sitten rukoillaan.
Perheen perinteisiin kuuluu myös käynti hautausmaalla, jonne mennään yöllä ruokailun ja lahjojen avaamisen jälkeen.
– Siellä on kynttilämeri ja tosi kaunista.
Haastattelu on osa Elämäni sanat -sarjaa, ja voit kuunnella sen kokonaisuudessaan osoitteessa sana.fi/podcastit.
Tutustu Sanan digitilaukseen 1 € / 1 kk. Se on helppoa ja turvallista, voit perua tilauksen milloin hyvänsä.
LISÄÄ AIHEPIIRISTÄ