KIRJOITTAJA

Ilkka Enkenberg

KUVAT

PxHere/Robert Couse-Baker

Jaa artikkeli

Aika ja ilmiöt | 14.04.2023 |

Uskonnollisuus hiipuu Yhdysvalloissa

The Wall Street Journalin yhdessä yhteiskuntatutkimuslaitos NORCin kanssa maaliskuussa 2023 totuttama kysely paljasti, että yhdysvaltalaisten kiinnostus uskontoa kohtaan muuttuu nopeasti. Suunta on alaspäin.

Vielä vuonna 1998 amerikkalaisista 62 prosenttia kertoi vastaavassa tutkimuksessa uskonnon olevan heille hyvin tärkeä arvo. Vuoden 2019 kyselyssä osuus oli 48 prosenttia. Vuonna 2023 luku oli pudonnut 39 prosenttiin.

Samaan aikaan myös muut perinteisinä pidetyt arvot ovat menettäneet hohdettaan amerikkalaisten silmissä. Esimerkiksi isänmaallisuutta piti vuonna 1998 hyvin tärkeänä arvona vielä 70 prosenttia vastaajia, kun vuonna 2023 vastaava määrä oli 38 prosenttia.

Vuonna 1998 noin 47 prosenttia kyselyyn vastanneista piti hyvin tärkeänä osallistumista oman paikallisyhteisönsä toimintaan. Yhdysvalloissa esimerkiksi erilaiset vanhempainyhdistykset ja hyväntekeväisyystoiminta ovatkin olleet arvossaan. Tämäkin on muuttunut, sillä vuonna 2023 vain 27 prosenttia vastaajista piti yhteisön toimintaan osallistumista hyvin tärkeänä.

Siinä missä perinteisten arvojen tärkeys vastaajille on laskenut, materiaalisten arvojen merkitys on nousussa. Rahaa piti vuonna 1998 hyvin tärkeänä arvona 20 prosenttia vastaajista, vuonna 2023 jo 43 prosenttia.

Perinteisiä arvoja pidettiin odotetusti tärkeämpinä vanhemmissa ikäryhmissä, esimerkiksi uskontoa piti hyvin tärkeänä 55 prosenttia yli 65-vuotiaista vastaajista. Sen sijaan 18–29-vuotiaista sitä piti hyvin tärkeänä 32 prosenttia.

Niin ikään puoluetausta näkyi vastaajien arvoissa, sillä republikaanien äänestäjistä selvästi suurempi osa, 53 prosenttia piti uskontoa hyvin tärkeänä kuin demokraattiseen puolueeseen suuntautuvista tai puolueista riippumattomista vastaajista, joista sitä piti hyvin tärkeänä vain 27 prosenttia.

Maaliskuussa 2023 toteutettuun kyselyyn oli haastateltu 1019 ihmistä.

Vastauksissa tulee esiin paitsi Yhdysvaltojen kahtiajako liberaaleihin ja konservatiiveihin, myös se, että nuorille uskonto ei ole yhtä olennainen osa elämää kuin heidän vanhemmilleen ja isovanhemmilleen.

Maallistumiskehitys on totta niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin.

Maallistumiskehitys on totta niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin.

Kirkon tuoreimmassa, vuonna 2020 julkaistussa nelivuotiskatsauksessa uskontoa piti melko tai erittäin tärkeänä elämänalueena 31 prosenttia vastaajista. Myös suomalaisten kohdalla ikä oli vahvasti kytköksissä siihen, kuinka suuressa arvossa uskontoa pidettiin. Esimerkiksi 1940-luvulla syntyneistä se oli tärkeä lähes 50 prosentille, kun taas 1980- ja 1990-luvulla syntyneistä se oli tärkeä elämänalue noin 18 prosentille.

Usko kristinuskon opettamaan Jumalaan on Suomessa puolestaan vähentynyt vuoden 1999 47 prosentista vuoden 2019 25 prosenttiin.

Tutkimukset kertovat kehityskulusta, joka on ollut nähtävillä jo hyvän aikaa ja jota monet kirkkojen piirissä toimivat yrittävät kovasti ratkoa.

Ongelma ei silti ole maailmanlaajuinen, vaan kirkot kasvavat paikoin hämmästyttävääkin vauhtia. Esimerkiksi Nepalissa arvioidaan olleen 1960-luvun alussa alle 500 kristittyä, nyt heitä arvioidaan olevan pitkälle yli miljoona. Myös muualla Aasiassa on kasvavia kirkkoja, Iranissa kristittyjen määrä on anonyymissa kyselyssä saatujen tulosten perusteella todettu huomattavan suureksi.

Kristinusko oli alkuseurakunnan aikana köyhien ja vähäväkisten uskonto. Tutkimustulosten mukaan vaikuttaa siltä, että seurakunnat kasvavat sellaisissa maissa, joissa eriarvoisuus on suurta, esimerkiksi Nepalissa kastijärjestelmä on yhä osa ihmisten arkea.

Kokeile kuukausi eurolla

Tutustu Sanan digitilaukseen 1 € / 1 kk. Se on helppoa ja turvallista, voit perua tilauksen milloin hyvänsä.

LISÄÄ AIHEPIIRISTÄ

Jaa artikkeli