Saarna: Sokeus vaihtui näkemiseen

Tämän pyhän teema on uskon ja epäusko. Usko näkee Jeesuksessa Jumalan Pojan, jolla on valta tehdä Jumalan tekoja. Usko ja epäusko taistelevat jokaisen kristityn sydämessä. Siksi Jeesuksen seuraaja joutuu arvioimaan oman uskonsa perusteita. Alttarilla on tänä sunnuntaina kaksi kynttilää, ja liturgisena värinä on vihreä.

Evankeliumi: Joh. 9:24–38

Mies, joka oli ollut sokea, kutsuttiin kuultavaksi. Fariseukset sanoivat hänelle: ”Anna kunnia Jumalalle! Me tiedämme, että se mies on syntinen.” Mies vastasi: ”Onko hän syntinen, sitä en tiedä. Mutta sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen.” He kyselivät: ”Mitä hän sinulle teki? Millä tavoin hän avasi silmäsi?” Mies vastasi: ”Johan minä sen teille sanoin, te vain ette kuunnelleet. Miksi te taas tahdotte sen kuulla? Tekeekö teidänkin mieli hänen opetuslapsikseen?” He vastasivat hänelle pilkallisesti: ”Sinä hänen opetuslapsensa olet, me olemme Mooseksen opetuslapsia. Me tiedämme, että Jumala puhui Moosekselle, mutta mistä tuo mies on peräisin, sitä emme tiedä.” ”Merkillistä”, mies vastasi, ”että te ette tiedä, mistä hän on – ja kuitenkin hän on antanut minulle näköni. Kaikkihan me tiedämme, että Jumala ei kuuntele syntisiä, mutta sellaista hän kuulee, joka kunnioittaa häntä ja elää hänen tahtonsa mukaisesti. Ikipäivänä ei ole kuultu, että joku olisi avannut sokeana syntyneen silmät. Jos hän ei olisi Jumalan mies, hän ei olisi pystynyt sellaiseen.” Silloin fariseukset sanoivat: ”Sinä olet syntymästäsi syntinen, syntiä täynnä koko mies – ja sinä rupeat opettamaan meitä!” He ajoivat miehen ulos.

Jeesus sai kuulla, että mies oli ajettu ulos, ja tavatessaan tämän hän kysyi: ”Uskotko Ihmisen Poikaan?” ”Herra, kuka hän on?” mies kysyi. ”Sano, jotta voisin uskoa.” Jeesus sanoi: ”Sinä olet nähnyt hänet. Hän on tässä ja puhuu kanssasi.” ”Minä uskon, Herra”, mies sanoi ja lankesi maahan hänen eteensä.

istoUusi maailma aukenee

Erään pitkän kiertueen jälkeen eräs rokkari päätyi juhlimaan menestyksekästä vuottaan ystäviensä kanssa pohjoiseen. Useaan päivään venynyt reissu tuli päätökseen ja pitkä kotimatka eteläiseen Suomeen odotti väsynyttä juhlijaa. Matkalla nälkä yllätti seurueen ja tankatakin piti.

Rokkari huomasi, ettei nähnyt kunnolla huoltoaseman ruokalistaa. Hän katsoi puhelintaan ja sekin näytti sumealta. ”Onko riehakas elämäntapani vihdoin maksanut liian suuren hinnan?” Rokkari suuntasi vessaan ja peilin edessä kyyneleitä pyyhkiessä hänen silmästään putosi piilolinssi, sitten toinen ja kolmas. Rokkari oli muistanut laittaa juhlinnan keskellä uudet piilolinssit, mutta unohtanut ottaa vanhat pois. Vessasta palasi ystäviensä seuraan näkönsä saanut onnellinen rokkari.

Jeesus antaa evankeliumissa sokealle kyvyn nähdä. Uusi maailma aukenee, tutkiva katse ja ihmetys valtaa miehen. Mikä valtava ihme ja miten ihmeellinen maisema. Voisiko Jeesus tehdä saman meille siellä missä meillä on sokeita pisteitä? Voisiko Jumalan armo avata meidänkin silmämme näkemään uusin tavoin? Vai tarvitsemmeko ensin tuon rokkarin polun?

Viestinnän asiantuntija, seurakuntapastori Pietu Korpelainen