Reportaasi: Nepalissa kristityksi kääntyminen on kriminalisoitu, mutta silti kirkot kasvavat

Joka lauantai Timothy Thapa Magar matkustaa syrjäiselle Fakhelin alueelle. Hän ajaa kuoppaisia maalaisteitä pitkin, pölyisten puiden alitse ja ylikasvaneiden kukkuloiden välistä. Hänen määränpäänsä on Hope Church – kirkko, jonka hän itse perusti muutama vuosi sitten.

Thapa Magar kuljettaa moottoripyöräänsä hitaasti pitkin soratietä ja pellon yli. Moottorin jylinä hiljenee pehmeäksi murinaksi ja katoaa lopulta kokonaan. Kuuluu vain kaukaista määkimistä ja ympäröiviltä vuorilta kantautuvaa hentoa tuulen huminaa. Kylän rakennusten keskellä on vaatimaton puinen hökkeli, jossa toimii yksi Nepalin 7 758 kirkosta.

Ensimmäiset lähetyssaarnaajat saapuivat maahan 1950-luvull.

Thapa Magarin nimi oli aiemmin Ram Kumar, mutta käännyttyään kristityksi hän päätti vaihtaa nimekseen Timothy, Pyhän Timoteuksen mukaan. Hän rakensi Hope Churchin vuonna 2012 menetettyään edellisenä vuonna työnsä. Vieraillessaan perheensä omistamalla maapalstalla hän tapasi paikallisen kristityn, joka sanoi alueen tarvitsevan kirkkoa.

Thapa Magar tunsi kutsumuksen ja päätti rakentaa kirkon perheensä vanhalle maalle. Nyt hän asuu Katmandun laitamilla ja omistaa perheensä kanssa kaiken aikansa seurakunnalle.

– Menetin kaiken. Mutta kun menetät kaiken, tarkoituksena on, että Jumala voi rakentaa sinut uudelleen.

Kirkon ulkopuolella seisoo vuohilauma, ja jumalanpalveluksen aikana kuuluu ajoittain eläinten ääntelyä.

Nopeaa kasvua

Kristittyjen määrä Nepalissa kasvaa nopeasti. Vuodesta 2011 vuoteen 2022 rekisteröityjen kristittyjen määrä kasvoi 380 000:sta 683 000:een. Open Doors -järjestö puolestaan arvioi, että kristittyjä 30,5-miljoonaisessa Nepalissa on noin 1,3 miljoonaa.

Ensimmäiset lähetyssaarnaajat saapuivat maahan 1950-luvulla ja myötävaikuttivat infrastruktuurin, koulutuksen, sairaaloiden ja voimalaitosten kehittämiseen. Siitä lähtien kristittyjen määrä on jatkanut kasvuaan, ja vuonna 2013 Nepalissa oli maailman nopeimmin kasvava kristittyjen yhteisö.

Kristinuskon historiaa Nepalissa värittävät poliittinen vaino, sosiaalinen eristäminen ja terrori-iskut. Nepalilla on pitkä historia hindukuningaskuntana, minkä vuoksi joidenkin on vaikea hyväksyä kristinuskon kasvua. Jotkut pitävät sitä uhkana maan kansalliselle identiteetille.

Kun hän oli pidätettynä, seurakunta protestoi poliisiaseman ulkopuolella ja valitti paikallisille viranomaisille.

Viime vuosina kristittynä elämisestä on tullut merkittävästi turvallisempaa, mutta esteitä on yhä. Vuonna 2017 säädettiin laki kääntymistä ja käännyttämistä vastaan, jonka seuraukset on saanut kokea myös Thapa Magar.

– Olin tuonut kaksi entistä buddhalaismunkkia seurakuntaan, ja kun heidän perheensä saivat tietää, he kertoivat asiasta poliisille.

Thapa Magar sai rangaistukseksi kolmen vuoden vankilatuomion. Kun hän oli pidätettynä, seurakunta protestoi poliisiaseman ulkopuolella ja valitti paikallisille viranomaisille. Lopulta tuomio kumottiin viiden kuukauden vankeuden jälkeen, ja Thapa Magar pystyi palaamaan seurakuntansa luo.

– Olin melkein hieman pettynyt. Olin oikeastaan odottanut innolla vankilapapiksi tulemista!

Kaksi naista laulaa virttä. Musiikki on olennainen osa jumalanpalveluksia, ja usein paikallisia kansansävelmiä on muokattu kristillisiksi lauluiksi kirjoittamalla niihin uudet sanat.

Seurakunta kokoontuu

Kun Thapa Magar avaa Fakhelin Hope Churchin teräsoven, joukko lapsia parveilee hänen jalkojensa ympärillä. Kaikki riisuvat kenkänsä ennen kuin astuvat harmaille eristematoille, jotka toimittavat lattian virkaa. Auringonvalo siivilöityy harvaan iskettyjen seinälautojen välistä.

Yksi kerrallaan seurakuntalaiset alkavat saapua. Heitä on kolmesta neljään kymmeneen, kaikki ympäröivistä kylistä. Useimmat tulevat jalkaisin, ja monille matka kestää pari tuntia. Vanha mies kainalosauvoilla nilkuttaa kirkon lattian poikki ja asettuu nurkkaan istumaan. Kirkkosalissa ei ole penkkejä.

Hiljaisuus laskeutuu, seurakunta odottaa päivän jumalanpalveluksen alkua. Palvelus on nopeaa vuoropuhelua, jossa vuorottelevat äänekäs rukous, intohimoinen laulu, tulinen julistus ja syvä hiljaisuus.

Ulkona Himalajan tuuli ulvoo ja repii hentoa puista rakennusta, joka erottaa seurakunnan ulkomaailmasta.

Ääni ja musiikki tulvivat rätisevästä, alttarin viereen asetetusta kaiuttimesta. Jotkut seisovat kädet koholla, toiset istuvat silmät suljettuina.

Kärsimättömät lapset juoksentelevat aikuisten jalkojen ympärillä. Ajoittain koko seurakunta rukoilee toistensa puolesta, ja pieni rakennus täyttyy hartailla äänillä. Jotkut ylistävät Jumalaa äänekkäästi, kun taas toiset kuiskaavat rukouksensa kyynelten kihotessa silmiin. Ulkona Himalajan tuuli ulvoo ja repii hentoa puista rakennusta, joka erottaa seurakunnan ulkomaailmasta.

Lopuksi on lyhyt ehtoollinen, jossa viinin ja öylättien sijaan tarjolla on rypälemehua ja leipäpaloja. Palvelus päättyy rukoukseen koko seurakunnan puolesta. Lyhyiden keskustelujen jälkeen kaikki lähtevät omille teilleen. Eläimet odottavat hoitajiaan ja maaseudun työt tekijöitään.

Thapa Magar menetti kaiken, kun hänen työnsä päättyi. Nyt hän johtaa omaa kirkkoaan Nepalissa.

Heitettiin ulos

Hope Churchin seurakunnan jäseniin kuuluu Pannamaya Tamang. Hän kääntyi kristinuskoon yli 15 vuotta sitten ja oli yksi ensimmäisistä, jotka liittyivät Hope Churchiin. Hän asuu kylässä tunnin matkan päässä kirkosta. Ennen kääntymistään hän oli sairastanut useita vuosia kärsien kovista kivuista koko kehossaan. Moderni tai perinteinen hoito eivät kumpikaan auttaneet, hän kertoo.

– Uhrasimme sekä ruokaa että rahaa, mutta mikään ei auttanut. Olin epätoivoinen, sanoo Tamang.

Jonkin ajan kuluttua hän kuuli naapuriltaan kristillisestä seurakunnasta ja alkoi salaa osallistua toimintaan viikoittain. Tamangin mukaan hän alkoi tuntea olonsa paremmaksi, kun seurakunta rukoili hänen puolestaan. Silloin hän päätti kääntyä.

Minut pelastettiin. Se tarkoitti, että pystyin selviytymään itsekseni.
– Thapa Magar

Kääntyminen toi kuitenkin mukanaan vaikeuksia. Kun hän kertoi perheelleen, hänet leimattiin välittömästi ”koskemattomaksi”. Tamang kertoo, ettei hänen enää sallittu asua talossa vaan hänen piti nukkua oman kotinsa ulkopuolella. Naapurit ja ystävät lakkasivat puhumasta hänelle. Siitä huolimatta Tamang ei menettänyt rohkeuttaan.

– Minut pelastettiin. Se tarkoitti, että pystyin selviytymään itsekseni.

Hän päätti työskennellä ja säästää rahaa muuttaakseen maalle, eikä hän ole koskaan katunut tätä päätöstä.

– Olen kristitty kuolemaani saakka.

Pannamaya Tamang eristettiin, kun hän vuosia sitten kääntyi kristityksi.

Tie eteenpäin

Thapa Magarille Hope Churchin seurakunta on osa hänen jokapäiväistä elämäänsä. Viikonpäivinä hän järjestää pienempiä jumalanpalveluksia seurakunnan jäsenten olohuoneissa ja suunnittelee pidempiä lähetysmatkoja.

Tänä vuonna hän toivoo voivansa vierailla vaimonsa kotikylässä, josta tämän perhe ajettiin pois uskonsa takia useita vuosikymmeniä sitten. Hän toivoo myös voivansa matkustaa Singaporeen evankelioimaan muiden kristittyjen kanssa.

Kun olet kirkossa ja todella tunnet Pyhän Hengen, saat erityisen sisäisen rauhan.
– Thapa Magar

Thapa Magar sanoo, että useimmissa paikoissa, joissa he käyvät, heidät otetaan lämpimästi vastaan.

Kysymykseen, miksi niin monet kääntyvät kristityksi, hän osaa vastata. Mutta hän on vakuuttunut siitä, että useimmat löytävät uskonnosta ilon, jota eivät löydä muualta.

– Kun olet kirkossa ja todella tunnet Pyhän Hengen, saat erityisen sisäisen rauhan.