Pääkirjoitus: Nuorten mielenterveys on investointi tulevaisuuteen

Nuorten mielenterveysongelmista on puhuttu viime aikoina julkisuudessa paljon. Aihe on hyvin tärkeä, koska jokainen elämä on tärkeä. Nuoret ovat myös tulevaisuutemme, eikä yhteiskunnalla ole varaa menettää tulevia vastuunkantajia ja veronmaksajia, joita muutenkin on yhä vähenevä määrä.

Nuorten pahoinvointi näkyy esimerkiksi väkivallan lisääntymisenä, päihteiden ongelmakäyttönä ja syrjäytymisenä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan yläkouluikäisten nuorten ahdistuneisuus ja kiusaaminen ovat lisääntyneet, vaikka niiden kenties oletettiin kääntyvän koronavuosien jälkeen laskuun.

Nuorten mieliä painavat esimerkiksi laajan mittakaavan ongelmat kuten Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja ilmastonmuutos. Myös korona-aika kuormitti laajaa joukkoa, joka joutui opiskelemaan etänä ja pahimmillaan eristäytymään pitkäksi aikaa normaalista sosiaalisesta elämästä.

Mielenterveyden ongelmista on viimeisten vuosien aikana käydyn julkisen keskustelun seurauksena tullut paljon hyväksyttävämpiä, eikä niihin liitetä enää samanlaisia leimoja kuin menneinä vuosikymmeninä, mikä on hyvä asia. Jos masennuksesta voi jutella kavereiden kanssa siinä missä polvivaivoista, on ainakin mahdollisuus saada vertaistukea.

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että kenties juuri tärkeimmässä ikävaiheessa mielenterveyspalveluiden saatavuus putoaa rajusti. Pienempi lapsi pääsee niiden pariin verrattain helposti, mutta teini-iän koittaessa seula on tiukka.

Usein ongelmat kannattaa hoitaa, ennen kuin ne syntyvät.

Toisaalta tämä on ymmärrettävää, sillä monilla teini-ikään liittyy mentaalisia myllerryksiä, jotka ovat luonnollinen osa kasvua. Kuitenkin ne, jotka apua todella tarvitsisivat, eivät sitä aina saa. Jos tässä tärkeässä elämänvaiheessa koulut jäävät kesken, tai nuori jää sosiaalisten piirien ulkopuolelle, sillä on kauaskantoisia vaikutuksia.

Usein ongelmat kannattaa hoitaa, ennen kuin ne syntyvät. Sitä kutsutaan proaktiivisuudeksi tai ennakoinniksi. On esimerkiksi järkevää asentaa häkävaroittimet kotiin. On toki hyvä olla myös vakuutus siltä varalta, että talo palaa. Kaikille helpompaa ja halvempaa on kuitenkin laittaa varoitin kattoon, jotta liekit eivät koskaan ehtisi nuolemaan seiniä.

Aivan samoin on nuorten mielenterveyspalveluiden kanssa.

Tuttua vertausta käyttäen voisi sanoa, että nuorten mielenterveyspalveluihin panostaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Se raha ei ole sillä hetkellä käytössä, mutta se on käytössä tulevaisuudessa ja kasvaa vielä korkoakin.

Kaikki ei kuitenkaan ole yhteiskunnan harteilla. Kasvatus lähtee kotoa. Opettajilla on koulussa hyvin rajalliset mahdollisuudet kasvatustyöhön, mikäli lapsi ei saa kotona kokemusta, että hänestä välitetään, tai koti ei tue sitä, että lapselle asetetaan rajat.