”Nyt meillä ei ole pelkoa terrorismista” – Egyptin kristittyjen asema on parantunut, ja nyt kansalaisia yhdistää huoli taloudesta

Egyptin pääkaupungin Kairon ja satamakaupungin Aleksandrian yhdistää nykyään leveä monikaistainen moottoritie. Noin sadan kilometrin päässä Kairosta käännytään kapealle, mutta runsaasti liikennöidylle tielle. Etenkin maan yleisenä vapaapäivänä perjantaina, mutta myös kristittyjen pyhäpäivänä sunnuntaina, tie on vilkkaasti liikennöity kairolaisten kristittyjen matkatessa vanhoihin luostareihin.

Luostarit ovat suosittuja pyhiinvaelluskohteita, joista käydään hakemassa siunausta ja esirukouksia arjen haasteisiin. Luostarit saivat alkunsa aavikolle askeettiseen elämään vetäytyneiden kristittyjen erakkojen yhteisöistä jo 300-luvulla.

– Saan täältä siunausta ja lohtua. Pyrin käymään täällä ainakin kerran kuussa, kertoo kairolainen Sarah.

Hän on painanut kätensä tiukasti muoviin, joka peittää punaista kultakirjailtua samettikangasta vaalean marmorisarkofagin päällä.  Paikka on maaliskuussa 2012 kuolleen Egyptin ortodoksisen kirkon pitkäaikaisen johtajan, paavi Shenouda III:n hautamausoleumi Pyhän Bishoyn luostarissa Wadi Natrunissa.

Sarkofagin äärellä on kymmeniä muita pyhiinvaeltajia. Vaaleanpunaisen muovikukka-asetelman ympärillä sarkofagin päällä on satoja pieniä taiteltuja paperipaloja, joille on kirjoitettu esirukouspyyntöjä.

Sarah ei halua kertoa sukunimeään, mutta uskostaan hän on valmis puhumaan avoimesti.

– Myös minä tuon tänne aina esirukoustoiveita. Minulla on iso huoli iäkkään äitini terveydestä ja lasteni tulevaisuudesta, Sarah sanoo.

Hän kertoo kokevansa olonsa kristittynä Egyptissä turvalliseksi.

– Nyt meillä ei ole pelkoa terrorismista. Egyptissä on hyvä elää kristittynä. Vaikeudet liittyvät raha-asioihin. Kaikki kallistuu, palkat eivät nouse ja tyttömyyttä on paljon.

Paavi Shenouda III:n mausoleumiin on kokoontunut pyhiinvaeltajia. Suojamuovilla peitetyn sarkofagin päälle on tuotu paperinpaloille kirjoitettuja esirukouspyyntöjä.

Kunnioitettu johtaja

Hautamausoleumissa on lähes tungosta. Osa kävijöistä kiertää sarkofagin ja vain koskettaa sitä. Osa hiljentyy sarkofagin äärelle pitkäksi aikaa. Osa rukoilee hyvin hiljaisella äänellä. Viiden hengen miesryhmä puhkeaa ilmeisen spontaanisti laulamaan ylistyshymniä.

Mausoleumin seinustoilla on paavi Shenoudan elämästä kertovia kuvia sekä hänelle kuuluneita rituaali- ja yksityisesineitä kuten kuulakärkikyniä, rannekelloja sekä lahjaksi saatuja koriste-esineitä. Mausoleumin holvikattoa koristavat värikkäät seinämaalaukset, joissa on kuvattuna Jeesuksen elämänvaiheita. Pyhän perheen pakomatka Egyptiin on Egyptin kristittyjen rakastama kuva-aihe.

Tunnelma mausoleumissa on rauhallinen ja levollinen, kuten luostarin kirkkosalissakin. Kirkot ja muut pyhät paikat lienevät ainoita tiloja, joissa eloisat ja äänekkäät egyptiläiset ovat hiljaa. Monilla on mukana pieniä lapsia ja jopa vauvoja.

– Edellinen paavi, Shenouda III oli rakastettu ja kunnioitettu johtaja. Uskon, että kristityt käyvät hänen haudallaan etsimässä ja kokemassa yhteyttä häneen sekä tietenkin pyytämässä siunausta ja esittämässä rukouspyyntöjä, kertoo ortodoksisen kirkon metropoliitta Thomas.

Hän on Ylä-Egyptin ja Qusiya hiippakunnan johtaja sekä lähellä Wadi Natrunia sijaitsevan Anafora-yhteisön perustaja.

Metropoliitta Thomas muistuttaa paavi Shenoudan mausoleumin vieressä olevan myös toisen entisen kirkon johtajan, paavi Kyrillos IV:n hautakappeli. Kyrillos VI johti Egyptin ortodoksista kirkkoa vuosina 1959–1971. Hänen hautakappelinsa on huomattavasti vaatimattomampi kuin seuraajansa, mutta sielläkin on joukko kristittyjä rukoilemassa sarkofagin äärellä.

– Paavi Kyrillos tunnettiin erityisesti rukouksen miehenä, ja hänen seuraajansa paavi Shenouda muistetaan erityisesti koulutuksen ja saarnaamisen kautta, metropoliitta Thomas sanoo.

Parantunut turvallisuus

Bishoyn luostarin kuten muidenkin Egyptin luostarien sekä kirkkojen portilla päivystää nykyään poliisipartio. Terrori-iskut olivat Egyptissä iso turvallisuusuhka etenkin 1990-lvulla ja 2000-luvun alussa. Paha takaisku Egyptin kristittyjen asemalle ja turvallisuudelle koettiin vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen, kun islamistipresidentti Mohamed Mursi oli vallassa kesästä 2012 kesään 2013. Tuolloin tehtiin useita terrori-iskuja kristittyjä, kirkkoja ja luostareita kohtaan.

– Se oli pahin vuosi elämässäni. Toivon, ettei se koskaan toistu, metropoliitta Thomas sanoo.

Vaikeita aikoja kristityt ovat lähimenneisyydessä kokeneet aiemminkin.

– Iso muutos tapahtui vuonna 1971 kun paavi Shenoudasta tuli kirkon johtaja. Hän korosti ja tuki koulutusta niin kansalle kuin papeillekin. Kirkko aloitti monia kehityshankkeita ja alkoi tehdä sosiaalityötä sekä tukea ammattikoulutusta, metropoliitta Thomas kertoo.

Samaan aikaan alkoi islamismin nousu, mikä ei metropoliitta Thomaksen mukaan ollut alussa kovin näkyvää.

– 1980-luvun alun vuodet olivat kristityille ja kirkolle vaikeaa aikaa. Presidentti Anwar Sadat laittoi paavin kotiarestiin, josta seuraava presidentti Hosni Mubarak hänet vapautti vuonna 1985. Mutta Mubarakin aika oli hankalaa, sillä hän ei presidenttinä osannut auttaa ja tukea kristittyjä, ja hän oli liian varovainen, metropoliitta Thomas kertoo.

Vuonna 2013 Egyptin presidentiksi valittiin Abdel Fatteh el-Sisi.

– El-Sisin presidenttiydestä alkoi uusi aika, jolloin kristittyjen asema parani merkittävästi, metropoliitta Thomas sanoo.

Turvallisuustilanne Egyptissä on parantunut, terrori-iskut on saatu kuriin turvallisuuskontrollia parantamalla. Kirkkojen rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvä lupamenettely on helpottunut aiemmasta.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana myös vanhat kirkot on rekisteröity.  1200–1700-luvuilla rakennetuilla kirkoilla ei välttämättä ollut aiemmin lainkaan rekisteripapereita. Etenkin uusien alueiden uusille kirkoille rakennuslupia saa nyt huomattavasti helpommin kuin aikaisemmin, metropoliitta Thomas sanoo.

Kristityn Ikram Nosshin johtaman taidekeskuksen työntekijät ovat muslimeja. Kangaspuiden ääressä taidetekstiiliä kutomassa Taheya Ibrahim.

Merkittävä symboli

Egyptiin on rakenteilla uusi hallinnollinen pääkaupunki. Yksi ensimmäisiä uuteen kaupunkiin rakennettuja rakennuksia oli kristillinen katedraali, joka on lajissaan Lähi-idän suurin. Kirkkoon mahtuu 9 200 ihmistä.

Kirkon rakentamiseen osallistui noin tuhat työntekijää, joiden työ kesti 23 kuukautta. Katedraalialueen pinta-ala on 63 000 neliömetriä. Katedraali näkyy kauas; sen pääkupolin halkaisija on 40 metriä ja se nousee 36 metrin korkeuteen, kirkon kaksi tornia ovat 60-metrisiä.

– Uudella katedraalilla on iso symbolinen merkitys, vaikka siellä ei olekaan vielä aktiivista toimintaa. Katedraali voi varmasti kehittyä tärkeäksi, kunhan uuteen hallintopääkaupunkiin muuttaa enemmän asukkaita, metropoliitta Thomas sanoo.

Hän korostaa kristittyjen arvostavan vanhoja historiallisia kohteita.

– Olemme ylpeitä historiastamme kristittyinä Egyptissä. Esi-isiemme usko oli vahvaa, säilytimme uskomme ja kulttuurimme. Historialliset vanhat kirkot ja luostarit ovat esi-isiemme uskon vahvuuden monumentteja, ne antavat luottamusta myös tulevaan.

Aivovuoto ulkomaille

Egyptin taloustilanne on monen egyptiläisen tavoin myös Thomaksen iso huolenaihe.

– Kristittyjä on muuttanut aina kautta historian pois Egyptistä. Nyt moni lähtee paremman toimeentulon tai paremman koulutuksen vuoksi ulkomaille, hän sanoo.

Egyptin ortodoksisen kirkon mukaan maan noin 115 miljoonasta asukkaasta noin 15 prosenttia on kristittyjä. Toisten arvioiden mukaan kristittyjä on kymmenen prosenttia. Tarkkoja lukuja ulkomailla asuvista ortodokseista ei ole. Metropoliitta Thomas kertoo arvioksi noin kaksi miljoonaa.

– Aivovuoto ulkomaille on iso ongelma, etenkin koulutettujen ihmisten lähteminen. Ylä-Egyptissä on kyliä, joissa on enää lähinnä naisia ja lapsia, miehet ovat lähteneet ulkomaille, metropoliitta Thomas sanoo.

Egyptiläiskristityt ovat muuttaneet perinteisesti Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, mutta myös Persianlahden ja Välimeren maihin.

Pysyvää muuttoa Egyptistä ulkomaille on suunnitellut myös Ikram Nosshi.

– Olin syvästi huolissani perheestäni ja tulevaisuudesta etenkin vuonna 1992 kun myös kristittyjen omaisuutta vastaan hyökättiin tuhopoltoilla, Nosshi kertoo.

Hän harkitsi lähtöä Kreikkaan tai Ranskaan, jossa hänen sukulaisiaan asui.

– Lopulta päätin kuitenkin jäädä, Nosshi sanoo.

Vuosi 2012 islamistipresidentti Mursin aikana oli ajanjakso, jolloin moni Nosshin tuttava lähti pois Egyptistä.

– Tiedän monia, jotka myivät kaiken omaisuuteensa ja muuttivat pois. Iso osa ei sitten pärjännytkään ja palasi takaisin tyhjin taskun ja joutui aloittamaan kaiken alusta.

Ikram Nosshi, 75, kokee, että muutamia aikoja lukuun ottamatta Egyptissä on aina ollut hyvä elää kristittynä.

– Ystävistäni kaksi kolmasosaa on muslimeja. Isälläni oli paljon muslimiystäviä. Minut kasvatettiin integroitumaan yhteiskuntaan, Nosshi sanoo.

Egyptiin rakennettavan hallinnollisen pääkaupungin ensimmäisiin rakennuksiin kuuluva kristillinen katedraali kuvattuna rakennusvaiheessa vuonna 2018.

Muslimit ja kristityt

Ikram Nosshi johtaa vaimonsa Suzannen kanssa Suzannen isän, arkkitehti Ramses Wissa Wassefin 1950-luvulla perustamaa taidekeskusta, jossa kutojat tekevät kangaspuilla yksilöllisiä taideteoksia villa- ja puuvillalangasta. Keskuksen taidetta on ollut vuosikymmenten aikana esillä taidemuseoissa eri puolilla maailmaa.

– Kaikki työntekijämme ovat muslimeja. Kotikylämme Harraneya on muslimikylä. Meillä ei ole koskaan ollut mitään ongelmia. Nautimme muslimiyhteisön kunnioitusta ja me kunnioitamme heitä, Nosshi sanoo.

Hän myöntää oman tilanteensa olevan poikkeuksellinen, mutta toteaa kristittyjen ja muslimien yleisestikin tulevan arjessa hyvin toimeen keskenään.

– Mitä korkeampi koulutustaso ihmisellä on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän hyväksyy eri tavalla ajattelevat ja elävät ihmiset. Uskonto toki aiheuttaa ristiriitoja, mutta niin aiheuttaa myös esimerkiksi politiikka ja vaikkapa jalkapallo.

Nosshin mukaan egyptiläisten suurimpia huolia tällä hetkellä ovat, uskonnosta riippumatta, maailman poliittinen tilanne, sodan uhka ja Egyptin taloudellinen tilanne.

– Uskonto on todellakin pienin ongelmista tällä hetkellä.

Egyptin kirkko

Egyptin ortodoksinen kirkko on itäinen, orientaaliortodoksinen kirkko, jonka perustajana pidetään perimätiedon mukaan apostoli Markusta.

Egyptin kirkko erosi Rooman kirkosta vuonna 451 Khalkedonin kirkolliskokouksessa.

Kirkon keskuspaikka on Kairossa ja kirkon johtaja on paavi. Nykyinen paavi Twadross II on johtanut kirkkoa marraskuusta 2012 lähtien ja on järjestyksessä 118. Egyptin kirkon johtaja.