Päivä äidin kunniaksi

Keväällä luonnon näyttäessä parhaimmat puolensa on aika juhlia äitejä. Tapa viettää äitienpäivää toukokuun toisena sunnuntaina sai alkunsa vuonna 1907. Philadelphialainen Anna Jarvis oli juuri menettänyt oman äitinsä ja hän mietti, miten voisi kunnioittaa äitien tekemää arvokasta työtä. Annan äiti Ann Jarvis toimi aktiivisesti paikallisessa metodistiseurakunnassa ja teki valistustyötä lapsikuolleisuuden vähentämiseksi. Hän muun muassa jakoi naisille järjestetyissä tilaisuuksissa tietoa hygienian merkityksestä tarttuvien tautien ennaltaehkäisyssä ja samalla pyrki vahvistamaan äitien itsetuntoa ja keskinäistä ystävyyttä.

Suomeen juhlapäivän idean toi kansakoulunopettaja ja Kotikasvatusyhdistyksen toiminnanjohtaja Vilho Reima.

– Hänen aloitteestaan ensimmäinen pienimuotoinen äitienpäiväjuhla järjestettiin vuonna 1918, kulttuurihistorian tutkija Satu Sorvali Turun yliopistosta kertoo.

– Kotikasvatusyhdistys alkoi edistää äitienpäiväjuhlintaa ja julkaisi lehdissä kehotuksia sekä ohjeita siihen. Yhdistys myös julkaisi Koti-lehdessä selostuksia jo järjestetyistä juhlista.

Puheita ja kukkia

Vuonna 1921 äitienpäiväjuhlinta oli laajentunut jo suureen osaan Suomea. Ohjeiden mukaan juhlinta tuli aloittaa aamulla kotona. Lapsia ja nuoria neuvottiin antamaan äidin nukkua pitkään. Äidin herättyä tälle kuului laulaa, pitää puheita sekä tarjota virvokkeita ja kukkia.

– Äitienpäivää perusteltiin lehtikirjoituksissa sillä, että äidin taakka oli muita suurempi. Takana oli perheitä hajottanut sisällissota ja puute elintarvikkeista, mitkä aiheuttivat lisätyötä äideille. Lehtiteksteissä näkyivät myös aikakauden sukupuolinäkemykset. Uhrautuva äiti oli ikään kuin kaikkien palvelija ja olemassa vain muita varten, Sorvali huomauttaa.

Vuodesta 1947 lähtien äitienpäivä on ollut meillä liputuspäivä. Nykyään on monenlaisia perheitä ja äidin roolissa toimii erilaisia ihmisiä. Valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa tasavallan presidentti palkitsee vuosittain kunniamerkillä ansioituneita äitejä. Aiemmin huomion kohteena olivat ensisijaisesti suurperheiden äidit. Nykyään useat kunniamerkin saajista toteuttavat äidin roolia myös oman ydinperheensä ulkopuolella ja palkittujen joukossa on myös esimerkiksi sijaisäiteinä toimivia.