Elokuva | Bonhoeffer-elokuvan ohjanneen Todd Komarnickin mielestä nykyajassa on samoja kaikuja kuin 1930-luvulla

Natsit kaatavat krusifiksit ja ripustavat alttarin paikalle kansallissosialistien hakaristilipun. Valtakunnanpiispa julistaa saarnassaan, että Jumala on lähettänyt Saksalle todellisen pelastajan, Führerin. Kirkkokansa hurmioituu Adolf Hitlerin nimestä.

Tämä on kohtaus saksalaisesta pastori Dietrich Bonhoefferista (1906–1945) kertovasta elokuvasta Bonhoeffer: Pastor. Spy. Assassin. (Angel Studios 2024). Elokuva kertoo kristinuskon historian synkimmästä ajanjaksosta, jolloin valtava kristittyjen enemmistö Saksassa riemuitsi Hitlerin tuomasta uudesta edistyksen ajasta.

Elokuvassa valtakunnanpiispaa ja samalla koko natsivaltaa vastaan nousee nuori pastori Dietrich Bonhoeffer, joka julistaa, että Saksan kansa on langennut epäjumalanpalvelukseen asettaessaan Kristuksen paikalle Führerin.

Jotkut ovat syyttäneet elokuvaa siitä, että se muovaa päähenkilöstä militantimman kuin mitä hän todellisuudessa oli. Elokuvan julisteessa Bonhoefferia esittävä Jonas Dassler pitää kädessään pistoolia, mutta itse elokuvassa päähenkilö ei osallistu mihinkään väkivaltaiseen toimintaan.

Sanan haastattelussa Bonhoeffer-elokuvan käsikirjoittaja ja ohjaaja Todd Komarnicki toteaa, että kyseessä ei ole dokumenttielokuva vaan taideteos, joka pyrkii antamaan totuudenmukaisen kuvan Bonhoefferista.

Kun katsoo Bonhoefferin elämää ja sitä, miten hän nousi puolustamaan juutalaista kansaa jo kauan ennen kuin holokausti oli edes alkanut, nähdään ihminen, joka on uskomaton esimerkki siitä, miten meidän jokaisen aina tulisi suojella ihmisiä, jotka kuuluvat marginaaliin.
– Todd Komarnicki

– Kun katsomme Pablo Picasson kuuluisaa teosta Guernica, emme arvostele sitä siitä, etteivät pommitukset kirjaimellisesti näyttäneet siltä. Silti Picasso kuvaa sotaa totuudellisesti, Komarnicki sanoo.

Bonhoeffer: Pastor. Spy. Assassin. on ensimmäinen elokuva, jonka Komarnicki on käsikirjoittanut ja ohjannut. Elokuvaa varten hän luki Bonhoefferin koko kirjallisen tuotannon sekä muuta tutkimuskirjallisuutta.

– Ja Raamattua. Bonhoefferin usko oli hyvin vahva, ja hän itse luki paljon Raamattua, joten ilman sen lukemista olisi ollut mahdoton tehdä hänestä elokuva, Komarnicki sanoo.

Hänen mielestään Bonhoeffer: Pastor. Spy. Assassin. onkin jossain mielessä elokuva uskosta.

– Kun katsoo Bonhoefferin elämää ja sitä, miten hän nousi puolustamaan juutalaista kansaa jo kauan ennen kuin holokausti oli edes alkanut, nähdään ihminen, joka on uskomaton esimerkki siitä, miten meidän jokaisen aina tulisi suojella ihmisiä, jotka kuuluvat marginaaliin.

Bonhoefferin usko oli hyvin vahva, ja hän itse luki paljon Raamattua, joten ilman sen lukemista olisi ollut mahdoton tehdä hänestä elokuva, Todd Komarnicki sanoo. Kuva: Angel Studios.

Bonhoeffer vastusti kirkon politisoitumista

Teologian tohtori, Bonhoeffer-tutkija Tomi Karttunen kertoo, että yksi Bonhoefferille käänteentekevä kokemus oli se, kun hän 1930-luvun alussa opiskellessaan teologiaa New Yorkissa havahtui afrikkalaisamerikkalaisten kokemaan rasismiin.

– Kokemukset Yhdysvalloissa toivat konkreettisen ulottuvuuden kysymykseen, millainen yhteiskunnallinen vastuu seuraa Kristuksen seuraamisesta. Bonhoeffer palasi aina Jeesuksen Vuorisaarnaan, jossa korostui, että lähimmäinen rakastaminen ei voi jäädä pelkäksi kauniiksi virkkeeksi, vaan se piti ottaa todesta, Karttunen sanoo.

Kun yhteiskunnallinen aktiivisuus ei enää juurtunut Kristukseen, tämä mahdollisti sen, että natsikristityt eivät antaneet itseään Kristukselle vaan Adolf Hitlerille, joka määritteli, miten jokaisen tuli elää.
– Tomi Karttunen

Ongelma oli siinä, että myös Bonhoefferin vastustajien mielestä kirkon kuului olla yhteiskunnallisesti aktiivinen.

– Bonhoeffer tunnisti vaaran, että kristillinen usko ideologisoituu joksikin muuksi. Saksalaisten kristittyjen eli Deutsche Christen -ryhmä oli konkreettinen esimerkki siitä, miten Bonhoefferin aikalaiset muokkasivat evankeliumia oman mielensä mukaiseksi, Karttunen sanoo.

– Ideologisoitunut kristillisyys oli Bonhoefferin näkökulmasta pinnallista, koska siinä hengelliseen elämään kuuluvat asiat, kuten synti ja sovitus, eivät enää liittyneet kristityn arkiseen elämään, Karttunen sanoo.

Tämä teologinen kritiikki tulee ilmi myös Bonhoeffer-elokuvassa, jossa natsikristityt väärensivät evankeliumin oman politiikkansa mukaiseksi.

– Kun yhteiskunnallinen aktiivisuus ei enää juurtunut Kristukseen, tämä mahdollisti sen, että natsikristityt eivät antaneet itseään Kristukselle vaan Adolf Hitlerille, joka määritteli, miten jokaisen tuli elää. Tämä oli kärjistynyt esimerkki siitä, mihin kristinuskon ideologisoituminen johtaa, Karttunen sanoo.

Huoli ideologisoitumisesta ei kuitenkaan oikeuttanut pakoon maailmasta, sillä Bonhoefferin mukaan Jumalan valtakuntaa ei voi rakastaa, ellei rakasta lähimmäisiään.

– Bonhoefferin kerrotaan jo 1930-luvulla sanoneen, että se, joka ei nyt huuda juutalaisten oikeuksien puolesta, ei voi myöskään laulaa gregoriaanisia lauluja. Tällä hän tarkoitti sitä, että oikeanlainen jumalanpalvelus ja kärsivien lähimmäisten auttaminen kuuluvat yhteen.

Todd Kormanickin käsikirjoittama ja ohjaama Bonhoeffer: Pastor. Spy. Assassin kuvattiin vuonna 2023 Irlanissa ja Belgiassa. Kuva: Crow’s Nest Productions Limited.

Salamurha oli pienempi paha

Dietrich Bonhoefferilla oli viisi vuotta vanhempi isoveli Klaus Bonhoeffer, oikeustieteen tohtori, joka työskenteli natsi-Saksan ilmavoimissa juristina. Veljesten lanko Hans von Dohnanyi työskenteli Saksan armeijan Wehrmachtin sotilastiedusteluorganisaatiossa Abwehrissä. Tuon asemansa turvin hän auttoi juutalaisia pakenemaan Sveitsiin. Hans ja Klaus olivat mukana Hitleriin kohdistetussa epäonnistuneessa salamurhaoperaatiossa, johon myös Dietrich osallistui.

– Pappina ja teologina Dietrich Bonhoeffer ajatteli, että salamurha on itsessään väärin ja syntiä, mutta koska samaan aikaan sota itsessään vaati jatkuvasti uhreja ja juutalaisten murhaaminen vain kiihtyi, hän laski, että Führerin murhaaminen on pienempi paha ja siksi moraalisesti perusteltu, Tomi Karttunen sanoo.

Bonhoeffer käytti esimerkkinä sitä, että jos yksi henkilö yrittää ajaa väkijoukkoon, on tehtävä kaikki mahdollinen, että kuljettaja pysäytetään.

Ranskan vallankumouksesta lähtien yhteiskuntaa oli muuttanut valistusfilosofia, joka oli tehnyt länsimaalaisesta ihmisestä itsenäisen, Jumalasta riippumattoman olennon.

– Bonhoeffer korosti, että jokaisesta teosta pitää kantaa vastuu. Hän ei tarkoittanut, että Hitlerin salamurhasta tulisi toimintamalli, jonka mukaisesti tulisi aina automaattisesti menetellä, Karttunen sanoo.

Yleisemmällä tasolla Bonhoefferin yhteiskunnalliseen ajatteluun vaikutti Karttusen mukaan se, että Ranskan vallankumouksesta lähtien yhteiskuntaa oli muuttanut valistusfilosofia, joka oli tehnyt länsimaalaisesta ihmisestä itsenäisen, Jumalasta riippumattoman olennon. Bonhoeffer koki, että 1900-luvun kulttuuri oli tällaisen autonomisen ihmisen kulttuuria, jossa kristillinen elämänkäsitys ja ympäröivä yhteiskunta erkaantuivat toisistaan.

– Vankilakirjeissään Bonhoeffer toteaa, ettei vallitseva kulttuuri enää tarvitse Jumalaa, ja tämän kristitty joutuu tunnustamaan ”Jumalan edessä ilman Jumalaa”. Tällä Bonhoeffer tarkoitti sitä, että kristityn usko ei enää saa entisenlaista kulttuurista tukea, koska vallitseva kulttuuri elää ilman Jumalaa, Karttunen toteaa.

Tomi Karttunen kertoo Bonhoefferin vastustaneen kristillisen uskon ideologisoitumista joksikin muuksi. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio.

Uskonnolliset nationalistit

Yhdysvalloissa Dietrich Bonhoeffer ystävystyi baptistipastori Franklin Fisherin kanssa. Bonhoeffer: Pastor. Spy. Assassin -elokuvassa Fisher sanoo Bonhoefferille: ”Viha tulee kaikissa väreissä.”

Todd Komarnickin mielestä tämä pätee myös nykyaikaan, jossa Lähi-idän tapahtumat heijastuvat länsimaissa lisääntyvänä juutalaisvihana.

Tämä nationalismi ei ole kristillistä, koska siinä ei ole Kristusta.
– Todd Komarnicki

– Täällä New Yorkissa monet juutalaiset ystäväni varovat lausumasta ääneen omia juutalaisia sukunimiään, eivätkä he halua julkisilla paikoilla käyttää pukeutumiseen juutalaiseen tunnusmerkistöön kuuluvia vaatekappaleita, koska vihan määrä on niin sietämätön, Komarnicki kertoo.

Hänen mielestään yhteiskuntakeskustelua myrkyttää myös uskonnollinen nationalismi, joka tuo mieleen 1930-luvun tapahtumat.

– Yhdysvalloissa on kasvanut sellainen kristillinen liike, joka asettaa maan ja sen presidentin Jeesuksen yläpuolelle. Uskonnolliset nationalistit siteeraavat kyllä Raamattua, mutta he eivät koskaan puhu Kristuksesta. Tämä nationalismi ei ole kristillistä, koska siinä ei ole Kristusta. Siksi kutsun sitä uskonnolliseksi nationalismiksi, Komarnicki sanoo.