Open Doorsin Tiffany Barrans: Sorretuilla vähemmistöillä on usein puutteellinen tieto omista oikeuksistaan

Kristittyjen vainoja monitoroivan Open Doors -järjestön mukaan tällä hetkellä arviolta 380 miljoonaa kristittyä kärsii vakavista uskonnollisista vainoista. Vuodentakaiseen tilanteeseen nähden vainottujen kristittyjen määrä on järjestön arvion mukaan noussut noin 15 miljoonalla. Uskonnollisesti motivoituneita iskuja kristittyjen kauppoihin, koteihin ja liikeyrityksiin raportoitiin 28 368. Tappoja on tiedossa 4 476 tapausta.

Viime vuosina varsinkin Sahelin kriisissä kristittyjen asema on huonontunut merkittävästi. Alue kärsii ruoan ja puhtaan veden puutteesta, minkä lisäksi jihadististen liikkeiden suosio on kasvanut merkittävästi. Seurauksena kristittyjen asema on vaikeutunut dramaattisesti viime vuosina.

Meillä on näyttöä siitä, että Iranissa on uskonsa tähden vangittuja huomattavasti enemmän kuin olemme tähän asti tienneet.
– Tiffany Barrans

Suomessa vieraillut Open Doorsin yhteiskuntasuhteiden johtaja Tiffany Barrans alleviivasi Helsingissä Eurooppa-salissa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että Sahelin kriisin taustalla on monia tekijöitä, mutta juuri kristittyihin kohdistuvan väkivallan ja vainon laukaisevana tekijänä on uhrien kristillinen identiteetti.

– Kun esimerkiksi Nigeriassa jaetaan kansainvälistä apua paikallisten viranomaisten kautta, nämä luovuttavat tehtävän islamilaisille järjestöille, jotka auttavat muslimeja mutta eivät kristittyjä, Barrans sanoi.

Tiffany Barransin mukaan monet länsimaiden hallitukset käyttävät Open Doorsin tietoja hyväksi luodessaan kokonaisukuvaa eri maiden ihmisoikeustilanteesta.

Vähemmistöillä on puutteelliset tiedot omista oikeuksistaan

Open Doorsin julkaisemassa vuosittaisessa World Watch -listauksessa kootaan yhteen 50 pahiten kristittyjä vainoavaa valtiota. Tuoreessa vuoden 2025 raportissa kymmenen kärki on melko samannäköinen kuin aiempinakin vuosina.

Pahin tilanne on Pohjois-Koreassa, jossa kristinuskoa pidetään maan ateistisen juche-ideologian vihollisena. World Watch -listauksen yhdeksässä seuraavassa valtiossa vainon syynä on puolestaan islamismi. Näiden valtioiden joukossa ovat muun muassa Somalia, Jemen, Libya ja Sudan. Näissä maissa hallinto on heikko, kun taas sijalla 9 olevassa Iranissa korostuu valtiovallan totalitaristinen luonne.

– Meillä on näyttöä siitä, että Iranissa on uskonsa tähden vangittuja huomattavasti enemmän kuin olemme tähän asti tienneet, Tiffany Barrans sanoo.

Hänen mukaansa monissa maissa sorrettujen vähemmistöjen tilannetta vaikeuttaa puutteellinen tieto omista laillisista oikeuksista. Monet ovat nimellisesti allekirjoittaneet esimerkiksi erilaisia ihmisoikeussopimuksia, mutta käytännön tasolla nämä oikeudet eivät toteudu. Tästä syystä Open Doors on tuottanut vihkosia, jotka sisältävät tietoa uskonnollisten vähemmistöjen laillisista oikeuksista.

Vuonna 2024 Hollannin hallitus sitoutui uskonnonvapauden edistämiseen kaikkien vähemmistöjen osalta nimeten samalla kiinnittäen erityistä huomiota kristittyihin kohdistuviin vainoihin priorisoidessaan kehitysapua.
– Tiffany Barrans

– Esimerkiksi Indonesiassa paikalliset viranomaiset uhkasivat sulkea erään kristillisen kirkon. Kirkon pappi piti hallussaan mainitunlaista pientä kirjasta. Hän näytti sen viranomaisille ja sanoi, että asiaa voidaan selvittää oikeusteitse Jakartassa. Seurauksena viranomaiset totesivat, että asiat ovat sittenkin kunnossa, ja tämä kirkko saa jatkaa toimintaansa, Barrans kertoo.

Open Doors määrittelee uskonnolliseksi vainoksi kaiken uskonnonvapautta rikkovan tai kaventavan toiminnan, joka kohdistuu kristittyyn henkisellä tai fyysisellä tasolla hänen uskonsa vuoksi. Kun eri maiden yleistilanteesta on tehty kattava analyysi, kerätään kristittyjen omia silminnäkijäkuvauksia ja muita todisteita vainoista.

Monissa uskonnollisia vähemmistöjä vainoavissa maissa on vakava sananapausongelma eikä luotettavaa sanomalehdistöä ole. Tällöin monien länsimaiden hallituksetkin ovat Barransin mukaan turvautuneet Open Doorsin keräämään aineistoon ajantasaisen kokonaiskuvan saamiseksi.

– Vuonna 2024 Hollannin hallitus sitoutui uskonnonvapauden edistämiseen kaikkien vähemmistöjen osalta nimeten samalla kiinnittäen erityistä huomiota kristittyihin kohdistuviin vainoihin priorisoidessaan kehitysapua, Barrans totesi puheenvuorossaan.

Eija-Riitta Korholan mukaan vähemmistöjen vainoissa on usein kyse siitä, että venytetystä laintulkinnasta tulee eräänlainen ”ihmisoikeuksien musta aukko”.

Korhola: Vainon taustalla venytetty lain tulkinta

World Watch List 2025 -julkistamistilaisuudessa Helsingissä puhunut ihmisoikeuskysymyksiin perehtynyt entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola korosti, että monissa maissa uskonnollinen vaino ilmenee rikoslain tulkintaa venyttämällä. Hänen mukaansa sorto verbalisoidaan ja perustellaan aina vetoamalla lainsäädäntöön, mutta kun lain tulkintaa venytetään, siitä tulee eräänlainen ihmisoikeuksien musta aukko, johon kuka tahansa voi joutua.

– Eri maissa tuo musta aukko on erilainen. Esimeriksi Turkissa se on rikoslain artikla 301, joka koskee turkkilaisuuden halventamista ja jonka nimissä ihmisiä on toimitettu vankilaan hyvinkin kevyin perustein.

Korhola otti esiin muun muassa tapauksen, jossa purukumin jauhaminen Turkin entisen hallitsijan Mustafa Kemal Atatürkin patsaan paljastamisseremoniassa oli tulkittu turkkilaisuuden halveksunnaksi, mistä seurasi vankilatuomio.

Korhola muisteli kesken arabikevään Kairossa vuonna 2012 tapaamaansa pappia, joka totesi, että yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ei voida lisätä lisäämällä uskonnollista vallankäyttöä.

Kiinassa taas viranomaiset Korholan mukaan valvovat pahoina pidettyjä kultteja. Kun uskonnollinen yhteisö, esimerkiksi jokin kristillinen kirkko tai Falun Gong -liike, on saanut kyseisen leiman, pelkkä jäsenyys tällaisessa uskonnollisessa yhteisössä riittää rangaistusperusteeksi.

– Venäjällä musta aukko on ollut yhteiskunnanvastainen toiminta. Se on ollut tsaarinajoista lähtien raskauttava peruste viedä erimielisiltä ihmisoikeudet ilman asiallista oikeudenkäyntiä, Korhola totesi.

Monissa islamilaisissa maissa puolestaan uskonnollisen vaino perustuu jumalanpilkkalakien tulkintaan.

– Se vie vankilaan paitsi kristittyjä, myös muslimeja itseään.

Korhola muisteli kesken arabikevään Kairossa vuonna 2012 tapaamaansa pappia, joka totesi, että yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ei voida lisätä lisäämällä uskonnollista vallankäyttöä. Tuo pappi oli korostanut yhteiskunnallisen ilmapiirimuutoksen tärkeyttä, ja sen taas voi saada aikaan vain koulutus.

– Hierarkia pitää muuttaa demokratiaksi yhä uudelleen ja uudelleen.