Professorin arvio: Nationalistiset Trumpin kannattajat ovat jälleen valjastaneet uskonnon poliittiseen käyttöön

Yhdysvalloissa republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump on kasvattanut suosiotaan maan kristillisen oikeiston keskuudessa.

Kaksissa edellisissäkin presidentinvaaleissa Trump on ollut kristillisen oikeiston kärkiehdokas, mutta tilanne näytti hieman muuttuneen sen jälkeen, kun loppiaisena 2021 äärioikeistolaiset Trumpin kannattajat hyökkäsivät Yhdysvaltain kongressiin Washingtonissa. Vielä vuoden 2023 aikana jotkut evankelikaaliset pastorit asettuivat Trumpia vastaan tukemalla muita republikaaniehdokkaita presidentiksi.

Atlantassa työskentelevä Claytonin osavaltion yliopiston historian professori Marko Maunula arvioi Sanan haastattelussa, että kokonaisuutta ajatellen Trumpin kannatus evankelikaalien keskuudessa on ainoastaan kasvanut.

On kysytty, kuinka mies, joka puhuu julmasti, palvoo rahaa eikä koe minkäänlaista tarvetta pyytää Jumalan armoa, voi nousta sankariksi.
– Marko Maunula

– Tämä on johtanut kriisiin liikkeen sisällä. Monet arvostelijat niin evankelikaalisen liikkeen sisä- kuin ulkopuoleltakin ovat pitäneet Trumpin syleilyä kristillisten arvojen irvikuvana. On kysytty, kuinka mies, joka puhuu julmasti, palvoo rahaa eikä koe minkäänlaista tarvetta pyytää Jumalan armoa, voi nousta sankariksi, Maunula sanoo.

Hän viittaa evankelisesta kristillisestä vakaumuksestaan tunnettuun juristiin David Frenchiin, joka on evankelisen liikkeen sisältä käsin arvostellut kovin sanoin pastoreiden antamaa tukea Trumpille.

– Juristina French on profiloitunut konservatiivikristittyjen uskonnon- ja sananvapauden puolustajana, mutta samalla hän on ankarasti arvostellut sitä, että antaessaan tukensa trumpilaiselle politiikalle evankelikaalinen liike on kadottanut tajun kristillisen uskon merkityksestä.

David French on arvostellut evankelikaalisen liikkeen sisältä käsin Donald Trumpin kannattajia. Kuva: Wikimedia Commons.

Vastaus piilee Yhdysvaltain kirkkohistoriassa

Yhdysvaltain uskonnollisessa kentässä viime vuosikymmeninä tapahtunut voimakas muutos. Kun vielä 1990-luvun alussa lähes 90 prosenttia amerikkalaisista oli kristittyjä, nykyään määrä on pudonnut kahteen kolmasosaan.

Aikuisväestöstä noin joka neljäs ilmoittaa olevansa uudestisyntynyt evankelikaalinen krisitty. Valkoisten evankelikaalisten kristittyjen osuus koko väestöstä on arvioiden mukaan vain 13,6 prosenttia, kun esimerkiksi katolilaisia on jo vajaa neljännes (23 prosenttia). Huomattavaa on, että nykyään uskonnottomia on Yhdysvalloissa enemmän kuin joka neljäs (27 prosenttia).

Arvostetun Pew Research Centerin -tutkimuslaitoksen viime maaliskuussa tekemässä gallupissa joka neljäs amerikkalainen suhtautui kielteisesti sekä demokraattien Joe Bideniin että republikaanien Trumpiin. Vastaajista 34 prosenttia suhtautui myönteisesti Bideniin ja kielteisesti Trumpiin, kun taas myönteisesti Trumpista ja kielteisesti Bidenista ajatteli 37 prosenttia vastaajista.

Sen sijaan valkoisten evankelikaalisten kristittyjen keskuudessa peräti kaksi kolmasosaa suhtautuu Trumpiin myönteisesti. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että esimerkiksi katolilaisista vain puolella on myönteisiä käsiyksiä Trumpista.

Miksi evankelikaaliset kristityt nostavat Trumpin jalustalle? Marko Maunulan mielestä selitystä kannattaa etsiä Yhdysvaltain kirkkohistoriasta.

Jos jonkin pastorin saarnat eivät miellytä, on helppo vaihtaa kirkkoa sellaiseen, jossa papin puheet sopivat paremmin omaan pirtaan. Tällaisessa ympäristössä teologia ei esitä kovia kysymyksiä eikä pakota seurakuntalaisia ajattelemaan itsekriittisesti.
– Marko Maunula

– Amerikkalainen uskonnollisuus on ollut historiassaan hyvin nopeasti muotoaan muuttanut ilmiö, jossa myös kirkkokuntien väliset rajat ovat paljon häilyvämmät kuin vaikkapa Suomessa, hän sanoo.

Toisin kuin Suomessa, Yhdysvalloissa kirkot eivät ole julkisoikeudellisia instituutioita, eikä niillä ole lakisääteisiä velvoitteita tai verotusoikeutta.

– Täällä ihmiset voivat vaihtaa kirkkokuntaa helposti, jos esimerkiksi asuinpaikan muutoksen jälkeen jonkin toisen kirkkokunnan kirkko sattuu olemaan sopivamman matkan päässä, Maunula kuvailee.

Kun kristillisyys ei institutionalisoidu ja kirkollistu roomalaiskatolisen kirkon tai esimeriksi suomalaisen luterilaisuuden tapaan vaan säilyttää herätysliikemäisen luonteen, se myös säilyy opillisesti joustavana.

– Jos jonkin pastorin saarnat eivät miellytä, on helppo vaihtaa kirkkoa sellaiseen, jossa papin puheet sopivat paremmin omaan pirtaan. Tällaisessa ympäristössä teologia ei esitä kovia kysymyksiä eikä pakota seurakuntalaisia ajattelemaan itsekriittisesti, Maunula kuvailee.

– Lisäksi amerikkalainen uskonnollisuus on syntyhetkistään lähtien ollut usein myös herkästi politisoituva liike. Juuri politisoitumisen vuoksi monet teologit pitävät tämänhetkistä kehitystä kristinuskon näkökulmasta ongelmallisena tai jopa vaarallisena, Maunula sanoo.

Evankelikaaliksi julistautuva kongressinedustaja Marjorie Taylo Greene on tullut tunnetuksi QAnon-salaliittoteorian levittämisestä. Kuva: Wikimedia Commons.

Trumpilaiset valjastivat uskonnon poliittiseen käyttöön

Perinteisesti evankelikaalisuudelle on ollut tyypillistä korostaa uudestisyntymisen merkitystä. Taustalla vaikuttaa vanha pyhityskristillinen perinne, jonka mukaan aito usko kantaa hedelmää arjessa. Tällöin uudestisyntyneen kristityn maailmankuva jäsentyy kristillisestä uskosta käsin.

Marko Maunulan mukaan nykyevankelikaalisuudessa tämä käsitys on murtumassa. Hän arvioi, että monet trumpilaiset ovat omaksuneet evankelikaalisen kristillisyyden osaksi entuudestaan konservatiivista ja nationalistista maailmankuvaansa.

Tällöin usko itsessään ei ole sellainen tekijä, joka jäsentää kristillistä maailmankuvaa, vaan konservatiivisesta kristillisyydestä on tullut ainoastaan yksi pilari, jonka tehtävänä on tukea jo aiemmin omaksuttuja vanhoillisia asenteita.
– Marko Maunula

– Monien Trumpin kannattajien arvomaailma on ultranationalistinen ja siirtolaisvihamielinen. Kun tältä äänestäjäryhmältä kysytään uskonasioista, käy ilmi, että todellisuudessa heillä on varsin vähäiset tiedot Raamatusta tai kristillisistä opinkohdista. He eivät myöskään käy kirkossa kovin säännöllisesti, Maunula sanoo.

– Tällöin usko itsessään ei ole sellainen tekijä, joka jäsentää kristillistä maailmankuvaa, vaan konservatiivisesta kristillisyydestä on tullut ainoastaan yksi pilari, jonka tehtävänä on tukea jo aiemmin omaksuttuja vanhoillisia asenteita.

Maunulan mukaan hyvänä esimerkkinä on kongressinedustaja Marjorie Taylor Greene, joka tunnetaan äärioikeistolaisten ja rasististen salaliittoteorioiden levittämisestä.

– Greene julistaa olevansa syvästi uskonnollinen, mutta arkielämässään hän harrastaa viholliskeskeistä populistista politiikkaa ja solvaa ihmisiä tavalla, jota on vaikea pitää syvästi uskonnollisen ihmisen käytöksenä, Maunula sanoo.

Loppiaisena 2021 Trumpin kannattajat hyökkäsivät Yhdysvaltain kongressiin Washingtonissa. Kuva: Wikimedia Commons.

Mikään ryhmä ei yksin voi ratkaista USA:n presidentinvaalia

Yhdysvaltain historian professori Marko Maunulan mukaan useat vähemmistöryhmät ovat tällä hetkellä vaa’ankieliasemassa.

– Amerikkalainen politiikka on tällä hetkellä hyvin lamaantuneessa tilassa, jolloin vain muutamat kymmenet tuhannet äänestäjät kourallisessa taisteluosavaltioita saattavat ratkaista, kuka on seuraava presidentti. Näinhän kävi myös 2016 ja 2020, Maunula sanoo.

Marko Maunula.

Hän muistuttaa, että kaksissa edellisissä vaaleissa vaalitulos selvisi vasta loppumetreillä.

– Esimerkiksi vuonna 2020 Georgiassa ero Bidenin hyväksi oli vain alle 12 000 ääntä.

Maunulan mukaan evankelikaalinen liike seisoo tällä hetkellä niin vankasti ja määrätietoisesti Donald Trumpin takana, että siltä osin vaaleissa tuskin on luvassa yllätyksiä.

– Sen sijaan voidaan kysyä, mihin lähiöiden maltilliset, latinot tai afroamerikkalaiset kallistuvat. Näitä vaa’ankieliryhmiä on niin monta, että niistä yksikään ei muodostu ainoaksi ratkaisijaksi. Ne kaikki ratkaisevat, yhdessä ja eri yhdistelmissä.

Artikkelia on päivitetty 11.4.2024 kello 11.40: Korjattiin virheellinen tieto, jonka mukaan Yhdysvaltain koko väestöstä evankelikaalisten osuus olisi 13 prosenttia. Koko väestöstä evankelikaalisia on noin neljännes, ja valkoisia evankelikaaleja on noin 13 prosenttia.