Elämäni sanat | Lähellä kuolemaa käynyt Ira Lange: ”En antaisi syöpiäni pois”

Äiti

Äidillä eli ”mamalla”, kuten Ira Lange häntä kutsuu, on ollut ja on yhä tärkeä rooli hänen elämässään. Suhde ei kuitenkaan ole ollut särötön, vaan siihen on mahtunut dramatiikkaa.

– Kun ensimmäisen kerran sairastuin syöpään vuonna 2006, tein irtioton rikkovasta suhteesta. Olemme molemmat vahvoja persoonia ja oli vaikea mahtua samalle matolle.

Lange kutsuu suhteen muuttanutta hetkeä henkiseksi seinään heitoksi.

Lange oli tullut ensimmäisestä rintasyöpäleikkauksesta. Leikkauksen jälkeen oli kahden viikon aika, jolloin katsottiin, riittikö leikkaus, vai tuleeko rintakudosta poistaa vielä lisää. Kotiin tultuaan Lange kertoi äidilleen puhelimessa, että tilanne on nyt ihan hyvä mutta lopulliset tulokset tulevat parin viikon päästä.

– Äitini sanoi, että voi kauhea, kun minua pelottelet. Minulla leikkasi pelti kiinni. Ajattelin, että kumpi tässä syöpää sairastaa, sinä vai minä.

Kaksi Langen ystävää oli käymässä hänen luonaan. He keskustelivat keittiössä samaan aikaan, kun Lange puhui äitinsä kanssa puhelimessa.

Yhtäkkiä keittiöön laskeutui hiljaisuus, sillä Lange ei saanut sanaa suustaan, niin raivoissaan hän oli. Hän huusi ja heitti puhelimensa seinään.

Välit äitiin katkesivat. Veljelleen Lange antoi luvan kertoa asioistaan äidille, jotta tämä tietäisi, miten tyttärellä menee. Tapaus muutti Langen suhteen mamaan.

– Otin oman tilani ja paikkani suhteessa äitiini.

Lange kertoo, että äidin ja tyttären välillä voi olla vääränlainen symbioosi, joka tuossa hetkessä murtui. Kaikesta dramatiikastaan huolimatta tilanne ei jättänyt kaunoja.

– Äiti sanoi jälkikäteen, että hän ajatteli, että kyllä sinun täytyy saada tämä asia purkaa.

Nyt kaksikon suhde on erilainen.

Jos joku poika kiusasi minua, ja minä tinttaisin sitä kärsään – ja ihan teinkin sitä, voi hyvänen aika sentään – äiti ei ikinä painanut minua alas vaan piti puoliani.

– Koen, että äitini alkoi sen jälkeen arvostaa minua sellaisena kuin olen. Jos minulla on huoli tai hätä, soitan ensin Jumalalle ja sitten äidille.

Äiti ja tytär myös rukoilevat yhdessä.

– Meillä on rukousyhteys, ja hän on minulle valtavan rakas ja tärkeä ihminen. Meillä on syvä hengellinen yhteys ja hyvä keskusteluyhteys.

Lange on syntynyt Oulussa, mutta perhe muutti tiheästi laivoilla keittiömestarina työskennelleen isän työn perässä. Lapsuutta väritti myös pelko.

– Isä oli paljon poissa kotoa, mikä oli myös onni, sillä hän oli sporadinen alkoholisti, joka kärsi sairaudesta ajoittain. Juodessaan hän oli hyvin väkivaltainen.

Lopulta Langen vanhempien avioliitto päättyikin eroon. Vanhempien ongelmista huolimatta Ira oli eloisa lapsi, joka piti ääneen nauramisesta ja kiipeilystä. Hän kiipeili muun muassa katuvalojen päällä.

– Se oli varmaan tapa saada huomiota, sillä lapsi kaipaa hyväksyvää katsetta.

Äiti oli huolissaan vilkkaasta Irasta ja piti hänen puoliaan, kun sitä tarvittiin.

– Jos joku poika kiusasi minua, ja minä tinttaisin sitä kärsään – ja ihan teinkin sitä, voi hyvänen aika sentään – äiti ei ikinä painanut minua alas vaan piti puoliani.

Iran äiti tuli uskoon tämän ollessa 6-vuotias, ja kotona luettiin paljon Raamattua.

– Suuri lahja, jonka äiti on minulle antanut, on, että on olemassa Jumala. Minulla on lapsesta asti ollut hengellisiä kokemuksia, olen esimerkiksi nähnyt enkeleitä.

Kokemuksistaan huolimatta Lange yritti opiskeluaikoinaan olla uskomatta Jumalaan ja ryhtyä sivistyneeksi ateistiksi.

– Nykyään minulla ei ole niin paljon uskoa, että voisin olla ateisti, Lange sanoo.

– Unelma on siemen siitä, missä meillä on kyvykkyyksiä ja lahjoja, sanoo Työelämän kehittämiseen ja valmentamiseen sekä kognitiotieteisiin erikoistunut teologi Ira Lange.

Hiljaisuus

On helppo yhtyä Langen näkemykseen siitä, että elämme aikaa, jolloin ympäristömme on täynnä ärsykkeitä.

– Taisi olla Blaise Pascal, joka sanoi, että ihmisen ongelmat johtuvat siitä, että hän ei osaa istua hiljaa huoneessa. Minusta siinä on suuri viisaus. Kyky istua itsensä kanssa on lähde luovuuteen. Pidän huolta siitä, että minulla on tilaa ja aikaa olla hiljaa joka päivä.

Lange kertoo, että on merkinnyt päivittäiset rauhoittumishetkensä kalenteriin. Hän aloittaa ja päättää päivänsä rukoilemalla ja olemalla hiljaisuudessa. Hänen mukaansa on tärkeää, että Jumalalla on mahdollisuus puhua niin, että me kuulemme.

– Koko päivä on ikään kuin paketoitu todellisen ja merkityksellisen äärellä olemisen kautta. Jos en tee tätä, ahdistun.

Langen mukaan hiljentyminen ja pysähtyminen Jumalan läsnäoloon avaa meitä Jumalan Pyhälle Hengelle. Hän kertoo myös kuulleensa Jumalan kuiskauksia arkisissa tilanteissa.

– Erään kerran, ei niin kovin kauan sitten, kävelin kadun yli, kun kadun keskellä kuulin kuiskauksen ”Jeesus tulee”. Ajattelin, että vau, tämä on jännittävää. Ajattelen, että Jumalan Henki sanoittaa ajatuksia, jotka ovat tässä ajassa tärkeitä ja jotka palvelevat sitä, että voimme olla valmiita.

– Raamattu puhuu paljon Messiaan paluusta. Minulle se on viesti siitä, että rakenna jumalasuhdetta. Se on kaikkein tärkein suhde elämässä.

Eläimet aistivat Jumalan Hengen läsnäoloa hirvittävän hyvin.

Toinen voimakkaasti Langen mieleen jäänyt kuiskaus oli ”my princess” eli minun prinsessani.

– Se oli outo, sillä en itse niin ajattelisi.

Lange ei miellä itseään prinsessaksi, sen sijaan hänellä on toisenlainen selitys näille sanoille.

– Se kertoo siitä, miten Isä näkee meidät. Luulen, että käsityksemme Jumalan rakkaudesta on hirvittävän ohut.

Lange ei hiljaisuuden hetkinään ole fyysisestikään aivan yksin, sillä hänellä on kaksi koiraa, rodultaan amerikankarvattomiaterriereitä. Lange kutsuu heitä leikkisästi nahka-ukoiksi.

– He osallistuvat hiljaisuuden hetkiin. Eläimet aistivat Jumalan Hengen läsnäoloa hirvittävän hyvin.

Lange kertoo, että sana koira muodostuu hepreaksi kahdesta osasta, joista toinen tarkoittaa kokonaista ja toinen sydäntä. Koira tarkoittaa hepreaksi siis kirjaimellisesti ”kokosydämistä”.

– Kun ihmiseltä viedään kaikki, mihin hän voi nojata, Kristus voi tulla läsnäolevaksi ainoana nojana

Jeesus

Lange sai kolmannen syöpädiagnoosin vuonna 2020. Kahdella aiemmalla kerralla hän oli ajatellut, että se ei enää tule uudelleen. Diagnoosin myötä hän sai elinaikaa neljä vuotta, jos käyttää lääkkeitä ja kaksi, jos ei. Sairaus oli levinnyt maksaan ja luustoon.

– Vietin öitä itkien ja rukoillen ja huutaen Jumalaa. Mutta myös ylistäen. Minulla ei ollut mitään, mihin nojata.

– Kun ihmiseltä viedään kaikki, mihin hän voi nojata, Kristus voi tulla läsnäolevaksi ainoana nojana, Lange kertoo liikutuksen keskeltä.

Kun kuolemasta tulee todellinen vaihtoehto, suuri kysymys on: mikä on suhteesi Messiaaseen.

Pimeimpinä hetkinä, kun Langen hoitoja aloitettiin ja hänen maksansa leikattiin, hän koki Jumalan läsnäolon vahvasti.

– Olisin voinut jäädä lillumaan niihin rakkauden lepotuoleihin. Ihan sama, mitä ihmiset sanoo. Aivan sama, mitä ympärilläni tapahtuu. Millään muulla ei ole merkitystä kuin Messiaalla. Minulla ei ole mitään illuusiota siitä, että joku muu tässä elämässä olisi tärkeämpää.

Jeesuksen nostaminen elämän keskiöön ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Lange olisi hylännyt kaiken muun tai jättäisi asiat tekemättä.

Ajattelen, että toiset ihmiset ovat viisaampia. Heidän ei tarvitse lyödä päätä niin paljon seinään kuin minun.

– Se on yksinkertaistanut elämääni. Se tarkoittaa myös aktiivista pyrkimystä parantaa maailmaa sillä, miten olen ihmisten kanssa. Pyrin ihmisten kohtaamisessa siihen, että heillä olisi parempi mieli lähtiessään minun seurastani kuin heillä oli siihen tullessaan.

Langea ei enää koettelemustensa ja kokemustensa jälkeen niin paljon kiinnosta, miltä hänestä itsestään tuntuu.

Vaikka hänet omat kokemuksensa ovat rajuja, Lange ajattelee, että Jumalan rakkauden ymmärtäminen ei välttämättä vaadi äärimmäistä kokemusta omasta kuolevaisuudesta.

– Ajattelen, että toiset ihmiset ovat viisaampia. Heidän ei tarvitse lyödä päätä niin paljon seinään kuin minun. Olen ollut aika tupajäärä ja mennyt vain omat jutut mielessä.

Lange on taustaltaan juutalainen, ja hän ajattelee, että Vanhassa ja Uudessa testamentissa meillä on jatkumo, yhteensä koko paketti: Vanhassa testamentissa profeetat ja Jumalan laki ja Uudessa testamentissa ilmestys Messiaassa siitä, mistä tässä kaikessa on kysymys.

– Oliivipuun juuri on juutalainen. Juutalaisista puolestaan on Messias. Näin meillä on koko paketti, se on jatkumo.

– Koko päivä on ikään kuin paketoitu todellisen ja merkityksellisen äärellä olemisen kautta. Jos en tee tätä, ahdistun.

Kohtaaminen ja yhteys

– Olen ollut kohtaamisen ja yhteyden suuri pelkääjä, koska olen pelännyt, että joku näkee minut sellaisena kuin olen eikä pidä minusta.

Lange käyttää termiä inhimillistyminen. Hän viittaa sillä kokemukseen toiselle ihmiselle näkyväksi tulemisesta.

– Olen oppinut lepäämään epävarmuudessa. Siinä, että minun ei tarvitse kontrolloida kohtaamisen tilaa tai tunteita, jotka siinä heräävät.

Lange kertoo olleensa nuorena itsekeskeinen ja ylimielinen. Hänen mukaansa elämän laadun kannalta on kuitenkin tärkeää päästä pois itseriittoisuudesta ja sallia aito yhteys toiseen ihmiseen. Silloin tulee toiselle ihmiselle näkyväksi omine heikkouksineen ja haavoittuvuuksineen.

– Se tarkoittaa tiettyä totuudellisuutta. Se tarkoittaa, että puhun totta toisille itsestäni ja siitä, mitä ajattelen.

Näkyväksi tuleminen toisille vaatii rohkeutta, sillä siinä altistaa itsensä kritiikille.

– Voi olla, että kun ilmaisen tässä mielipiteitäni, minusta ei tykätä tai haluta joukkoon.

Rehellisyyden kautta ihminen antaa kuitenkin arvon omalle äänelleen.

Minun identiteettini ei tule siitä, mitä itse kuvittelen tai joku toinen sanoittaa. Minun identiteettini on Messiaassa.

– Minun ääneni ei ole vähempi kuin toisen ääni, mutta se ei myöskään ole enemmän kuin toisen ääni. Jos yritämme piilottaa omaa haavoittuvuuttamme ja tarvitsevuuttamme, elämästä tulee vaikeaa.

Langen mukaan kaiken tämän oivaltaminen on ollut hänelle pitkä matka. Kaikki alkoi siitä, että hän alkoi käsitellä pelkoaan tulla näkyväksi. Hän myös opetteli vetämään rajansa ja sanomaan ”ei”.

– Päätin, että jos jokin asia on sellainen, että se jäisi minun ja tämän toisen ihmisen välille hiertämään, sanoitan sen.

Ihmissuhteet liittyvät Langen mukaan myös jumalasuhteeseen.

– Todellinen yhteys ihmisten välillä on myös paikka, jossa Jumala pääsee tekemään asioita ihmisten kautta.

Meidän on Langen mukaan hyväksyttävä myös se, että meistä ei aina pidetä.

– Minun identiteettini ei tule siitä, mitä itse kuvittelen tai joku toinen sanoittaa. Minun identiteettini on Messiaassa.

– Muistutan itseäni päivittäin siitä, että kaikki, mitä Jumala on minulle siunannut, on täysin lahjaa. Se ei ole omaa ansiotani, Ira Lange sanoo.

Syöpä

Ira Lange sai ensimmäisen syöpädiagnoosinsa vuonna 2006, toisen vuonna 2016 ja kolmannen vuonna 2020. Seuraava kasvain oli aina edellistä pahempi, ja lopulta lääkäri antoi Langelle elinaikaa kahdesta neljään vuotta riippuen siitä, ottaako hän lääkkeensä vai ei.

– Syöpä on vaikuttanut paljon siihen, miten katson maailmaa ja ihmisiä, hän sanoo.

Vakava sairaus on opettanut karsimaan ja rajaamaan.

– Olen tarkka siitä, mitä katson ja kuuntelen. Rajaan pois kaiken sellaisen, joka ei rakenna sielunmaailmaa ja jumalasuhdetta. En halua lisää meteliä. Olen myös tarkka siitä, kenen kanssa vietän aikaa.

Hän vertaa jumalasuhteen hoitamista parisuhteeseen.

– Parisuhdekaan ei toimi, jos sille ei varaa aikaa. Sama pätee jumalasuhteeseen.

Lange puhuu kehollisuudesta ja siitä, miten esimerkiksi elokuvat jättävät meihin hermostollisia jälkiä.

Jos joku kysyisi minulta, antaisinko syövät pois, vastaisin, että en antaisi.

– En halua katsoa esimerkiksi kauhuelokuvia, koen, että ne rikkovat minua.

Lopulta, vaikka sairaus on vienyt Langen pimeisiin sopukoihin ja lähelle kuolemaa, hän pitää syöpää lahjana.

– Se on tehnyt minusta inhimillisemmän ja nöyremmän ihmisen. Uskallan sanoa, että Messias on minulle kaikki.

Langen mukaan vaikeudet ja kärsimykset elämässä ovat parhaimmillaan sitä, että meillä on mahdollisuus kasvaa jumalasuhteessa. Illuusio siitä, että minä en mitään Jumalaa tässä tarvitse, rapistuu pois.

– Jos joku kysyisi minulta, antaisinko syövät pois, vastaisin, että en antaisi.

– Vaikka olen joutunut menemään syövän kanssa kuoleman äärelle, minulla on ollut koko ajan sellainen tuntu, että vielä ei ole minun aikani.

Lange kokee, että Jumala valmistaa meitä arjen asioiden ja sairauksien kautta siihen, mihin on tarkoittanut.

– Meidän puupäiden ja jääräpäiden koulu on vain vähän kovempi, hän naurahtaa.

Ira Lange valitsi Elämäni sanat -haastattelua varten vielä sanat pimeys, ilo ja uteliaisuus. Pääset koko haastatteluun täältä.