Vapaus ja vastuu

Tulevaisuudentutkija Perttu Pölönen ruotii tämän lehden artikkelissaan sosiaalista mediaa ja sitä hallitsevien suuryhtiöiden valtaa.

Monien alojen yritystoiminnassa sosiaalinen media on ikään kuin sisäänkirjoitettu pakko. On esimerkiksi vaikea kuvitella suurelle yleisölle suunnattua mediaa, joka voisi toimia ilman tiliä ainakin jossakin sosiaalisessa mediassa. Some tuottaa monelle myös iloa, jota voi löytää vaikkapa kissavideoista ja luontokuvista. Lisäksi somen avulla voi levittää hyvää: kerätä rahaa hyväntekeväisyyteen tai levittää hyviä ja tosia uutisia.

Pimeä puoli. Se on syvä. Some muistuttaakin jäävuorta, jonka pinnan yllä näkyvä osa on kaunis mutta pinnan alla on sellaista, mitä emme tunne lainkaan.

Jos jokin kauppaketju olisi 1980-luvulla ovensuussa kysynyt jokaiselta sisään astuvalta tämän henkilökohtaiset tiedot, mitä muita kauppoja hän käyttää, mitä tekee työkseen ja mitä vapaa-ajallaan, kenen kanssa hän mahdollisesti on naimisissa ja pyytänyt vielä hakemaan viimeisimmän filmirullan kamerasta ja vaatinut oikeutta kuviin, sitä olisi pidetty törkeänä. Ja pidettäisiin vieläkin. Kun sen sijaan laitamme raksin ruutuun, että pääsemme mahdollisimman nopeasti käyttämään itse palvelua, annamme palveluille usein tällaisia oikeuksia tuosta noin vain.

Ja kuten arvata saattaa, eivät sosiaalisen median korporaatiot huvikseen tietojamme kerää. Ne myyvät tiedot muiden käyttöön ja pyrkivät niiden avulla tekemään mahdollisimman paljon rahaa omistajilleen.

Somealustojen palkkiojärjestelmät kannustavat käyttäjiä jakamaan valeuutisia.

Toinen ongelma on sisältö, jota käyttäjät sosiaaliseen mediaan tuottavat. Eri kanavissa leviää jos jonkinlaista valeuutista ja huhua. Etelä-Kalifornian yliopistossa helmikuussa 2023 tehdyn tutkimuksen mukaan somealustojen palkkiojärjestelmät kannustavat käyttäjiä jakamaan valeuutisia. Tutkimukseen osallistui noin 2 400 Facebookin käyttäjää. Huonot sisällöt eivät siis leviä niinkään yksilöiden vuoksi vaan sosiaalisen median algoritmien.

Yrityksellä, kuten yksilölläkin, tulisi olla vastuu teoistaan. Jokaisen somealustan tulisi valvoa sisältöä, joka alustalla jaetaan. Eikö olisikin omituista, jos esimerkiksi Sana-lehti antaisi kenen hyvänsä kirjoittaa verkkosivuilleen mitä hyvänsä ja kieltäytyisi ottamasta vastuuta kirjoituksista?

Lopulta vastuu todennäköisesti pakottaisi käyttäjät eli meidät tavalliset ihmiset pohtimaan, mitä someen kirjotamme, kun tietyt avainsanat johtaisivat joka kerta joko päivityksen poistoon tai peräti porttikieltoon kyseiselle alustalle. Vaikutuksena saattaisi olla koko somekäytöksen muutos.

Vapaus ja vastuu. Ne on ihmiselle annettu. Toista ei tulisi olla ilman toista.