Saarna | Kahdenlaista kylvöä

5. sunnuntaina loppiaisesta teemana on ”kahdenlainen kylvö”. Jeesus kertoo vertauksen kylväjästä, joka kylvää hyvän siemenen peltoonsa. Mutta myös hänen vastustajansa kylvää siemenensä. Kummankin kylvämä siemen kasvattaa oman satonsa, mutta ihminen ei kykene aina arvioimaan, missä kulkee Jumalan ja pahan valtakunnan raja. Vasta Jumala tekee oikean erottelun aikojen lopulla.

Evankeliumi: Matt. 13:24–30

Jeesus esitti opetuslapsilleen vertauksen taivasten valtakunnasta: ”Mies kylvi peltoonsa hyvää siementä. Mutta muiden nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi vehnän sekaan rikkaviljaa. Kun vilja nousi oraalle ja alkoi tehdä tähkää, rikkaviljakin tuli näkyviin. Työmiehet kysyivät silloin isännältä: ’Herra, etkö sinä kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen on tullut rikkaviljaa?’ Isäntä sanoi heille: ’Se on vihamieheni työtä.’ Miehet kysyivät silloin häneltä: ’Kitkemmekö sen pois?’ ’En’, hän vastasi, ’Antakaa niiden kasvaa yhdessä elonkorjuuseen asti. Kun sen aika tulee, minä sanon korjuuväelle: Kootkaa ensin rikkavilja ja sitokaa se kimpuiksi, että se poltettaisiin. Mutta vehnä korjatkaa aittaani.’”

Virta: Hukkakaura

Yksi maanviljelijäystävieni kesän merkkikohta on heinäkuun lopulla juuri ennen sadonkorjuuta. Silloin ystäväperheeni kulkee peltojensa läpi muutaman metrin välein. He etsivät hukkakauroja.

Hukkakaura on kuulemma paljon tehokkaampi leviämään kuin tavallinen viljakaura. Siksi sen siemeniä ei saisi päästä siemenviljaan. Se on kuitenkin vaikea tunnistaa tavallisesta kaurasta. Oikeastaan ainoa kohta, jossa sen tunnistaa, on sadon kypsyessä: silloin se kasvaa korkeammaksi, nostaa päänsä muun sadon yläpuolelle. Silloin ystäväni kulkevat pelloilla, pussittavat tähkät ja poistavat hukkakauran tuhottavaksi.

Jeesus selittää tämän kylväjävertauksen jatkovertauksen opetuslapsilleen: hukkakaurat kyllä kerätään pois juuri ennen sadonkorjuuta. Maailman pellossa ne saavat kuitenkin kasvaa, ettei aitoa satoa tuhottaisi. Niin suurta on Jumalan rakkaus: aidon sadon tähden hän sietää hukkakauraa siihen asti, kunnes se nostaa ylpeän päänsä yli muun sadon. Silloin suuri viljelijä tietää poistaa sen hyvän sadon joukosta.

Kirjoittaja on Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtaja 

Pyhän muut tekstit:

Ps. 37:1–9, Hes. 33:10–16, Kol. 3:12–17