Suomen vakavin turvallisuusuhka on kansan jakautuminen, uskoo kansanedustaja Jarno Limnéll

Nuorena Jarno Limnéll, 51, mietti, mikä hänestä tulee isona, ja keksi kaksi vastausta: upseeri ja poliitikko! Sotilasura vei ensinnä mukanaan ja majuri (evp.) ahersi aktiiviupseerina kymmenen vuotta.

Sotatieteiden tohtori, valtiotieteiden maisteri ja kolmen yliopiston dosentti on myös kyberturvallisuuden työelämäprofessori, joka on toiminut liike-elämässä kyberturvallisuusjohtajana.

Kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja vaikuttaa Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston puheenjohtajana, Espoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana, Laurea-ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana, Euroopan neuvostossa, Naton Suomen valtuuskunnassa ja Maailman talousfoorumissa, vain muutamia mainitaksemme.

– Olen aina luottanut ahkeruuteen ja kovaan työntekoon, ja sitä kautta elämääni onkin tullut hyviä asioita. Iän lisääntyessä olen entistä kiitollisempi siitä, että olen saanut työskennellä omien intohimojeni parissa.

Limnéllillä on kolmelle lapselleen elämänohje.

– Löydä se, mitä haluat sydämestäsi, oma kiinnostuksen kohteesi. Minulle se on ollut aina turvallisuus.

Älä haudo murheita yksin

Nuorena alkaneesta antaumuksellisesta kiinnostuksesta turvallisuusteemaan nousee kysymys, liittyykö asiaan henkilökohtaista turvan tarvetta tai turvattomuutta.

– Olin lapsena koulukiusattu, fyysisestä kiusaamisesta henkiseen kiusaamiseen. Se tuntui todella pahalta ja jätti pysyvät haavat mieleen.

Jarno Limnéll muistaa edelleen elävästi, miten sivakoi viidesluokkalaisena kotiladuillaan. Kun ohi meni toinen hiihtäjä, hän toivoi, että kunpa voisi itsekin hiihtää joskus vapaasti, ilman kiusaamisen miettimistä.

– Psykoterapeuttisiskoni Maaret on sanonut jälkikäteen, että ehkä päätymiseni pohtimaan turvallisuusasioita koko elämän ajaksi johtuu näistä lapsuuden kiusaamiskokemuksista.

Miten selvisit niistä yli?

Jos harmittaa tai itkettää, voin soittaa luottoystävilleni tai pikkusiskoilleni mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
– Jarno Limnéll

– En ole varmaan päässyt niistä ihan täysin yli, jos rehellisesti vastaan. Asiasta on vieläkin vaikea puhua.

Limnéllillä oli lapsena elämässään turvallinen aikuinen, hyvä ystävä ja harrastus. Näistä tukipilareista huolimatta hänellä ei ollut rohkeutta puhua kiusaamisesta kenellekään, ei edes poliisi-isälle ja vakuutusvirkailijaäidille.

– Vaikenin, pidin kivut sisälläni ja tunsin pahaa oloa. Jos voisin jotain sanoa sille koulukiusatulle Jarnolle, sanoisin että kerro näistä asioista aikuisille. Älä haudo niitä sisälläsi, Limnéll sanoo.

Aikuisellakin on hyvä olla turvallisia ystäviä, hyviä harrastuksia ja elämän perusasiat kunnossa. Tänään mies ei märehdi murheitaan yksin.

– Jos harmittaa tai itkettää, voin soittaa luottoystävilleni tai pikkusiskoilleni mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Ehkä se on myös kristinuskoani, että tiedän, etten ole koskaan yksin.

– Ellei olisi uskoa, tuntuu, että aika kovassa maailmassa sitä eläisi, Jarno Limnéll sanoo.

Venäjääkin vakavampi vaara

Vaikuttivat lapsuuden kovat kokemukset alan valintaan tai ei, urapolku osoittautui suotuisaksi, sillä niin määrätietoisesti Limnéll sillä eteni. Ja juuri nyt tälle turvallisuusosaamiselle on kysyntää. Maanpuolustuskorkeakoulussa tehty väitöskirja Suomen uhkakuvista valmistui 2000-luvun alussa.

– Suomi varautui silloinkin laajamittaiseen sotilaalliseen hyökkäykseen. Perinteiset uhkakuvat eivät olleet kadonneet mihinkään, mutta turvallisuus käsitteenä laajeni.

Sotilaallisen ja kansallisen turvallisuuden rinnalla puhuttiin yhä enemmän ympäristöstä, kriittisestä infrastruktuurista ja globaalista turvallisuudesta.

– Nyt ympäristökeskustelu on jäänyt harmillisen vähälle, vaikka ilmaston lämpeneminen, luonnon ääri-ilmiöt ja luontokato ovat tosi isoja ongelmia. Isänä haluaisin jättää jälkeeni hyvän maailman.

Mitkä ovat tänään maamme pahimmat uhkakuvat?

Yksi motivaationi olla mukana politiikassa on toimia kansakunnan jakautumista vastaan.
– Jarno Limnéll

– Vakavin niistä ei ole Venäjä, vaan kansan jakautuminen, polarisaatio ja eripuraisuus.

Pienillä kansoilla puolustusvoima kumpuaa sisäisestä yhtenäisyydestä. Ilman sitä ollaan haavoittuvaisia ja pahimmillaan kykenemättömiä vastaamaan ulkoiseen aggressioon.

– Keskenään riitelevä, hajanainen ja hengetön kansakunta ei enää olisi yhtenäinen ja maanpuolustustahtoinen.

Rakentavan korrektina ja kohteliaana asiapoliitikkona pidetyn Limnéllin lempiaforismi on marsalkka Mannerheimin päiväkäskystä: ”Eripura omissa joukoissa iskee pahemmin kuin vihollisen miekka.” Vastakkainasettelujen lietsominen on yksi hybridivaikuttamisen keskeisistä keinoista ja päämääristä. Sillä pyritään epävakauttamaan ja hämmentämään yhteiskuntaa ja luomaan pelkoja.

– Yksi motivaationi olla mukana politiikassa on toimia kansakunnan jakautumista vastaan.

Limnéll muistuttaa, että kaikki kansalaiset voivat luoda turvallisuuden tunnetta ympärilleen kunnioittavalla käytöksellä muita kohtaan, myös sosiaalisessa mediassa.

Korsuhengessä kestämme

Eduskunnassa turvallisuuspoliittinen keskustelu on tapahtunut erinomaisessa yhteishengessä, puolustusvaliokunnan jäsen ja maanpuolustuksen suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja arvioi.

– Meillä on korsuhenki! Puoluetaustasta riippumatta mietimme, mikä on isänmaan puolustamiselle parasta.

Limnéll toivoo, että sama hyvä henki ulottuisi muidenkin poliittisten kysymysten käsittelyyn.

Venäjältä voi odottaa melkein mitä tahansa, vain mielikuvitus on rajana.
– Jarno Limnéll

Suomessa on luja maanpuolustustahto. Puolustusvoimatkin on paremmassa kunnossa kuin vuosikymmeniin. Emme ole enää yksin vaan osana isoa puolustusliittoa.

– Uskon, että Suomi on turvallisemmassa asemassa kuin koskaan, vaikka elämme hyvin epävakaassa turvallisuusympäristössä.

Edellinen ei ole tarkoitettu tarpeettoman toivon luomiseksi.

– Epävakaina aikoina me tarvitsemme vahvasti perusteltua tulevaisuudenuskoa.

Sivistys on ase kybersodassa

Vaikka kansanedustaja korostaa, ettei turhan dramaattisia uhkakuvia kannata maalailla, ”pitää faktat lyödä pöytään”.

– Venäjältä voi odottaa melkein mitä tahansa, vain mielikuvitus on rajana. Saamme tulla vielä pitkään toimeen aggressiivisen ja laajentumishaluisen itänaapurin kanssa.

Limnéll esittelee kyberhyökkäysten kolme tasoa. Alimmalla tasolla isketään infrastruktuuriin, kuten meri- ja maakaapeleihin.

Toinen taso on ”ykkösiä ja nollia”. Jos tietokoneeseen pääsee kiristysohjelma, tiedostoihin ei pääse käsiksi.

Viisautta on laittaa välillä älylaitteet sivuun ja irrottautua uutisvirrasta, ja mennä vaikkapa kävelemään ajattelunsa virvoittamiseksi.

Kolmas taso on kognitiivinen kyberturvallisuus. Etenkin sosiaalisen median ja netin kautta voidaan vaikuttaa ajatteluun, tunteisiin, mielipiteisiin ja käytökseen.

– Kamppailu ihmismielistä tulee olemaan entistä kovempi, kun tekoäly kehittyy ja olemme syvällä sisällä digimaailmassa. Moni hankkii jo tietonsa muualta kuin luotettavista medioista.

Vihamielisen informaatiovaikuttamisen vankkana vastavoimana kyberturvallisuuden professori pitää suomalaista sivistystä.

Kybertaistelussa sieluistamme ei siis ole kyse vain teknisestä varautumisesta, vaan yhä enemmän myös ihmismielen varautumisesta.

Viisautta on laittaa välillä älylaitteet sivuun ja irrottautua uutisvirrasta, ja mennä vaikkapa kävelemään ajattelunsa virvoittamiseksi.

– Kun ihminen päästää ajatukset valloilleen ja pääkoppa voi hyvin, se on paras tapa kyetä välttämään väärää ja valheellista tietoa.

–Suomalainen sivistys on vahva vastavoima informaatiovaikuttamiselle, sanoo Jarno Limnéll.

Lännen löysyys maksaa henkiä

Kun eduskunta käsitteli Venäjän yhden hybridihyökkäyksen, välineellistetyn maahantulon torjumista, Jarno Limnéll huomautti, ettei Venäjän toiminnalla ole nyt pidäkkeitä.

Olisi naiivia ja suomalaisten turvallisuudelle vaarallista ajatella muuta.

– Venäjä ei ole myöskään päättämässä hyökkäyssotaansa Ukrainaan niin kauan kuin se näkee itsellään voiton edellytykset, Limnéll toteaa.

”Perusluterilaisessa” kodissa kasvaneen Limnéllin hengellisyys ja usko Jumalaan saa ravintoa iltarukouksesta.

Hän arvelee, että ehkä väliaikainen aselepo voi syntyä, mutta myöhemmin käy huonosti, ellei Ukrainalla ole voimaa hyökkäyksen pysäyttämiseen. Se vaatii länsimaiden tiukkaa tukea.

– On ollut surullista seurata lännen päättämättömyyttä ja haluttomuutta tukea Ukrainaa tarpeeksi. Se maksaa tänäänkin monen ukrainalaisen hengen, Limnéll sanoo.

Jos länsimaat olisivat puolustaneet yhdessä päättäväisemmin Ukrainaa, sota voisi olla jo loppu.

– Ymmärrän Trumpin viestin, että Euroopan pitäisi kantaa enemmän vastuuta puolustuksestaan. Nato-kokouksissa olen huomannut, että Suomen maanpuolustuskykyä kyllä arvostetaan suuresti.

Jarmo Limnéll näkee, että kaikesta epävakaudesta huolimatta elämme yhä turvallisessa Suomessa. – – Meidän on oltava hereillä ja kehitettävä omaa puolustusta, mutta emme saa liiaksi hautautua turvattomuuden syövereihin, hän sanoo.

Henki on miekkaa vahvempi

Yksi kadettikoulun oppi on jäänyt lähtemättömästi Limnéllin mieleen. Kenttärovasti Seppo Kangas sanoi, että henki on aina miekkaa vahvempi.

– Yhteishenki, toisten kunnioittaminen ja hyvä käytös. Kirkolla on ollut hyvin tärkeä rooli kansan yhtenäisyyden ylläpitämisessä.

”Perusluterilaisessa” kodissa kasvaneen Limnéllin hengellisyys ja usko Jumalaan saa ravintoa iltarukouksesta.

– Minulla on sellainen rutiini, että kun laitan illalla valot pois, ristin kädet.

Yksi Limnéllin ystävä sanoi, että hyvikset voittavat lopulta.

Välillä rukous on pidempi, välillä lyhyempi. Toisinaan Limnéll ehtii ristiä kädet aamuisinkin.

– Se on hetki, jossa olen läsnä Korkeamman voiman kanssa. Niistä ajatuksista eivät tiedä muut kuin me kaksi.

Toinen tärkeä hiljentymisen paikka on luonto.

– Ajatus liikkuu kirkkaammin aina kun olen liikkunut luonnossa. Se on fyysisesti hyvä asia, mutta ennen kaikkea henkisesti. Tulen aina paremmalla mielellä metsästä takaisin.

Kansankirkon puolustaja

Kristinusko ja kirkko ovat Jarno Limnéllille ”vahvoja kiinnekohtia, jotka luovat turvaa”. Niihin voi aina luottaa ja ne ovat valmiina, kun niitä tarvitaan.

– Uskallan luonnehtia itseäni kansankirkon puolustajaksi. Uskonto tarjoaa meille henkistä vakautta ja ilmapiirin, jossa minäkin voin olla mukana omalla tavallani.

Yksi Limnéllin ystävä sanoi, että hyvikset voittavat lopulta. Ikäviä asioita tekemällä saavuttaa vain lyhyen tähtäimen hyötyä.

Uskon läpinäkymättömään henkiseen voimaan, joka on läsnä kaikkialla.
– Jarno Limnéll

– Voi kuulostaa hassulta, mutta haluan uskoa, että hyvää tekemällä ja hyvään pyrkimällä hyvä voittaa viime kädessä. Uskon myös, että meillä on Jumala, joka ohjaa meitä eteenpäin.

Jumalasta puhuessaan poliitikko ”ei ole omalla vahvuusalueellaan”. Hänen on helpompaa hahmottaa mysteeriä Pyhän Hengen käsitteen kautta.

– Uskon läpinäkymättömään henkiseen voimaan, joka on läsnä kaikkialla. Ajatukseni Jumalasta liittyy Pyhään Henkeen, joka vaikuttaa keskuudessamme.

– Olen ollut aina urheilullinen ja liikunta on ollut minulle tosi tärkeä asia. Eilen kävin hiihtämässä ja tyttären kanssa uimassa, tänään on juoksupäivä ja huomenna menen kuntosalille, Jarmo Limnéll sanoo.

Ajankäytön kehityskohde

Jarno Limnéllin elämä on hektistä politiikan, perheasioiden ja turvallisuustilanteiden miettimisen ja lähes päivittäisen kuntoilun keskellä.

– Haluan myös tavata ystäviä, viettää mahdollisimman paljon aikaa vaimoni kanssa ja osallistua lasten elämään ja harrastuksiin. Haasteeni liittyy tasapainon löytämiseen ajankäytössä.

Järjestelmällinen ja tehokas toimija aikatauluttaa kalenteriin omat liikuntansa, perheajat ja pojan jääkiekkotreenit, mutta palautumishetkiä kova suorittaja ei osaa aikatauluttaa.

Hän tarvitsisi enemmän hetkiä, jolloin ei ole ohjelmaa.

Tähän tapaamiseen hän saapui aamutelevision lähetyksestä kello 6.45.

– Katsottaisiin Netflixiä, syötäisiin sipsejä ja korkeintaan käytäisiin saunassa. Välillä kaipaisin myös kunnon irtautumista ja omaa rauhallista aikaa. Siinä on kehittämisen kohde!

Tähän tapaamiseen hän saapui aamutelevision lähetyksestä kello 6.45. Kun herätyskello soi, päivä jatkuu usein minuuttiaikataululla iltaan asti.

Siksikin se ojiltainen hiljentymishetki tuntuu niin tärkeältä. Limnéll uskoo Jumalan kuuntelevan itseään niissä hetkissä.

– Ellei olisi uskoa, tuntuu, että aika kovassa maailmassa sitä eläisi.

Pidetään kotivara kunnossa

Venäjän hybridihyökkäykset, viimeisimpänä ”varjolaivaston” kaapelinkatkaisut ja pankkien palvelunestohyökkäykset, voivat olla vasta alkua. Esimerkiksi voimalaitokset sekä sähkö- ja datajärjestelmät saattavat joutua iskujen kohteeksi.

Jarno Limnéll arvioi, että suomalaisten valmiudet, on kyse kotivarasta tai henkisestä kriisinsietokyvystä, ovat vahvoja.

Kotitalouksien kannattaa varautua siihen, että niillä on tiukan paikan tullen peruselintarvikkeet, vettä ja kyky pärjätä ilman sähköä ainakin 72 tuntia. Fyysistä rahaakin on hyvä olla, jos pankkikortit ja netti eivät ole käytössä.

– Meille luo turvan tunnetta, jos on vaihtoehtoisia tapoja toimia. Koskaan ei kannata olla yhden kortin varassa.

Turvallisuusasiantuntijalla itsellään on kotivara kunnossa: takka ja polttopuita, varastoitua vettä ja kuivamuonaa, retkikeitin ja patteriradio…

– Jos kotona ei pysty olemaan jonkin kriisin seurauksena, kesämökit ovat keskeisiä varautumisen paikkoja, joissa on usein takka ja kaivo.

Limnéll asui aikanaan Kirkkonummella, missä Tapaninpäivän myrsky katkaisi sähköt. Kotona ei ollut valoa eikä lämmitystä, eikä vessakaan toiminut.

– Se päivä kaksi pärjättiin, mutta muutaman päivän päästä moni on ihmeissään, jos elämän perusedellytykset puuttuvat. Toisaalta ihminen on aika sopeutuvainen ja sitkeä, kun vaaditaan venymistä.

Tämä on todistettu urheassa Ukrainassakin.