KIRJOITTAJA

Kari Kuula - Sana Kari Kuula

KUVAT

iStockphoto

Jaa artikkeli

Aarteita Paavalin kirjeistä | 19.03.2025 | 5/2025

Kuula | Mihin ihmeeseen Jeesuksen ristiä tarvitaan?

Moni ihmettelee Jeesuksen ristinkuoleman asemaa kristinuskossa. Mihin ihmeeseen Jumala tarvitsi sellaista? Eikö hän voisi armahtaa ihmisiä muutenkin? Onhan hän kaikkivaltias.

Myös Paavali tajusi ristin logiikan ongelmat. Hän sanoi suoraan, että ”puhe rististä on hulluutta”. Ihmetekoja vaativille juutalaisille heikkoutta henkivä risti herjaa Jumalaa. Ihmisjärkeä tyydyttävää viisautta etsiville kreikkalaisille taas Jumalan Pojan pelastava kuolema näyttää järjettömältä – Jumalalta odottaisi jotakin aivan muuta.

Silti ”Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta”. Ristiinnaulittuun Kristukseen kätkeytyy ”Jumalan voima ja viisaus”. Mutta tarkasti ottaen miten? Ehkä Paavalilla itselläänkään ei ollut lopullista vastausta tähän. Hän nimittäin esitti monta erilaista tulkintaa Jeesuksen rististä.

Jeesus osti meidät vapaaksi eli lunasti meidät omikseen. Hän tuli kirotuksi eli kärsi rangaistuksen puolestamme. Hän teki ristillä sovinnon meidän ja Jumalan välillä. Hän voitti pahan vallat. Hän otti pois syntimme antamalla itsensä syntiuhriksi Jumalalle.

Historiallinen tosiasia

Kaikkia näitä, ja muutamaa muutakin, ristintulkintaa opetettiin Paavalin ajan seurakunnissa. Niiden moneus kertoo ristin ymmärtämisen vaikeudesta.

Kaikkien mallien taustalla on yksi ja sama perusvakaumus: Kristus kuoli meidän tähtemme. Historiallinen tosiasia kun on, että Jeesus ristiinnaulittiin. Ja koska hän oli Jumalan lähettämä pelastaja, senkin täytyi kuulua osaksi pelastustapahtumien sarjaa. Tästä päätelmästä syntyi sitten erilaisia tulkintoja Jeesuksen kuolemasta.

 

Jumala olisi voinut lähestyä ihmisiä toisellakin tavalla, mutta hän päätti toimia näin.

 

Ehkä jo Paavali näki saman minkä myöhempi teologiakin. Jokainen ristintulkinta ontuu tavalla tai toisella, kun sitä katsoo puhtaan järjen valossa. Ristiä on vaikea sovittaa yhteen Jumalan kaikkivaltiuden ja lähtökohtaisen armollisuuden kanssa.

Niinpä Paavali nosti kädet ilmaan. Risti on hullutus eli mysteeri. Ristinteologisia malleja voi kyllä kuvailla ja selittää, mutta lopulta aina päädytään kysymään, mihin Jumala tarvitsee juuri tällaista pelastusstrategiaa. Voisihan hän ilmankin ristiä ottaa ihmiset omikseen ja vapauttaa heidät pahan vallasta.

Silti Jumala valitsi ristin tien, Paavali totesi ihmetellessään ristin hulluutta. Jumala olisi voinut lähestyä ihmisiä toisellakin tavalla, mutta hän päätti toimia näin.

Hän antaa kaikkensa

Kenties Paavali kuitenkin esitti jonkinlaisen selityksen Jumalan ratkaisulle. ”Kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala valitsi hyväkseen julistaa (ristin) hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat” (1. Kor. 1:21).

Ehkä apostoli tarkoitti seuraavaa: ihmisjärki keksii kyllä, että Jumala on suuri, mahtava ja ainakin osittain hyväkin. Mutta se ei tajua Jumalan myötätuntoisuuden koko syvyyttä. Sitä että Jumala alentuu ja tekee kaikkensa ihmistensä auttamiseksi. Vasta Jumalan Pojan risti näyttää, minkälainen rakkaus Jumala on. Hän antaa kaikkensa, itsensäkin, lastensa hyväksi.

Jumala on siis Jumala meidän puolellamme. Tätä kaikkea eri ristinteologiat selittävät.

Oletko sinä ristinteologian kanssa kipuileva etsijä? Jos olet, ajattele näin: En tiedä, mihin Jumala tarvitsee Jeesuksen ristiä. Mutta tiedän, mihin minä tarvitsen sitä. Sen valossa näen, miten paljon Jumala on rakkaudessaan valmis tekemään hyväkseni.

Tällaisen Jumalan kutsusta on vaikea kieltäytyä.

 

Aarteita Paavalin kirjeistä osa 26/30

 

 

Kokeile kuukausi eurolla

Tutustu Sanan digitilaukseen 1 € / 1 kk. Se on helppoa ja turvallista, voit perua tilauksen milloin hyvänsä.

LISÄÄ AIHEPIIRISTÄ

Jaa artikkeli

0:00 0:00