Olli Ruohomäki: Pakistanissa kristittyjen vainojen taustalla vaikuttaa Saudi-Arabian 1970-luvulla levittämä wahhabismi

Väkivallan aalto kristittyjä kohtaan Pakistanissa on herättänyt elokuun aikana runsaasti kansainvälistä huomiota. Muun muassa ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch ovat esittäneet huolensa Pakistanin kristityistä. Sen lisäksi esimerkiksi qatarilainen Al Jazeera -kanava on raportoinut tapahtumista.

Väkivaltaisuudet alkoivat elokuun 16. päivänä, kun kahta nuorta kristittyä miestä epäiltiin Koraanin häpäisemisestä Jaranwalan alueella itäisessä Pakistanissa. Tämänhetkisen tiedon mukaan yli kaksikymmentä kirkkoa on poltettu ja lähes sata kristittyä on menettänyt kotinsa.

Onko Pakistanin kristittyjen tilanteessa havaittavissa jonkinlainen käänne?

– Niin ei voida sanoa, vaan tilanne on ollut huolestuttava jo vuosien ajan, sanoo Open Doors Finlandin ulkosuhdejohtaja Miika Auvinen.

Moni kristitty epäilee, että tällainen liike ei voi syntyä spontaanisti ilman, että tietyt radikaalit moskeijat koordinoiva ja lietsovat vihaa.
– Miika Auvinen

– Pakistanissa valitettavan usein vaino alkaa siitä, että radikaalien muslimien keskuudessa aletaan levittää huhua, että joku kristitty olisi häpäissyt islamin pyhiä tekstejä, hän sanoo.

Joskus uhriksi voi joutua myös muslimi, kuten viime helmikuussa tapauksessa, jossa mellakoitsijat hyökkäsivät poliisiasemalle, ottivat kiinni ja lynkkasivat jumalanpilkasta syytetyn Muhammad Waris -nimisen miehen. Elokuun alkupuolella puolestaan tapettiin eräs kristitty opettaja, koska hänen väitettiin häpäisseen Koraanin.

Miika Auvisen mukana pakistanilaisia kristittyjä huolestuttaa tällä hetkellä se, miten organisoidusti väkivalta leimahti.

– Kun huhu Koraanin häpäisystä lähti liikkeelle, aluksi mellakoitsijoita oli vain joitain satoja. Pian heidän määränsä kasvoi yli neljään tuhanteen. Moni kristitty epäilee, että tällainen liike ei voi syntyä spontaanisti ilman, että tietyt radikaalit moskeijat koordinoiva ja lietsovat vihaa, Auvinen toteaa.

Tausta Saudi-Arabian levittämässä wahhabismissa

Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki toteaa, että Pakistanissa kristittyjen tilanne on huomattavan vaikea. Hän viittaa muun muassa edellä mainitun Open Doors -järjestön dokumentaatioon, jonka perusteella Pakistanissa kristityillä on tällä hetkellä ahtaampaa kuin vaikkapa Iranissa.

– Pakistanissa on erittäin ankara jumalanpilkkalainsäädäntö, jota käytetään usein poliittisena lyömäaseena kristittyjä vastaan. Jos kristityltä halutaan saada haltuun esimerkiksi maaomaisuutta, on aika helppo tekaista väärennetyt todisteet jumalanpilkasta, Ruohomäki toteaa.

Saudirahoitteiset, wahhabismia levittävät koraanikoulut tarjoavat oppilailleen asunnon ja ruoan, joten Ruohomäen mukaan erityisesti köyhille monilapsisille perheille uskonnollinen opinahjo täyshoidolla on taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto.

Hänen mukaansa kristittyjen vainot Pakistanissa juontavat juurensa vuoden 1977 sotilasvallankaappaukseen, jolloin valtaan nousi kenraali Muhammad Zia ul-Haq. Pakistan oli alun perinkin perustettu muslimivaltioksi, mutta vasta ul-Haqin aikana valtio alkoi lainsäädännössään soveltaa islamilaista shariaa.

– Ul-Haqin kaudella Pakistan alkoi saada rahoitusta Saudi-Arabiasta, joka alkoi levittää Pakistanissa wahhabismiksi kutsuttua vanhoillista islamilaista suuntausta. Saudi-Arabian vaikutus poliittisen islamin kasvuun Pakistanissa on hyvin merkittävä, Ruohomäki arvioi.

– Saudi-Arabian tuella Pakistanissa perustettiin koraanikouluja ja rakennettiin näyttäviä moskeijoita. Yksi kuuluisimmista moskeijoista myös Saudi-Arabian vuonna 1975 kuolleen kuninkaan Faisal bin Abdulaziz Al Saudin mukaan, Ruohomäki sanoo.

Tulevaisuus voi tuoda toivoa

Saudirahoitteiset, wahhabismia levittävät koraanikoulut tarjoavat oppilailleen asunnon ja ruoan, joten Ruohomäen mukaan erityisesti köyhille monilapsisille perheille uskonnollinen opinahjo täyshoidolla on taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto.

– Läheskään kaikkien koraanikoulujen opetus ei suinkaan ole radikaalia, mutta juuri wahhabismin piiriin kuuluvat oppilaitokset ovat ongelma, Ruohomäki sanoo.

Hän muistuttaa, että vaikka kehitys on hidasta, Saudi-Arabian nykyinen kruununprinssi Muhammad bin Salman on toteuttanut uudistuksia, jotka vievät yhteiskuntaa avoimempaan suuntaan.

Saudi-Arabian avautuminen voisi pitkällä aikavälillä johtaa kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumiseen, mikä tietenkin olisi myös uskonnollisten vähemmistön kannalta hyvä asia.
– Olli Ruohomäki

– Aiemmin Saudi-Arabian kuningashuoneen ja uskonoppineiden eli niin sanotun ulaman välillä vallitsi molemminpuolinen riippuvuus, koska uskonoppineet antoivat kansan silmissä oikeutuksen kuninkaan vallalle, ja vastineeksi ulama sai öljyrahoista taloudellista tukea, Ruohomäki sanoo.

Viime vuosina Saudi-Arabia on kuitenkin rajoittanut uskonnollisten johtajien valtaa.

– Mitä suljetumpi yhteiskunta on, sitä vähemmän se joutuu ulkoisen katseen alle. Saudi-Arabian avautuminen voisi pitkällä aikavälillä johtaa kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumiseen, mikä tietenkin olisi myös uskonnollisten vähemmistön kannalta hyvä asia, Ruohomäki sanoo.

Pitkällä aikavälillä myönteinen voisi heijastua myönteisesti myös maihin, joihin Saudi-Arabialla aiemmin on ollut merkittävä taloudellis-ideologinen ote.

– Nämä eivät ole asioita, jotka toteutuvat hetkessä.

Huoli siitä, suojeleeko valtio vainottuja

Pakistan itsenäistyi vuonna 1947, kun Ison-Britannian siirtomaana pitämä Intia jaettiin kahdeksi valtioksi, hinduenemmistöiseksi Intiaksi ja muslimienemmistöiseksi Pakistaniksi. Pakistanin väkiluku on viime vuosikymmeninä ollut rajussa kasvussa, ja nykyisin asukkaita on jo yli 240 miljoonaa. 96 prosenttia väestöstä on muslimeja. Heidän lisäkseen maassa on sikhi, hindu- ja kristittyjen vähemmistö.

Pakistanin virallisen ilmoituksen mukaan kristittyjä on noin 2,6 miljoonaa, mutta todellisuudessa heitä on luultavasti paljon enemmän. Suomen Lähetysseuran hankehallinnan asiantuntijan Iiro Pankakosken mukaan Pakistanissa on huomattava määrä kristittyjä, joilla ei ole virallista henkilökorttia, jolloin heitä ei järjestelmän mukaan edes ole olemassa.

– Joidenkin arvioiden mukaan Pakistanissa on jopa viisi miljoonaa kristittyä, Pankakoski sanoo.

Vaikka tämä määrä voi koko monimiljoonaista kristittyä vähemmistöä ajatellen tuntua vähäiseltä, se kuitenkin lisää merkittävästi pelkoa ja huolta. Moni esimerkiksi kysyy, suojeleeko valtio tai poliisi todella kristittyjä.
– Iiro Pankakoski

Suomen Lähetysseura tekee läheistä yhteistyötä Pakistanin kirkon kanssa. Vuonna 1970 perustettu Pakistanin kirkko on protestanttisten kirkkojen yhteenliittymä, johon kuuluu anglikaaneja, metodisteja, presbyteerejä ja luterilaisia.

Tämänhetkisen tiedon mukaan viimeaikainen suora väkivalta on kohdistunut vähän yli 20 kirkkoon, ja 96 kotia on tuhottu.

– Vaikka tämä määrä voi koko monimiljoonaista kristittyä vähemmistöä ajatellen tuntua vähäiseltä, se kuitenkin lisää merkittävästi pelkoa ja huolta. Moni esimerkiksi kysyy, suojeleeko valtio tai poliisi todella kristittyjä, Pankakoski toteaa.

Hän kuitenkin muistuttaa, että eräiden Pakistanin kirkon hiippakunnan alueilla uskontojen välinen vuoropuhelu on lisännyt molemminpuolista luottamusta, ja niinpä muslimit, kristityt, hindut ja sikhit ovat myös vierailleet toistensa uskonnollisissa juhlissa.

– Tämä ei poista tosiasiaa, että Pakistanissa kristittyjen asema on vaikea. Monet kristityt tulevat alemmasta yhteiskuntaluokista, ja kristittyihin kohdistuu paljon syrjintää, ennakkoluuloja ja joskus myös suoraa väkivaltaa, Pankakoski sanoo.