Hamasin terrori-iskun jälkeen antisemitismistä on tullut sosiaalisesti aiempaa hyväksytympää, sanoo tutkija

Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Celso Khalili kaataa laseihin vettä.

– Emme puhu nyt politiikasta emmekä konfliktista, hän sanoo.

Kun Hamasin lokakuussa 2023 toteuttamasta poikkeuksellisen raa’asta terrori-iskusta tuli täyteen vuosi, juutalainen seurakunta Helsingissä kutsui median edustajia tilaisuuteen, jossa tutkijat valottavat Suomen juutalaisyhteisön kokemaa antisemitismiä.

Yhä useampi juutalainen Suomessa on myös maahanmuuttaja, niin myös Khalili.

– Ennen Suomeen tuloani minun juutalaisuuttani ei ollut koskaan kyseenalaistettu. Mutta täällä on sanottu, että en ole juutalainen. Mikä on loukkaavampaa kuin toisen identiteetin näin syvä kiistäminen, Khalili sanoo.

Juutalaisuuden kiistäminen kuulostaa erikoiselta. Mihin se liittyy?

Äidinpuoleinen isoisäni taas oli holokaustista selviytyjä, eli keskustelu juutalaisvihasta on minulle hyvin henkilökohtaista, eikä se ole vain jotakin, mikä kuuluu historiankirjoihin.
– Celso Khalili

– Se sisältää väitteen, että eurooppalaisilla juutalaisilla ei todellisuudessa olisi yhteyttä Israelin maahan, ja että olisimme vain vieraita kolonialisteja. On kuitenkin todistettu, että Euroopan aškenasijuutalaisilla on geneettisesti juuret nimenomaan Lähi-idässä, Khalili sanoo.

Hänen oma nimensä Khalili on arabiaa ja tarkoittaa hebronilaista.

– Synnyin itse Brasiliassa, mutta vielä isovanhempani elivät Hebronissa [Länsirannalla]. Äidinpuoleinen isoisäni taas oli holokaustista selviytyjä, eli keskustelu juutalaisvihasta on minulle hyvin henkilökohtaista, eikä se ole vain jotakin, mikä kuuluu historiankirjoihin, Khalili sanoo.

Hänen mukaansa nyky-Suomessa juutalaisvihaa esiintyy poliittisen kentän kaikilla laidoilla ikään ja sosiaaliseen asemaan katsomatta.

– Juutalaisyhteisöjen johtajat muissakin Pohjoismaissa ovat kiinnittäneet huomiota samaan.

Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Celso Khalili omalla nimikkopaikallaan Helsingin synagogassa. – Keskustelu juutalaisvihasta on minulle hyvin henkilökohtaista, eikä se ole vain jotakin, mikä kuuluu historiankirjoihin, hän sanoo. Kuva: Juhani Huttunen

Vanha viha koodattiin uuteen muotoon

Syksyllä 2023 tutkijat, filosofian tohtori Mercédesz Czimbalmos ja filosofian tohtori Dóra Pataricza, toteuttivat oikeusministeriön ja ihmisoikeuskeskuksen toimeksiannosta kyselyn, jossa kartoitettiin Suomen juutalaisten omaa kokemusta antisemitismistä. Kyseessä on Suomen ensimmäinen laajamittainen kysely juutalaisten itse kokemasta antisemitismistä.

Osan vastauksista tutkijat saivat ennen 7.10.2023 Hamasin toteuttamaa terrori-iskua, osan taas tuon iskun jälkeen.

Kyseisestä aineistosta voidaan tutkijoiden mukaan päätellä, että antisemitismi on hälyttävällä tavalla lisääntynyt. Kyselyn vastauksissa monien juutalaisten kokemus on, että jopa media on vahvistanut juutalaisvastaisia asenteita.

Toisen maailmansodan jälkeen uskottiin, että antisemitismi on suurelta osin jäänyt historiaan. Miten siitä on nyt tullut näin vakava ilmiö?

– Länsimaissa juutalaisvihaan on holokaustin jälkeen yleisesti suhtauduttu kielteisesti. Vuosikymmenten kuluessa tämä johti siihen, että kun näkyvä ja tunnistettava juutalaisviha oli natsien myötä poistettu julkisesta tilasta, tuo viha oli mahdollista kanavoida ainoastaan peitellysti. Antisemitismi koodattiin sellaiseen muotoon, että siitä tuli julkisesti sallittua ilman, että sitä edes tunnistetiin, Czimbalmos sanoo.

Hyvin tyypillisessä antisemitistisessä kuvastossa juutalaiset myös esitetään Czimbalmosin mukaan verenhimoisina.

Hänen mukaansa nykyajan juutalaisviha suurelta osin kytkeytyy Israelia koskeviin puhetapoihin.

– Tällöin antisemitismi näkyy muun muassa siinä, miten Israelin valtiota kohtaan esitetty kritiikki esitetään käyttämällä siitä samanlaisia karikatyyrejä, joita natsit käyttivät Euroopan juutalaisista 1930-luvulla, Czimbalmos sanoo.

Hänen mukaansa juutalaisvihaan sisältyy aina jonkinlainen salaliittoteoria esimeriksi sionistien ylivallasta, joka nykyisin saatetaan kuvata esimerkiksi Israelin kykynä hallita globaalia taloutta tai mediaa.

– Perinteisessä juutalaisvastaisessa kuvastossa juutalaiset on esitetty pahuutena. Nykyään tämä pahuus on sijoitettu Israeliin. Tähän liittyy myös yleistäminen siten, että kun Israelin poliittisen kentän äärilaidoilta joku poliitikko sanoo jotakin, mitä ei voida hyväksyä, annetaan kuva, että tämän poliitikon puhe edustaa kaikkien israelilaisten mielipidettä, Czimbalmos sanoo.

Hyvin tyypillisessä antisemitistisessä kuvastossa juutalaiset myös esitetään Czimbalmosin mukaan verenhimoisina.

–  Tällöin saatetaan esittää keskiaikaisen salaliittoteorian mukaisesti, että israelilaiset murhanhimoisesti yrittävät tahallisesti tappaa mahdollisimman paljon lapsia, Czimbalmos kuvaa.

Radikalismista on tullut sosiaalisesti hyväksyttyä

Vain muutama päivä Hamasin terrori-iskun jälkeen eräät radikaalivasemmistolaiset sekä Muslimiveljeskuntaan linkittyvät järjestöt alkoivat järjestää Lontoossa massiivisia mielenosoituksia, joissa ei pelkästään vaadittu ihmisoikeuksia palestiinalaisille vaan osoitettiin myös eri tavoin sympatiaa Hamasin terroristeille. Mielenosoituksista tuli massailmiö eri puolilla maailmaa.

Näissä mielenosoituksissa on Mercédesz Czimbalmosin mielestä ihannoitu väkivaltaa ja terrorismia ja vaadittu Israelin hävittämistä.

– Myös Suomessa on mielenosoituksissa näkynyt esimerkiksi kärjellään seisovaa punaista kolmiota, jollaista Hamas on käyttänyt merkitäkseen juutalaisia kohteita. Mielenosoituksissa on myös ihailtu juutalaisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja terrorismia tuomalla katukuvaan Hizbollahin lippuja, Czimbalmos sanoo.

Monien motiivina voi olla aito huoli Gazan humanitaarisesta tilanteesta. Olisi kova väite, että kaikki mielenosoittajat olisivat juutalaisvastaisia.

Esimerkiksi Saksassa on jopa suljettu moskeijoita, jotka levittävät Hizbollahin ideologiaa, ja EU luokittelee kyseisen järjestön aseellisen siiven Jihad Councilin terroristijärjestöksi.

Samaan aikaan vaatimukset Israelin boikotoimiseksi esimerkiksi euroviisuissa tai Suomen ja Israelin välisen, ilmapuolustusjärjestelmää koskevan asekaupan perumiseksi ovat yleistyneet. Mitä tutkija sanoo tästä?

– Kyselyymme vastanneista juutalaisista 78 prosenttia piti antisemitistisenä sitä, että ei-juutalaiset vaativat monimutkaisen konfliktin yhteydessä ainoastaan yhden osapuolen eli Israelin boikotointia. Tällaiset kampanjat hyvin yksipuolisesti ja puolueellisesti syyttävät monimutkaisesta tilanteesta vain konfliktin yhtä osapuolta, eikä sellainen rakenna rauhaa.

– Perinteisessä juutalaisvastaisessa kuvastossa juutalaiset on esitetty pahuutena. Nykyään tämä pahuus on sijoitettu Israeliin, sanoo filosofian tohtori Mercédesz Czimbalmos. Kuva: Juhani Huttunen

Juutalaisten kokemus kiistetään

Suomessakin Israelin-vastaisiin mielenosoituksiin on osallistunut tuhansia ihmisiä. Monet eivät välttämättä ole aiemmin havahtuneet Lähi-idän kysymyksiin. Monien motiivina voi olla aito huoli Gazan humanitaarisesta tilanteesta. Olisi kova väite, että kaikki mielenosoittajat olisivat juutalaisvastaisia.

Celso Khalili uskoo, että osa ihmisistä on liikkeellä puhtain motiivein.

– Ihmiset eivät välttämättä edes tiedä, mitä antisemitismi on ja mitä se ei ole, ja siksi aiheesta puhuminen on tärkeää, hän sanoo.

Samaan tapaan kuin muutoin ei-rasistinen henkilö saattaa huomaamattaan vahvistaa joitakin rasistisina pidettyjä rakenteita, myös antisemitismi voi levitä, vaikka henkilö kiistäisi juutalaisvihan. Kuinka tietoistesti tai tiedostamattomasti antisemitististä kuvastoa viljellään? Sekä että, uskovat Mercédesz Czimbalmos ja Dóra Pataricza.

Jos värilliseen tai vaikka seksuaalivähemmistöön kuuluva henkilö sanoo kokevansa jotkin ilmaisut syrjivinä, tällaiset väitteet on otettava heti vakavasti. Valitettavasti juutalaisten oma kokemus antisemitismistä hyvin usein kiistetään.
– Dóra Pataricza

– On merkille pantavaa, että keskustelussa vasemmisto varsinkaan ei tyypillisesti myönnä, jos sen piirissä ilmenee antisemitismiä, Pataricza sanoo.

Esimerkiksi yhdessä ääritapauksessa Isossa-Britanniassa vuonna 2021 eräs professori syytti antisemitismistä huolestuneita opiskelijoita Israelin agenteiksi, joiden tavoitteena oli vaientaa kritiikki.

– Tällaista ei missään tapauksessa tapahtuisi minkään muun vähemmistön kohdalla, Pataricza sanoo.

– Jos värilliseen tai vaikka seksuaalivähemmistöön kuuluva henkilö sanoo kokevansa jotkin ilmaisut syrjivinä, tällaiset väitteet on otettava heti vakavasti. Valitettavasti juutalaisten oma kokemus antisemitismistä hyvin usein kiistetään.

Pääkuva: Mielenosoittajien espanjankielisessä kyltissä viime toukokuussa luki: ”Natsi-sionistit menkää pois, älkää tulko takaisin.” Kuva: AOP / EPA-EFE / Jesus Diges.