KUVAT
Aarteita Paavalin kirjeistä | 15.08.2024 | 14/2024
Rakkaus. Oikeudenmukaisuus. Tasa-arvo. Onnellisuus. Hyvä elämä. Nämä kaikki ovat tärkeitä asioita, mutta eivät kristinuskon ydintä.
Tehdään katugallup. Kysytään satunnaisilta vastaantulijoilta, mistä kristinuskossa on pohjimmiltaan kyse. Kliseinen kysymys, mutta silti perin hyödyllinen. Se auttaa näkemään, mitä usko lopulta on ja mihin se pyrkii.
Arvatenkin katugallupissa kuulisimme useimmiten kaksoispointin: lähimmäisenrakkaus ja oikeudenmukaisuus. Tässä kristinuskon ydin. Muu on kehällistä, vähemmän tärkeää.
Väärin vastattu. Valitan. Lähimmäisenrakkaus ja oikeudenmukaisuus ovat ihmisyyden sydänverta. Jokainen kutsutaan osoittamaan niitä. Ja jokainen kykenee niihin uskontokunnasta riippumatta. Niihin ei kristinuskoa tarvita.
Sen pointti onkin muualla. Sillä on ihan toinen keskus. Se on pelastus Kristuksessa, ainakin jos Paavalilta kysytään.
Astu rajan yli Kristinusko alkaa, anteeksi vain, huonoista uutisista. Me ihmiset olemme hyviä ja kauniita, mutta samalla jotakin on kipeästi vialla: olemme ”Jumalasta vieraantuneita ja häntä kohtaan vihamielisiä” (Kol. 1:21). Vihamielisyys näkyy useimmiten välinpitämättömyytenä tai sokeutena hengellisille asioille. Olemme ”pimeyden…
Tutustu Sanan digitilaukseen 1 € / 1 kk. Se on helppoa ja turvallista, voit perua tilauksen milloin hyvänsä.
LISÄÄ AIHEPIIRISTÄ