Pääkirjoitus | Äitiys voi olla myös poliittinen valinta

Äiti on monelle maailman kaunein ja tärkein sana, ja äiti on monelle se tärkein tai rakkain ihminen.

Ilman äitiä ei olisi elämää. Vaikka Jumalaan viitataan Raamatussa Isänä, hänessä on myös paljon äidin piirteitä. Luoja on elämän antaja ja huolehtija, jonka lapsia me kaikki olemme. Tuhlaajapoika-vertauksessa poika tulee takaisin isänsä luo, mutta aivan hyvin avosylin lastaan takaisin odottava hahmo voisi olla äiti.

Tietenkin on niin, että on monenlaisia äitejä. Kaikki äidit eivät ole hyviä, eikä jokaisella lapsella ole äitiä, joka pitäisi hänestä huolta. Usein äitiys onkin idealisoitu kuva, johon liitetään lähes pyhä kiintymys. Todellisuudessa äitiyttä on monenlaista, ja se voi ilmetä eri tavoin erilaisissa perhesuhteissa.

Joskus muinoin puhuttiin kansakunnan isistä, mitä jos nyt puhuttaisiin kansakunnan äideistä?

Äiti ei myöskään ole vain biologinen termi – se on myös tunne, joka voi syntyä huolenpidosta, rakkaudesta ja omistautumisesta. Adoptioäiti voi olla aivan yhtä hyvä kuin biologinenkin, tai äitihahmo voi olla esimerkiksi sisko, opettaja tai vaikka täti. Äitiys onkin enemmän kuin biologiaa tai sukulaisuutta. Se on rakkautta, sitoutumista ja hyvän tahtomista toiselle.

Äitiys voi olla myös poliittinen valinta. Joskus muinoin puhuttiin kansakunnan isistä, mitä jos nyt puhuttaisiin kansakunnan äideistä? Millaisia päätöksiä teemme, jos muistamme, että jokaisella ihmisellä on äiti? Että jokainen on jonkun lapsi? Millaisia päätöksiä teemme, jos muistamme, että puolet ihmisistä on tai voi olla äitejä?

Naisen euro on 2020-luvun Suomessa yhä pienempi kuin miehen. Osaksi tämä johtuu siitä, että naiset synnyttävät lapsia. Sen vuoksi he ovat miehiä enemmän poissa töistä ja menettävät sellaisia vuosia, jolloin voisivat rakentaa uraa. Lisäksi työelämästä ja yhteiskunnasta yleisesti on tullut epävakaampia kuin ne menneinä vuosikymmeninä ovat olleet. Kaikki tämä voi vaikuttaa halukkuuteen saada lapsia.

Poliitikkojen tehtävä tässä tilanteessa tehdä on sellaisia ratkaisuja, jotka luovat vakautta yhteiskuntaan ja työmarkkinoille ja kohentavat palkkauksen tasa-arvoa, jotta yhteiskunnan uusia jäseniä yhä syntyy.

Yhä harvemmasta naisesta tulee äiti, eivätkä suomalaiset saa niin paljon lapsia kuin haluaisivat. Väestöliiton vuoden 2024 perhebarometrin mukaan suomalaiset 20–45-vuotiaat pitävät itselleen ihanteellisena lapsilukuna noin kahta lasta, mutta tästä huolimatta kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2022 oli Suomessa 1,32. Luku on odote siitä, kuinka monta lasta naiset keskimäärin elinaikanaan saavat.

Poliitikkojen tehtävä tässä tilanteessa tehdä on sellaisia ratkaisuja, jotka luovat vakautta yhteiskuntaan ja työmarkkinoille ja kohentavat palkkauksen tasa-arvoa, jotta yhteiskunnan uusia jäseniä yhä syntyy.

On vaikeampaa kuvitella tärkeämpää työtä kuin se, jota äidit tekevät hoitamalla lapsia. Onkin aika antaa naisille ja äideille se arvo, joka heille kuuluu. Se voi tarkoittaa valkovuokkoja ja prinsessakakkua äitienpäivänä (meillä tarkoittaa), mutta sen tulisi tarkoittaa myös sitä, että naiseksi syntymisestä ei sakoteta.