Pääkirjoitus | Kristilliset arvot ovat monien historiallisten muutosten liikkeellepaneva voima

”Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi.”

Nämä Jeesuksen sanat löytyvät muun muassa Matteuksen evankeliumin luvusta 22. Niiden kaiku on muovannut maailmaa ja lukemattomien ihmisten ajatuksia. Vaikka Jeesus ei varmasti ollut ensimmäinen eikä viimeinen, joka ajatteli tämän ajatuksen jossakin muodossa, hänen ansiostaan se tunnetaan ympäri maailmaa rakkauden kaksoiskäskynä.

Mielestäni Jeesus sanoittaa inhimillisen perustotuuden, jonka Jumala on asettanut luomistyössään meidän kaikkien sydämiin. Langenneen maailman todellisuus vain monesti on kaukana tuon totuuden toteutumisesta. Sillä totuudesta siinä on kysymys: ihmisen tehtävä on rakastaa toisia ja myös itseään.

Vaikka Jeesus ei ollut poliittinen vallankäyttäjä, hänen opetuksensa oikeudenmukaisuudesta ja rakkaudesta lähimmäisiä kohtaan ovat syvästi yhteydessä demokratian periaatteisiin.

Jeesus ei ollut poliittinen johtaja. Hän ei noussut vallanpitäjiä vastaan tai hamunnut yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Siitä huolimatta hänen sanomansa lähimmäisenrakkaudesta on vaikuttanut mitä syvimmällä tavalla esimerkiksi meidän lainsäädäntöömme ja yhteiskuntaamme.

Kristinuskon ytimessä on ajatus ihmisarvosta. Jeesus opetti, että jokainen ihminen on Jumalan luomus ja että hänellä on arvo, joka ei riipu hänen asemastaan tai vaikutusvallastaan, ominaisuuksistaan tai mielipiteistään. Ajatus oli omana aikanaan vallankumouksellinen, ja esimerkiksi Rooman valtakunnassa kristinusko oli suosittu orjien keskuudessa.

Vaikka Jeesus ei ollut poliittinen vallankäyttäjä, hänen opetuksensa oikeudenmukaisuudesta ja rakkaudesta lähimmäisiä kohtaan ovat syvästi yhteydessä demokratian periaatteisiin. Demokratia perustuu ajatukseen tasa-arvosta, siihen, että jokaisella on yhtäläinen oikeus vaikuttaa asioihin.

Tänä päivänä demokratian ja vapauden periaatteet eivät ole itsestäänselvyyksiä edes länsimaissa.

Vaikka kirkot eivät läheskään aina ole olleet poliittisesti aktiivisia, kristillisiin arvoihin, rakkauteen ja ihmisarvoon, perustuva ajattelu on ollut monien historiallisten muutosten liikkeellepaneva voima. Sellaisia ovat esimerkiksi orjuuden lakkauttaminen ja naisten oikeuksien tunnustaminen, jotka ovat olleet merkittäviä askelia kohti vapaan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan luomista.

Tänä päivänä demokratian ja vapauden periaatteet eivät ole itsestäänselvyyksiä edes länsimaissa. Monilla alueilla edelleen vähemmistöjä sorretaan, ja poliittinen valta on usein keskittynyt pienen eliitin käsiin.

Uskon, että evankeliumin levittäminen on juuri nyt tärkeämpää kuin ajattelemmekaan. Sillä se ei ainoastaan pelasta sieluja ja muuta yksilöitä. Se muuttaa kokonaisia yhteiskuntia.

Kirjoittaja on Sana-median päätoimittaja.