Teatteriarvio: Tampereen Työväen Teatterin Kadotettu paratiisi varoittaa siitä, miten taitavalla retoriikalla voi johtaa harhaan

Erin Shieldsin Kadotettu Paratiisi -näytelmän käsikirjoitus mukailee tunnistettavasti Shakespearen aikalaisen ja hänen tasolleen arvostetun runoilija-filosofin John Miltonin samannimistä eeppistä runoelmaa.

Tampereen Työväen Teatterissa yleisö seuraa henkeään pidätellen dramaattisia tapahtumia ihmiskunnan alkuhetkistä. Tammikuun lopussa ensi-iltansa saaneen näytelmän on ohjannut Janne Pellinen.

Jumalan uudet luomukset, ensimmäiset ihmiset, seuraavat lumoutuneena perhosen lentoa ilman huolta huomisesta. He iloitsevat itsestään, toisistaan ja ympärillään levittäytyvästä Paratiisista Jumalan enkelien huolehtiessa curling-vanhempien tavoin heidän jokaisesta tarpeestaan. Ainoastaan Hyvän ja pahan tiedon puun hedelmät Jumala on heiltä kieltänyt.

John Milton hyväksyi Raamatun kertomukset Saatanan kapinasta ja ihmisen lankeemuksesta tosiasioina, mutta hänen uskonnollinen näkemyksensä ja ajattelunsa oli vapaamielistä. Kadotettu paratiisi on kestänyt aikaa.

Käärmeeksi naamioitunut Saatana kyseenalaistaa taitavasti Jumalan, mutta lopullinen valinta ja vastuu jää ihmiskunnan kannettavaksi.

Se miten Milton kuvaa ja kohtelee Eevaa on kylläkin ajanmukaisesti problemaattista, mutta Erin Shields haastaa herkullisesti Miltonin naiskuvan.

Kadotettu paratiisi vetoaa järjenkäyttöön, mutta samalla varoittaa siitä, miten järkeilyllä ja taitavalla retoriikalla voi johtaa harhaan. Käärmeeksi naamioitunut Saatana kyseenalaistaa taitavasti Jumalan, mutta lopullinen valinta ja vastuu jää ihmiskunnan kannettavaksi.

Näytelmä on ilahduttavan vapaa julistamisesta ja aatteellisesta stressistä. Se naurattaa, haastaa ja liikuttaa niin uskovia kuin ateisteja. Katsomme ihmistä, emme puoluetta.

Dialogi on älykästä ja hauskaa. Ohjaaja Janne Pellinen on tiennyt, mitä on tekemässä. Näyttelijät loistavat ja näyttämökuva toimii. Harvoin nauru tulee niin sydämestä kuin nyt tuli.

Poistuessamme teatterista virkistyneinä päätämme: uudestaan!