Alfa-kurssi tuo seurakuntalaiset yhteen

Kristinuskon ydinasioita käsittelevät Alfa-kurssit ovat olleet osa suomalaista seurakuntakenttää kohta kolmenkymmenen vuoden ajan. Viime vuonna yli 80 luterilaista seurakuntaa tai järjestöä on toteuttanut Alfoja ympäri Suomen. Kyseessä on pienryhmissä toteutettava kurssi, jonka ideana on luoda turvallinen tila pohtia elämän suuria kysymyksiä yhdessä.

– Kurssin kolme peruspilaria ovat ateria, alustus ja avoin keskustelu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aloitetaan yhteisellä ruokailulla, jonka jälkeen noin kolmenkymmenen minuutin pituisessa alustuksessa käsitellään jotain kristinuskon keskeistä teemaa, Alfa Suomi ry:n toiminnanjohtaja Panu Pitkänen kertoo.

Alustuksessa voidaan käyttää valmista videomateriaalia.

– Kurssia varten ei siten tarvitse välttämättä rekrytoida puhujaa alustamaan tilaisuutta, vaan siihen riittää tietokone tai dataprojektori. Videomateriaalin korkeaan laatuun on todella panostettu ja sen avulla kynnys Alfan järjestämiseen on laskenut.

Suuria ja pieniä kysymyksiä

Kristinuskon perusteita ja uskoon liittyviä kysymyksiä käsitteleviä aiheita voivat olla vaikkapa kuinka Jumala ohjaa meitä ja miksi ja miten rukoillaan. Sen jälkeen seuraavassa keskustelussa osallistujat voivat pohtia alustuksiin liittyviä teemoja tai ylipäätänsä elämän suuria ja pieniä asioita.

Pitkäsen mukaan tilaisuuksia on järjestetty seurakuntien lisäksi työpaikoilla, vankilassa, puolustusvoimilla, ja kodeissa. Alfa kestää 10–12 viikkoa ja seurakuntalaiset ovat vahvasti mukana järjestämässä niitä työntekijöiden rinnalla.

– Alfaan pystyy liittymään kolmen ensimmäisen kokoontumisen aikana, mutta sen jälkeen porukka muodostuu. Aterian lisäksi vieraanvaraisuus näkyy siinä, että kukin saa olla omine näkemyksineen Alfan periaatteen mukaisesti. Keskusteluissa avoimuus on tärkeää, joten kaikkien täytyy myös ymmärtää niiden luottamuksellisuus.

Alfa Suomi rekisteröityi omaksi yhdistykseksi vuonna 2021. Hallituksessa on edustajia evankelis-luterilaisesta kirkosta sekä muun muassa Kansan Raamattuseurasta ja Vapaakirkosta. Alun perin Iso-Britanniassa kehittynyt työmuoto on tuttu jo 1990-luvulta, jolloin se kasvoi nopeasti suomalaisissa seurakunnissa. Sen jälkeen tapahtui notkahdus.

– Yksi syy oli se, että Alfaa ei siirretty eteenpäin uusille ikäluokille ja se ikään kuin painui unohduksiin. Toimintamuotoon on myös suhtauduttu epäluuloisesti, sillä vuosia sitten joissain seurakunnissa ei pidetty Alfan arvoista kiinni: avoimuus ja vieraanvaraisuus eivät toteutuneet, Pitkänen sanoo.

Mitä Ruotsissa tehdään paremmin?

Ruotsissa Alfa on toiminut aktiivisesti ja viimevuosina se on tavoittanut paljon ihmisiä. Moni heistä on jäänyt seurakunnan yhteyteen. Vuonna 2022 Ruotsissa järjestettiin peräti 900 kurssia, mikä on todella paljon. Jotain siis on osattu tehdä oikein.

– Tilanne kirkon jäsenmäärän suhteen on laskeva samaan tapaan kuin Suomessa, pastori Marie-Louise Nilsson kertoo.

– Tästä huolimatta on myös seurakuntia, jotka kasvavat. Monet ovat kiinnostuneita osallistumaan tilaisuuksiin, joissa voi rauhassa keskustella uskosta ja ylipäätänsä elämään liittyvistä kysymyksistä. Olemme huomanneet, että varsinkin aikuisten kohdalla kysymys on prosessista, jolle täytyy antaa aikaa ja tilaa.

Nilsson on ollut kehittämässä Alfaa Ruotsin kirkon tarpeisiin. Göteborgissa asuva Nilsson toimii koko Ruotsin alueella ja hänellä on siten kokemusta sekä maalais- että kaupunkiseurakunnista. Tammikuussa hän vieraili puhujana Helsingissä järjestetyssä Alfa-konferenssissa.

– Olemme ottaneet Alfan kiinteästi osaksi paikallisseurakuntien toimintaa. Ihmisiä kohdataan lukuisissa eri yhteyksissä, kuten kastetilaisuuksissa ja muissa elämänvaiheiden riiteissä. Silloin on luontevaa esittää kutsu tulla mukaan. Tämä on osoittautunut todella hyväksi käytännöksi ja olemmekin tavoittaneet ihmisiä, joiden seurakuntayhteys on ehtinyt katketa tai joille se on kokonaan uusi asia.

Keskusteluissa avoimuus on tärkeää, joten kaikkien täytyy myös ymmärtää niiden luottamuksellisuus.

Viimevuodet ovat tunnetusti olleet epävarmuuden ja myllerryksen aikaa. Ensin oli pandemia ja sen perään vielä Venäjän aloittama hyökkäyssota.

– Totuttu turvallisuuden tunne on järkkynyt ja sen huomaa monista. Kaikki tämä on saanut ihmiset havahtumaan mukavuuden tunteesta perimmäisten kysymysten äärelle. Alfan kaltaiselle yhteisöllisyydelle on nyt erityisesti tilausta, Nilsson painottaa.

Yhteisellä aterialla

Kristinuskossa ateriayhteydellä on syvällinen symbolinen merkitys. Ateriayhteys on yleensäkin tärkeää ihmisille, mutta etenkin Alfaan kuuluvassa yhdessä syömisessä on kyse kohtaamisesta. Vaikka edessä olisi vain kuppi kahvia, sen äärellä on helpompi rentoutua ja lähestyä muita ihmisiä sekä kokea yhteisöllisyyttä. Suomessa on vahva kirkkokahvikulttuuri ja muutenkin kahvittelu yhdessä on tärkeä sosiaalinen tilaisuus.

– Ruotsissa päiväkahvi, fika, on kenties vielä tärkeämpi osa sosiaalista elämää, ja sitä kannattaa hyödyntää myös ihmisten tavoittamisessa, Nilsson toteaa.

– Alfan vahvuus on siinä, että siinä tullaan nähdyksi ja kohdatuksi. Kaikilla on tarve syödä ja olla turvallisessa ympäristössä, silloin on luontevaa päästä perimmäisten asioiden äärelle. Tällaisessa tilanteessa ihmiset alkavat melko nopeasti välittää luottamuksellisia asioita. Avoimessa keskustelussa on mahdollisuus peilata omia ajatuksia vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja siten saada uusia näkökulmia.

Suomessa jumalanpalveluskäynnit laskevat jatkuvasti ja niihin osallistuvien ikä on korkea.

– Olisi tärkeää, että ihmiset löytävät sillan seurakuntaan ja suhde syntyisi siten, että sinne tullaan jatkossakin. Nuorten aikuisten osuus kasvaa Alfan myötä, se on havaittu myös meillä, Panu Pitkänen toteaa.

Alfa-kurssista lisätietoa.